Meen nyt kasille. 7 luokka oli.. no se ny oli yhtä hel*****ä.. kävelin pitkiä ja henkisesti vaikeita käytäviä miettien millo tää loppuu.. ja sit ku pääsen istumaan.. supina ysiläisten penkiltä alkaa.. siinä vaiheessa tekis mieli lähtee vaa pois koko koulusta eikä tulla ikinä takasi.
Omat luokkalaiset ei ikinä sanonu mitää minun kuullen mutta varmasti niissä jengeissä puhutaa.. mä haluaisin olla jo käyny kouluni olla töissä. onneksi viime vuonna lähti pahin ysiläinen joka kirjaimellisesti tuli puhumaan kavereittensä kanssa mulle päin naamaa.. tosin ei mitää sellaista johon oisi voinut vastata jotain asiallista..
mua pelottaa mennä kouluun..joka päivä..
Omat luokkalaiset ei ikinä sanonu mitää minun kuullen mutta varmasti niissä jengeissä puhutaa.. mä haluaisin olla jo käyny kouluni olla töissä. onneksi viime vuonna lähti pahin ysiläinen joka kirjaimellisesti tuli puhumaan kavereittensä kanssa mulle päin naamaa.. tosin ei mitää sellaista johon oisi voinut vastata jotain asiallista..
mua pelottaa mennä kouluun..joka päivä..
Vastaukset 7
Vanhimmat
ole vaan niin oma ittes kun vaan voit olla! ja älä näytä siltä että alistuisit siihen mitä kiusaajat haluavat. se vaan lisää kiusaamista. pysy vaan vahvana, vaikka kuinka vituttaisi koko homma. ja sit jos joku alkaa käyttämään väkivaltaa, niin siitä voi kyllä tehdä rikosilmoituksen poliisille!
KAtso niit kiusaajii sillee ylimielisesti ja halveksuvasti. Voit jopa nauraa niitte jutuille ja vähä niit sitte vituttaa ku sä vaa naurat niille päin näköö. Ne tuntee ittesä iha säälittäviks.
ei niistä tartte välittää. mulla oli ihan sama juttu koulussa senjälkeen kun kasvatin hieman hiuksia. jos niihin ei kiinnitä huomiota, ne ei kiinnitä suhun huomiota.
minulla oli ysillä, viime vuonna sama tilanne, tosin oma luokkalaiset, ei muut olivat vittumaisia... neuvoisin sua vaihtaan kouluu jos vaan onnistuu... itse tajusin vaihtoehdon liian myöhään..
en oikee tiiä ku pelkään et en saa ollenkaa uusia ystäviä.. en osaa oikein ystävystyy ku tuntuu että kaikki on nii suosittuja ettei "mahu" niitten joukkoon.. :(
haluaisin muuttaa helsinkiin tai ulkomaille
mutta mutsi ei ees innostunu muuttamisesta eri kaupunkiin tosin se ei tiedä että mua kiusataa koulussa.. oon erakoitunu koko muusta maailmasta.. mua pelottaa mennä kauppaankin koska pelkään että siellä olevat nuoret nauraa mulle..
mua on kiusattu tarha iästä asti ja samassa koulussa on nykyään eka ja tokaluokkalaisia ja tuntuu että kaikki nauraa mulle..
... puhu ihmisille, puhu äipälles, tai mee vaikka koulussa puhuu terveydenhoitajalle/psykiatrille/kuraattorille, ne oikeesti osaa auttaa jotenkin... tiedän ton tunteen, tiedän senkin että ei tunnu siltä että puhuminen helpottais, mutta kyllä se joskus helpottaa...
... harmittavan moni nuori/teini/aikuinen on tehnyt jopa itsemurhan kun on tuntenut itsensä niin hyödyttömäks kiusaajien takia... sitä en tosiaan toivo kenellekkään...
toki, ihmisille puhuminen netissäkin auttaa, sen tiedän myöskin kokemuksesta, mutta se ei valitettavasti muuta asiaa mitenkään... pyydänkin siis, ihan sun ittes takia, puhu sun äipälle, mahdolliselle sisarukselle tai sukulaiselle, tai terveydenhoitajalle, tai kuraattorille tai psykiatrille, se että puhuu esim kuraattorille/psykiatrille ei tosiaankaan tee susta sitten mitään "pimahtanutta" joka tarvii hoitoa...
... kuraattorit ainakin ymmärtää kuinka vakavasta asiasta on kyse, ja osaa auttaa...
onnea sulle tulevaisuudessa, koeta pärjäillä ja puhu läheisilles :)
Seiska on järkyttävintä, kasilla tunnelma hipoo vielä siedettävyysrajoja, yhdeksännellä ei ole herkkua myöskään, mutta uskoisin, että viimeistään silloin helpottaa hieman. Se, että on löytänyt osittain oman identiteettinsä on hyvin merkittävää. Kiusaajat ovat henkisesti jäljessä, joten kun hahmottaa oman minäkuvansa, on helpointa huomata olevansa paljon korkeammalla kuin ne iljettävät paskiaiset, jotka kanavoivat pahan olonsa muihin henkilöihin. Toivon, että saat henkisen yliotteen.