Sisarukset

Tulleet kovin rakkaiksi, elämä on vieroittanut liian varhain. Aikuisena sitä suhdetta ei enää osata luoda...siksi kai oma perhe on tiiviisti yhdessä usein...Mutta voisin kai sitä minäkin ottaa yhteyttä pannaas harkintaan.

ainakin kolkyt vuotta ja toisen kanssa nähty 3 kertaa kolmenkymmenen vuoden aikaan ja yhen kannsa viisi.
Eipä juuri tunneta!
Hyvä niin!
Ei tuu riitaa.

en tiedä mitä toi "veri vettä sakeampaa" oikein tarkoittaa, mutta sisareni ja yksi veljistäni ovat minulle rakkaita ja läheisiä; toinen veljistäni on pahasti luonnehäiriöinen ja on huijannut itselleen sekä veljeni että minun tontit (ok, olimme huomattavan naiveja ja uskoimme hänen puheisiinsa) sekä viimeiksi vielä tyhjensi mamman säästot ("miun kirsturahat") että pääsi Karibialle mellastamaan nuorien tummaihoisten tyttöjen kanssa.

suurempia ongelmia perinnön jaossa aikanaan
ja muutenkin sisarusten kanssa on kaikki mennyt
ihan hyvin.
Tärkeitä ja läheisiä minulle heistä jokainen.

Eipä ole tullut kun ei ole perintöjä jaettu. Puuttuuko sinulta jotain elämästä kun täytyy toisten peritöriitoja kysellä? Pinnistäs nyt kovasti ja mieti mitkä asiat sinulle kuuluu ja mitkä ei. Kerro enemmän itsestäsi ja ahtaumistas tunne älyn puolelta.

Tänään puhuu raha ja omaisuus sille kenelle se kuuluu.

...ja kaikin puolin mukavia miehiä, kaikki kolme veljeäni.

Monesti olen apua saanut ja ovat korvaamattomia varsinkin kaikissa tekniikkaan liittyvissä pulmissa.

Onhan sisarussuhteet yleensä ihmisen pisimpiä ihmissuhteita, paljon yhteisiä kokemuksia ja toilailuita joita kiva muistella.

Eihän pakolla kukaan voi rakastaa. Onko rakkaus yksipuolista? Mieleeni tulee eräs joka varmaan pettyi kun huttu menikin sekaisin. Parasta katsella omaa takapihaa ja sisarus suhteita. Elämä on tekoja. Kanssakäyminen peliä, jotkut eivät vaan osaa pelata joukkuepeliä.