siivillä varjot
kahden maailman rajalla
äänetön enkeli
jäätyneen unen sisällä
katkennein siivin
lentokyvytön, onneton
enkelien varjot
uniin jää odotus
aamuisin
auringon kaipaus;
enkelin, rakkauden, vapauden varjot
kahden maailman rajalla
äänetön enkeli
jäätyneen unen sisällä
katkennein siivin
lentokyvytön, onneton
enkelien varjot
uniin jää odotus
aamuisin
auringon kaipaus;
enkelin, rakkauden, vapauden varjot
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä runosi on niin herkkä, kuin haurainta pors-
liinia. Pitää lukea hiljaa, pysähtyä ettei
rikkoisi tästä mitään.
Mutta edelleenkin samaa kaipausta, kuin aiemmis-
sakin runoissasi - yksinäisyyden laulu.
ihan kuin vähän
omasta unestani..
erilainen toki..
tämä oli kaunis heijastuma
mielen varjot,
enkelin varjo kahden maailman
välillä..
lentokyvyttömyys, onneton..
miksi, onneton?
nähdessään ihmisen osan
epätäydellisyyden, itkun ja itsekkyyden,
ahneuden ja pelon.. rakkauden pirstoutumisen
liian monen varjon alle..
lentokyvytön, vaikka lentää voisi..
jos uskoisi ja rakkauden valo heijastuisi
lasien tapaan pongahtelisi lasista toiseen..?
unitilassa tämä, kirjoittaa melkein..
kauniin runosi mielikuvia herätellen..
kiitos kuvasta
Tämä oli yllättävän helppo kirjoittaa, en tiedä miksi. Idea tuli osittain kirjoittamiskurssilta, jolla olen jonkin aikaa käynyt ja vanhoista muistiinpanoista.
Kiitos palautteesta =)