Minulla on 9 kk ikäinen parsonrussel uros ja koiruutemme tulee vallattoman hyvin kaikkien koirien kanssa toimeen, yhtä poikkeusta lukuunottatta. Koirani tuntuu jostain syystä vihaavan tai pelkäävän erästä koiraa, johon aina toisinaan lenkillä törmäämme. Tämä huisin pelottava koira on koiraani paljon nuorempi, mutta reilusti isomman kokoinen ja luonteeltaan pelokas.
Ensikohtaaminen koirien kanssa sujui alkuun ihan hyvin, koira haistelivat toisiaan ja kaikki oli ihan normaalia, kunnes koirani sai jonkun sekopää kohtauksen ja alkoi niskakarvat pystyssä murista ja kävi toisen päälle. Nykyään meidän ei tarvitse mennä edes tämän kyseisen koiran lähelle, kun oma koirani alkaa murisemaan kunnolla, riittää että koirat näkevät toisensa kaukaa.
Mistäköhän tälläinen käytös johtuu? Tästä koirasta pysymme erossa, joten asiaa ei tarvitse kummemmin korjata, mutta miten ehkäisen ettei koirallemme synny vihamiehiä enempää?!
Ensikohtaaminen koirien kanssa sujui alkuun ihan hyvin, koira haistelivat toisiaan ja kaikki oli ihan normaalia, kunnes koirani sai jonkun sekopää kohtauksen ja alkoi niskakarvat pystyssä murista ja kävi toisen päälle. Nykyään meidän ei tarvitse mennä edes tämän kyseisen koiran lähelle, kun oma koirani alkaa murisemaan kunnolla, riittää että koirat näkevät toisensa kaukaa.
Mistäköhän tälläinen käytös johtuu? Tästä koirasta pysymme erossa, joten asiaa ei tarvitse kummemmin korjata, mutta miten ehkäisen ettei koirallemme synny vihamiehiä enempää?!
Vastaukset 4
Vanhimmat
koiraasi haistelemaan hihnassa ja kannattaisiko perehtyä tapakasvatukseen koska koirasi on kuitenkin terrieri..kohta se varmaan on vihainen muillekkin jos sama linja jatkuu
siitä tulee aina tappelu yleensä.jos joku edes yrittää tupata koiraansa pentuni luo kun kuljen ja väistän pistän sen koiran ja omistajan hiljaiseksi lopullisesti perhana.Nappi otsaan ainakin koiralle.pitäkää koiranne kurissa jos kiinni eikä pidä tulla tunkemaan toisen luo väkisin.
perehtyä tapakasvatukseen?!!! Pyydettiin neuvoa, eikä syytöksiä tietämättömiltä. Yleistäminen ei ole oikein, koska terrierejä on moneen lähtöön.
Uroskoirat eivät välttämättä tule toimeen kaikkien toisten urosten kanssa, joten kannattaa olla varovainen uusien tuttavuuksien kanssa, mutta itse ei saa pelätä ja pitää hihnaa kuristavan kireällä. Kireä hihna saa koiran puolustautumaan, koska se tuntee tilanteen uhkaavaksi. Oma pelkokin välittyy koiralle.
Toiseksi parsoneilla on hyvä muisti, joten ne tunnistavat jo kaukaakin "uhkaavat" koirat, eli sellaiset yksilöt joiden kanssa ne eivät tule toimeen. Omistajan vain pitää tehdä koiralle selväksi, ettei sellainen käytös ole ok ja että kuka on pomo (suojelija). Tähän apuja kannattaa hakea ohjeita, jos tarvitsee.
Tsemppiä vain!=) Ole vain itsevarma ja peloton itse ja kohtele koiraasi koirana!
että aina hihnassa tulisi tappelu. Ehkä riidanhaluisille, toisilleen tuntemattomille koirille!
Itse olen joskus antanut haistella luvan perästä hihnassa (istumisen ja katsekontaktin jälkeen!)
ja eipä ole mitään tappeluita syntynyt. Huolehtii vain, ettei hihnat mee solmuun ja pitää oman koiran hallinnassa (käskyillä, ei hihnasta nykimällä..)
Tuttuja koiria voi joskus tavata hihnassakin, ja sen jälkeen päästää vapaaksi. Eihän se koira muuten opi, että hihnassa tavatessa ollaan rauhassa. Itse ainakin en anna hihnassa ruveta leikkimään, mutta nuuskia saa.
Ja hyvä ohje on, että hihnassa ei tutustuta! Mutta jos koira tottelee ja on sosiaalinen, voi poikkeuksia tehdä. Kaiken a ja o on aina, että koira tottelee omistajaa, se on paras tapa välttyä riidoilta ym. Itse kiellän jo hyvissä ajoin, jos toinen koira vaikka on vähän ärisijä, omaani "vastaamasta haasteeseen" ja silloinkin, kun toinen on käynyt päälle, olen komentanut omaani ja ei ole tappelua syntynyt. Jokainen huolehtikoon omasta koirastaan.
Paras olisi siedätys, jos on mahdollista. Menisitte yhdessä hihnalenkille, niin ettei koirat pääse toistensa luo ja itse pysyisitte passiivisina ja tekisitte parin tunnin lenkit. Tuskin koirat koko aikaa räyhäis.
Sitten kävisitte usein ja varmasti koirat tottuis toistensa läsnäoloon, kiinni. Opettaisitte tottelemaan ja menisitte vaikka kentälle tokoilemaan yhdessä, kunnes koiria ei kiinnosta se toinen koira. Varmasti ohitukset sujuis mallikkaasti harjoittelun jälkeen, siedätyshoidolla. Siinä vaiheessa voisi omaa koiraa jo komentaakin, jos alkaisi ärjymään.
Voisi opettaa vaikka varman paikallaolon, ja jos haluaisi, voisi toisen koiran laittaa viereen paikallaoloon. Siinäpä vasta suuri häiriö, se kun alkas sujua niin ei oo pitkä matka muunkaan ärsyttävän koiran kanssa makoiluun.