Meillä oli kotona valkoinen Anglia Ford, joka kulki teillä epävirallisella nimellä Juusto-höylä Anglia. Taaksepäin kallistuva takaikkuna oli hurjannäköinen yksityiskohta. Englantilaisilla on kummallinen huumorintaju.
Olin vuosia sitten katsomassa nuoremman lapsemme kanssa Harry Potteria, ja minulla oli naurussa pitelemistä, kun filmissä lenteli taivaalla meidän Anglia, mutta vain tummansinisenä.
Äitinikin sai ajokortin parin inssin jälkeen. Äitini ei ole kovin tarkkaavainen ihminen. Kerran hän oli ajellut pari kilsaa, kun alkoi etsimään käsilaukkuaan. Muisti sitten, että taisi laittaa laukun auton katolle lähtiessään ja sieltähän se laukku löytyi!
Olin vuosia sitten katsomassa nuoremman lapsemme kanssa Harry Potteria, ja minulla oli naurussa pitelemistä, kun filmissä lenteli taivaalla meidän Anglia, mutta vain tummansinisenä.
Äitinikin sai ajokortin parin inssin jälkeen. Äitini ei ole kovin tarkkaavainen ihminen. Kerran hän oli ajellut pari kilsaa, kun alkoi etsimään käsilaukkuaan. Muisti sitten, että taisi laittaa laukun auton katolle lähtiessään ja sieltähän se laukku löytyi!
Vastaukset 19
Vanhimmat
..sen pikku-fiiatin,sinne kun aikuinen mies änkesi itsenä,se oli kerralla täynnä:-)
Pikku-Fiatiin 7. Olin tosin hoikempi silloin.
hyviksi koetut! Voi sitä nuoruuden kulta-aikaa silloin joskus!
Muistuu mieleen kansakoulun ekaluokka , olikohan vuosi 1959. Opettajatar oli ostanut sellaisen fiatin ja välitunnilla ajelutti meitä penskoja koulun ympäri. Pieni kottero oli.
Sitten muistuu mieleen 1960-luku kun tuleva mieheni ajelutti minua pappansa Wauxhal Vivalla
(en muista miten nimi oli mutta noin sanottiin).
Oli sellaanen Wauxhal malli ku Viva. Englanniis valmistettu perheauto. 2 ovisia ne muistaakseni oli ja ihan tavallinen näky -60 luvun maanteillä. Yksi mielekkäämmistä henkilöautoista täs muistuu mielehen sellaanen Renaultin malli ku R8. Se oli hyvänlaanen ajettava moottori takana ja kova kulukuunen ja kyllä sillä ajettihinki.
Valakoonen väriltänsä ja silloon laitettihin niitä leveetä, sanottihin rallirairooksi, sen autoon pituus-suuntahan yli koko koriin ja toisehen reunahan ne leviät teipit vierekkään. Nokalle lisävaloot, se oli kaunis auto ja arvostettu varsinki nuorison keskuures. Kyllähän sillä likkoja kyytihin sai ja tyttökaverin kans sitten ajeltihin, milloon mihinki. Sinne mentihin minne nenä näytti. Kivaa oli ja kokonaanen elämä erees.
terv. seppä ja pieni Tiitu kulta.
valkoisen anglian joka hurjasteli talvitiellä ja ja meinasin jäädä sen alle koulumatkalla. Olimme koulun edessä juuri ylittämässä tietä ja olin jonon viimeisenä. Autoilija sai juuri ja juuri pysäytetyksi autonsa. Naama punaisena pui meille nyrkkiään ja karautti tiehensä. Jos hän olisi tullut muutama sekuntti aikaisemmin niin olisi veriroiskunut useammalta.
Että avaukseni nostatti sinulla mieleen ikävän muiston. Tienpäällä on kaikenlaisia. Mieleeni tuli samanlainen tapaus, joka minulle ja perheelleni sattui.
Kävelimme vuosia sitten eräällä parkkipaikalla. Yht´äkkiä paikallaan seisonut auto alkoi peruuttaa meitä kohti. Autosta nousi mies, joka oli meille vihainen.
vapaa lauantai,pantiin siitä poikki ja lähettiin kotio!
Sydämen asialla-sarjaa, siinä on juustohöyliä.
Kanavalta 1 klo 17.05 tulee uusintana Sydämen
asialla arkisin ja seuraavana päivänä klo 11;sta
ed.illan uusinto.
Siellä on musta ja vihreä anglia poliiseilla käytössä.
Ja mikä aikaan kuuluva musiiki välilä herättelee
muistoja. Suosittelen;)
Se sarja Sydämmen asialla on minustakin hyvä,hauska.
Kuulin Volkkarin protkotuksen aina, kun naapurin varakkaan perheen poika lähti aamuisin kouluun.
Se kupla oli talvella julmetun kylmä auto,,,lasitkaan sulanu :)))
mentiin välillä, Austin A 30 Saloon.
En tiedä miten mahduin takapenkille vaikka niin pieni olinkin.
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.flying-a.net/austin/images/variants/bwa30salas4.jpg&imgrefurl=http://www.flying-a.net/?opt=64&h=193&w=278&sz=8&hl=fi&start=18&um=1&tbnid=ILUGqTSSo56wEM:&tbnh=79&tbnw=114&prev=/images?q=austi a 30&um=1&hl=fi&lr=lang_fi&sa=N
Iltapäivää vaan taas kaikille!
Ihan tuttuja menopeliä kaikki nua autoot niin Angliat ku Fiatitki, kupla Volkkari ny sanomattaki.
Monenmoosta muistoa sopii jokaasehen merkkihin aivan henkilökohtaasia. Anglian de luxe malli oli harvinaanen auto jo silloon ja nykyysin vielä harvinaasempi. Siinä oli se keulamaski koko leviä ja kramttu, sitten hasikaslokeroos oli kansi. Ja niitä sai kaksivärisenä. Oliskohan jotaan niklattuja kylykilistoja vielä kuulunu tähän kalliimpahan mallihin, muisteleesin.
Kupla Volkkareitaki oli silloon -60 luvuulla suuret määrät käytöös ihimisillä ympäri suomia. Oli eniten rekisteröity henkilöautoo siihen aikahan. Samoon ku 600 Fiattiki.
Neuvostoliittolaanen käsitys hyvästä autoolusta valijastettihin silloon Mossen muotoiluhun ja tekniikkahan. Ja oli yleenen näky maanteillä. Muistan ku tuli nämä minit markkinoolle, Morris ja Austin, jonkun verran oli myös sitä isompaa miniä mallimerkiltään Cooper, 1100cc koneella. Hyvä ajettava ja kyytiä tuli sen aikaaseksi autoksi ja niille teille koko kovasti.
Volkkarista muistuu yks tansseehin lähtö reissu mielehen. Naapuris oli musta kupla ja meitä poikia siinä lähäröös krossoottelemahan pari-kolome ku iltamihin piti päästä ja lähärettihinkin siitä menemähän. Siinä pikkuusen matkan pääs oli ja on vieläki maantien lairaas pieni mummanmökki ja silloon siinä asui sellaanen jo ikäihiminen tyttärensä kans ja kumpaanenki meille kaikille kovastikki tuttuja, niin äiti ku tytärki. Sillä Senjalla oli ainaki 20 kissiä. Me tultihin siinä ja eiköhän sieltä tormannu kartanolta yks sellaanen jo koukkuselekäänen musta kolli maantielle ja suorahan sinne auton alle ja jäi siihen tielle henkitoreihnaan sätkimään. No me topattihin siinä auto ja aatelimma notta sehän pitää se kissi lopettaa pois kärsimästä. Justihin ku piti antaa se armoniskuu sille kissille niin Senja tuloo porrasluuran kans sieltä markilta ja huusi notta herran tähären ku täällä hakatahan ny Tantarirautaa hengiiltä oikeen monen miehen kans. Se oli vissihin se "Tantarirauta" sen kissin nimi olettaasin.
Kyllä tappaminen jäi ku Senja pyyhkääsi sillä risuluurallaan sitä Mattia korvalle ja koppas se kissin siitä tieltä kainaloonsa ja lähti menemähän. Matti huusi jäläkehen notta "sä oot pahasti hullu, ku lyö risuluuralla toista korvalle tuallalaalla" Matti piteli aikansa korvallistaa ku ajoo menemähän ja korva ja se poskiki punootti, osiin luuran jäleeltä, osiin varmahan säihkäryksestä. Se poski parani ja tais se Tantarirautaki siitä kopaasta jalanvilijahan ja päästä jatkamahan silloon kerralla keskenjäänyttä friioo reissuansa. Ja ku loppu on hyvin niin kaikki on hyviin, niinkuun tavatahan sanoa.
terv. automuistoos täs pikkuusen aikaa eläny seppä ja käpäliinsä parhaaten luottava pieni kultaanen Tiitu-kani täältä ilta-aurinkooselta lakeurelta.
Olen miettinyt sen ikkunan tarkoitusta ja ajattelin, että yrittivät ehkä estää takaikkunan likaantumista. Onnistuivatko?
Isä osti alkuun pari vuotta vanhoja Ifoja ja vaihtoi parin vuoden välein uusiin. Sitten tuli Wartburg ja vasta sen jälkeen nelitahtisia länsiautoja meidän perheeseen. Oli se niin hienoa ajella Fordilla niiden prutkujen jälkeen.
Uusia folkkareita piti jonottaa monta kuukautta.
hirvi. Oli vieläpä jouluaattoaamu ja siihen kolariin katkesi joulunvietto sinä vuonna. Anglia meni lunastuskuntoon, kun kiepsahti katon kautta ympäri muutaman kerran. Hirven lopettivat poliisit, ei tullut siitäkään enää matkan jatkajaa. Kyydissä olleet kolme ihmistä selvisivät onnekseen ambulanssikyydillä sairaalaan, tarkastukseen siellä, mustelmilla, lievällä shokilla ja parin päivän päänsäryllä, mikä oli varsinainen joulun ihme. Ei se niin hirveän huono auto tainnut ollakaan?
Naapurissa oli Anglia ja mua vuotta vanhempi plikka
tykkäsi sillä aina "kaahailla".Parikertaa samassa
mutkassa käytti katollaan ulko kurvin puolella, ennen
kun uskoi, ettei sillä kannata soratiellä kihara
kurviin kovin kovaa vetäistä.
Ei se ikkuna varmaan pelkkää huumoria ollut vaan sillä haettiin aerodynaamisesti edullista muotoa.Ilmavirtahan ei kulje siellä "kuolleessa kulmassa" vaan oikasee höylän kärjestä suoraan kohti takaluukkua. Siitä voi tulla jopa polttoaineen säästöä.