Haluaisin ksyä jo pitkään mieltäni askarruttaneen asian työterveyshoitajilta, mikäli heitä tällä palstalla liikkuu:
Kun ihminen vaihtaa työpaikkaa, ja menee uuteen työterveyshuollon työhöntulotarkastukseen, niin mitkä ovat sellaisia sairauksia, jotka voivat estää viran tai toimen saannin?
Masennus? Skitsofrenia? Entä jos on nuorena sairastanut masennuksen, mutta nykyään kolmikymppinen ja kunnossa, tarviiko mainita ja jos mainitsee, voiko estää viran saannin?
Entäs sama juttu vaikka nyt joku syömishäiriö? Tarviiko mainita jos on nuoruudessa sairastanut, ja nyt jo yli parikymppinen?
Eli haen näillä sitä, että onko aikaisemmilla sairauksilla väliä, jos eivät enää nykyään vaivaa, ja mistä tietää mitä kaikkea pitää kertoa, ja mikä ei ole olennaista, kun siinä voi lipsauttaa sellaista tietoa mitä ei tarvitsisi vältt. kertoa. En ainakaan itse haluaisi kertoa intiimejä asioita vieraalle ihmiselle, kun eivät työnkuvaani kuulu.
Entä jos on esim. HIV, mutta sitä ei missään kysytä, pitääkö kertoa, jos ei työhön mitenkään liity?
*ihmettelevä, nykyään vakityössä jo oleva*
Kun ihminen vaihtaa työpaikkaa, ja menee uuteen työterveyshuollon työhöntulotarkastukseen, niin mitkä ovat sellaisia sairauksia, jotka voivat estää viran tai toimen saannin?
Masennus? Skitsofrenia? Entä jos on nuorena sairastanut masennuksen, mutta nykyään kolmikymppinen ja kunnossa, tarviiko mainita ja jos mainitsee, voiko estää viran saannin?
Entäs sama juttu vaikka nyt joku syömishäiriö? Tarviiko mainita jos on nuoruudessa sairastanut, ja nyt jo yli parikymppinen?
Eli haen näillä sitä, että onko aikaisemmilla sairauksilla väliä, jos eivät enää nykyään vaivaa, ja mistä tietää mitä kaikkea pitää kertoa, ja mikä ei ole olennaista, kun siinä voi lipsauttaa sellaista tietoa mitä ei tarvitsisi vältt. kertoa. En ainakaan itse haluaisi kertoa intiimejä asioita vieraalle ihmiselle, kun eivät työnkuvaani kuulu.
Entä jos on esim. HIV, mutta sitä ei missään kysytä, pitääkö kertoa, jos ei työhön mitenkään liity?
*ihmettelevä, nykyään vakityössä jo oleva*
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ensinnäkin tarkastettava joutuu allekirjoituksellaan vakuuttamaan antamansa tiedot oikeksi. Toiseksi työterveystarkastuksessa usein myös pyydetään tarkastettavalta kirjalinen lupa pyytää sairaskertomuksia mm. terveyskeskuksesta tai edellisestä työpaikasta. Kolmanneksi mikäli näistä tiedoista sitten käykin ilmi jokin sairaus tms. josta tarkastettava ei ole mitään maininnut (eli valehdellut niiden olemattomuudesta), niin jo voimassaoleva työsuhde voidaan pahimmassa tapauksessa purkaa. Neljänneksi, masennus nuoruudessa ei estä työssä toimimista tai muutkaan sairaudet, jotka ovat hoidossa, kontrollissa ja eivät siis ole esteenä itse työlle. Atooppinen ihottuma, vaikka olisikin hallinnassa, niin voi olla este esimerkiksi hoitajantyössä toimimiselle. Tapaukset arvioidaan kyseisen työn ja sairauden perusteella, yksiselitteistä vastausta ei siis voi antaa.
Yleisestikin rehellisyys on parempi kuin kertomattajättäminen. Tiedot tulevat yleensä esiin ennemmin tai myöhemmin esimerkiksi siten, että työntekijä alkaa kärsiä työntekoa haittaavasista vakavista yleisinfektioista ja käykin ilmi, että hänellä on ollut HIV useamman vuoden ja ollut jopa hoidossa kauan ennen työhöntulotarkastusta. Työt loppuu siihen, ei taudin takia vaan kertomattajättämisen takia.
Mitä jos ei muista kaikkia tai ei tiedä mitä mihinkin kategoriaan kuuluu?
Itse en maallikkona esim. tiedä mitkä kaikki sairaudet kuuluvat nyt vaikkapa mielenterveyden häiriöhin ja mitkä psyykkisiin häiriöihin, samoin nyt esim. tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Raksittaisin noihin kaikkiin että ei ole ollut, kun en tiedä mitä niihin sisältyy ja kun niitä ei missään ole lueteltu joissain kaavakkeissa.
työterveyshoitajan tehtävänä on haastatella sen täytetyn esitietolomakkeen perusteella ja esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Kyllä ihminen maallikkonakin on perillä omista sairauksistaan ja diagnooseistaan, usein jopa paremmin kuin terveydenhuoltohenkilöstö.
Mikäli ihminen jättää esim. skitsofreniansa mainitsematta vain siksi ettei muka tiedä kuuluuko se nyt mielenterveyden häiriöihin vai psyykkisiin häiriöihin, niin lienee selvää että asian tullessa ilmi työnantajalle on työpaikka menneyttä. Kyllä niitä tilaisuuksia tulee saada asia esille, jos ei muuta, niin suustansa ulos terveydenhoitajan kanssa keskusteltaessa.
Haiskahtaa tuollainen näkemys kyllä tahalliselta tietämättömyydeltä. Mikäli sanot, että et muista kaikkia mutta annat suostumuksen työth.n hankkia papereitasi muilta tahoilta niin petaat selustasi. Tästä muistamattomuudesta tulee maininta ja muut mahdollisesti esilletulevat ja uskottavat sairaudet (siis että on uskottavaa ettet muistanut niitä, skitsofrenia tai hoidettu välilevyn pullistuma ei ole uskottava)merkitään sitten papereihin muiden papereiden perusteella.
työterveyshoitajan tehtävänä on haastatella sen täytetyn esitietolomakkeen perusteella ja esittää tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Kyllä ihminen maallikkonakin on perillä omista sairauksistaan ja diagnooseistaan, usein jopa paremmin kuin terveydenhuoltohenkilöstö.
Mikäli ihminen jättää esim. skitsofreniansa mainitsematta vain siksi ettei muka tiedä kuuluuko se nyt mielenterveyden häiriöihin vai psyykkisiin häiriöihin, niin lienee selvää että asian tullessa ilmi työnantajalle on työpaikka menneyttä. Kyllä niitä tilaisuuksia tulee saada asia esille, jos ei muuta, niin suustansa ulos terveydenhoitajan kanssa keskusteltaessa.
Haiskahtaa tuollainen näkemys kyllä tahalliselta tietämättömyydeltä. Mikäli sanot, että et muista kaikkia mutta annat suostumuksen työth.n hankkia papereitasi muilta tahoilta niin petaat selustasi. Tästä muistamattomuudesta tulee maininta ja muut mahdollisesti esilletulevat ja uskottavat sairaudet (siis että on uskottavaa ettet muistanut niitä, skitsofrenia tai hoidettu välilevyn pullistuma ei ole uskottava)merkitään sitten papereihin muiden papereiden perusteella.
Mielenkiintoista, minä olen menossa ensi viikolla tarkastukseen, kun sain viran. :) Paree siis ottaa varman päälle ja luritella kaikki "viat" vaan, eiköhän he tarpeelliset kirjaa ylös. Ja eikö työhöntulotarkastuksen tarkoitus ole tarkistaa, ettei tehtävästä työstä ole haittaa työntekijälle; esim. liikunnanopettajalla paha lonkkavamma --> vammautuminen vain pahenisi työssä --> ei voisi jatkaa virassa kauaa - eikö tämän tyyppisissä vain evätä työpaikka, aika harvoinhan keltään jää saamatta paikka tuon työhöntulotark. johdosta.
Hei haloo, siis ei tässä nyt tarkoiteta, että pitää listata jokaikinen pissiitti ja välikorvantulehdus vuosina 1 ja 2. Vaan sairaudet, joilla on merkitystä työn kannalta tai joiden johdosta on hoidossa tai säännöllisellä lääkityksellä. Mielenterveyden häiriöt kuuluvat niihin ja jokaikinen ihminen muistaa mikäli kyseisistä on hoidossa ollut samoin kuin tuki- tai liikuntaelinSAIRAUKSISTA kärsivätkin.
Mikäli työth. haastattelussa huomaa jotakin, niin hän lähettää tarkastettavan lääkärille, joka sitten päättää onko kyseisestä sairaudesta haittaa työn hoidolle vai onko suoranainen este.
Mikäli ihmisellä on ollut masennusta 20 vuotta sitten tai anoreksia 15 vuotiaana, niin kyllä se ihan tapauskohtaisesti ja toimenkuva huomioonottaen arvioidaan, että onko sillä mitään vaikutusta.
Tässä on nyt keskusteltu lähinnä sairauksien "unohtamisesta" ja kuten jo kirjoitin, kukaan ei unohda sairauksiaan, joista on tai on ollut hoidossa, se on vale tai sitten ihminen kärsii pahasta dementiasta, joka jo sinällään on este työn saamiselle.
Rehellisyyttä ihmiset ja luottakaa siihen, ettei se työnsaanti menneisyyden sairauksiin välttämättä kaadu, mutta valehteluun kyllä, aina.
Aika monellahan on nykyään sairasuhistoriassaan bulimiaa, anoreksiaa ja ortoreksiaa...missäköhän nämäkin sairaudet estävät työnsaannin? Ei ainakaan ravitsemusalalla, kotitalousopettajalla, terveystiedon opettajalla tai ravitsemusterapeutilla, joten saanen ihmetellä, missä sitten...?:D