Ensimmäinen koira lapsiperheeseen ?

Hei! Itselläni on labradorinnoutaja ja ainakin omasta puolestani voisin suositella tätä rotua ensimmäiseksi koiraksi - ja etenkin lapsiperheeseen! Ihana rotu kaikin puolin, ei ennalta-arvaamaton ja lisäksi suht koht helppo koulutettava.
Neuvoisin lukemaan tämän palstan keskusteluja labradorinnoutajista ja kultaisista noutajista - uskon, että jompi kumpi rotu voisi kokonsa ja luonnetoiveittensa puolesta sopia teille:) JA ENNENKAIKKEA neuvon teitä lukemaan tämän palstan keskustelut tollereista eli novascotiannoutajista! Tässä pieni ote yhden tollerin omistajan suusta:
Kannattaa todellakin ottaa rodusta selvää ennen kuin päätyy koiran hankkimaan. Novascotiannoutaja tunnetaan monissa piireissä "ongelmakoirarotuna" koska se niin usein otetaan väärin perustein. Söpön, kiltin ja rauhallisen kuvan antavan ulkokuoren sisällä asuu vahvaluonteinen, todella energinen, itsenäinen ja itsepäinen koira, jonka kouluttaminen ei aina ole kovin helppoa.

"Itse olen onnellinen tollerin omistaja, mutta harvassa on ihmiset joille voisin tätä rotua suositella. Hirvittävä vääntö ja taistelu sen kanssa on ollut ja varsinkin murrosikä oli yhtä painajaista. Tolleri ottaa helposti perheessä johtajan aseman jos siihen annetaan pienikin mahdollisuus. Oma yksilö pompottaa kaikkia muita ihmisiä ihan miten huvittaa, eikä todellakaan kunnioita tai tottele muiden kuin isäntänsä käskyjä. Mutta yksilölliset erotkin ovat toki rodun sisällä suuria."

Itselläni ei ole mitään kokemusta tollereista, mutta monelta olen kuullut samaa kuin mitä ylhäällä kirjoitetaan! Kyseessä siis koira, joka vaatiin PALJON koulutuksen suhteen! Toivottavasti oma rotu löytyy :)

Katso eri rotujen kotisivuja niistäkin saa ensikertalainen monesta liian positiivisen kuvauksen.Isot koirat vaatii kunnon koulun labbiskin taluttaa omistajansa jos ei opeta kunnolla, perushäseltäjä labbari on aina.

Hei!

Minulla on tällä hetkellä 10 vko vanha tolleri pentu. Olen ollut todella yllättynyt miten sillä onkin jo niin vahva ego. Köyrii kaikkia ihmisiä, jotka vain leikkivät hänen kanssaan eli pelkästään vaan pomottaa. Tämä on pitänyt kieltää heti. Pentu puree todella kovasti ja usein. sormet ja varpaat ovatkin parhaimmat lelut. Yritimme 3 viikkoa hyvällä saada pois tätä, mutta eilen vaihdoimme taktiikkaa ja nyt jos puree kovasti, tulee napakka ei ja luunappi. Pentu raapii itseään ja puree usein ja kun olin kasvattajan kanssa yhteydessä hän neuvoi että älkää vain huomioiko pentua kun se raapii vaan se tekee tätä vain huomion saavuttamiseksi. Pentu on kyllä oppinut nopeasti istumaan ja oman nimensä, luoksetulon, paperille pissaamisen jne..
Tiesin että tolleri on aktiivinen ja osallistuu kaikkkeen täysillä mitä tekee.. Se joko nukkuu tai tekee täysillä ja osallistuu kaikkeen mihin omistajansakin, ei välimuotoja! Hauskaa on ollut ja kun miettii kaiken rodun näkökulmasta ymmärtää paljon koiraa. Meillä on 2 vanhempaa koiraa ja tolleri vauva ei pelännyt tai aristellut yhtään toisia. Juoksi vaan suoraa turkkiin kiinni ja tutustumaan.. Vanhemmat koirat ovat vähän ihmeissään näin innokkaasta ja intensiivisestä tutustumisesta.. Itse opiskelin hiljattain koiran kouluttajaksi ja haasteita on tässä rodussa sillä esim kynsien leikkaaminen ja tutukiminen ei meinannut millään lähteä onnistumaan sillä sormet olisivat niin kivoja puruluita pennulle..

En ota kantaa onko rotu hyvä vai ei, vaatii aika paljon kouluttamisen ja liikkumisen suhteen:)

Tolleri ei yleensä sovi ensimmäiseksi koiraksi, herkän luonteensa takia, ja heikohkon keskittymiskyvyn takia. Jos tollerin ottaisi niin sen kanssa menisi koko päivä. Tollerit kun sattuvat olemaan todella energisiä koiria. Lapsiperheisiinhän ne kyllä sopivat mainiosti, kunhan aikuinen ne/sen kouluttaa. Mutta ensimmäiseksi koiraksi tolleri ei oikein sovi.

Ei missään tapauksessa tolleria ensimmäiseksi koiraksi. Koira on varsin aktiivinen, tarvitsee runsaasti aivotyötä ja aktiviteetteja purkaakseen energiansa ja ennen kaikkea hyvän koulutuksen. Samalla ja samasta syystä jää myös sileäkarvainen noutaja listalta pois. Molemmat koirat ovat koiramaailman ADHD-koiria - siinä kun omistaja on jo ketarat levällään maassa ja puuskuttaa, niin sileäkarvainen on päässyt vasta vauhtiin. Unohda tällaiset energiset koirat ellei tarkoituksesi oli käydä koirakoulussa ja kouluttaa niitä sekä harrastaa esim. metsästystä.

Mieluummin joku rauhallinen ja sävyisä koira, joka voi olla hetken jopa tekemättä mitään :) Tuosta kooikerhondjesta en osaa sanoa mitään.

Meillä on nyt 4kuukautinen tolleripentu ja sen kanssa ei vielä ole ollut mitään suurempia ongelmia. Yritti aluksi pomottaa mutta nyt on oppinut tottelemaan sanaa ei :D Sisäsiisteys rupeaa olemaan hallussa. Hihnassa kävelee nätisti vaikka kaupungissa asutaan ja hälinää on. Peruskäskyt kuten luoksetulo ja istu, maahan on opittu. Olen nyt lukenut näitä keskusteluja täältä suomi24:sta ja hiukan ihmetyttää kun tollereita niin paljon väitetään "ongelmakoiriksi". Itselläni ollut sakemanni joka oli sieltä vaikeimmasta päästä joten uskon tämänkin kaverin kanssa selviäväni :) Silti en voi mitään sille, että kun näitä keskusteluja lukee, rupeaa hiukan kauhistuttamaan. Ei kai nyt voi noin jyrkästi yleistää tollereita vaikeaksi roduksi. Itse uskon, että koulutuksella on se suurin merkitys, toki poikkeuksia löytyy mutta eiköhän niitä löydy joka rodusta! Kauhulla odotan murkkuikää :D mutta eiköhän siitäkin johdonmukaisella koulutuksella selvitä :) kesäkuusssa pentukoulutukseen.
Meni hiukan aiheen vierestä, lapsia meillä ei ole niin en osaa tuohon sanoa juuta taikka jaata.

Tollereitakin on niin monen luonteisia kun omistajiakin. Mutta lähtisin siitä, että tolleri on vaativa koira ja tarvitsee määrätietoisen ja rodunomaisen peruskasvatuksen tullakseen mallikelpoiseksi koirakansalaiseksi.
Itse en tolleria ottaisi tai antaisi "harjoittelukappaleeksi" lapsiperheeseen jos vanhemmilla ei ole aikaisempaa koirankoulutuskokemusta ja aikaa touhuta tollerinpennun kanssa. Leluksi sitä ei pidä lapsille ottaa.

Terveisiä Ruotsin maasta!

Meillä on 2.5 vuotias Novascotian Noutaja.
suosittelen lämpimästi tätä rotua.
meidän Tolleri on kasvatettu lapsiperheessä
alusta lähtien,ja en voi kiitollisempi olla
valintaamme, tollerimme on hyvin sosiaalinen ja lapsirakas.Meillä on tällä hetkellä 7 urospentua
myytävänä jotka ovat 7 viikkoisia.

olen 13v ja mietin että olisiko cocerspanieli minulle esimmäinen koira hyvä vai ei? perheessämme on ollut yksi koira ja nyt mitimme jos minä saisin ihan iki oman koiran mutta ajattelin vain miettiä mitä mieltä ihmiset olisi jos olisi ensimmäinen koira cocerspanieli.oma koiti on ja järvenranta ei alle kouluikäisiä lapsia kuulu perheeseen.

*punastuu* cockerspanieli