Oletteko samaa mieltä tästä.Ajonvakaudenhallinta-järjestelmä!.

Varusteena se on varmasti ihan hyvä, sillä toimiessaan se saattaa pelastaa monelta onnettomuudelta. Itse laittelin postia maahantuojalle tässä taannoin kyseisestä asiasta, koska kaikkiin Toyotan malleihin ei saa hankituksi kyseistä järjestelmää. Maahantuoja aikoi selvittää asiaa ja luultavasti se tulee valinnaisvarusteeksi kaikkeihin malleihin lähivuosina.

Ihan ongelmaton tuo systeemi ei kuitenkaan ole, sillä luultavasti se saattaa olla aika vikaherkkä Suomen karussa ilmastossa. Jos kuljettaja luottaa liikaa kyseiseen järjestelmään, niin sen lakatessa toimimasta saattaa syntyä pahaakin jälkeä. Lisäksi järjestelmä on aika arvokas, eli jostain 800e ylöspäin. Mitä luultavimmin se kuitenkin yleistyy tulevaisuudessa, ehkäpä sitten hinnatkin laskisivat samalla hieman.

ESP on uusi turvavaltti!.
Ajonvakautusjärjestelmän turvallisuudesta on saatu hyviä tutkimustuloksia!.
-------------------------------------------------
ESP on yksi tärkeimmistä turvavarusteista, minkä autoonsa voi hankkia.
Niin kertovat ESP-ajonvakautusjärjestelmän ensimmäiset ja huomiota herättävän myönteiset tutkimustulokset.
ESP lisää ajoturvallisuutta enemmän kuin lukkiutumattomat ABS-jarrut, joiden jatkokehitelmä se on.
Ajonvakautusjärjestelmän edut korostuvat Pohjolan liukkailla talviteillä.
ESP:n saatavuudessa on kuitenkin hämmästyttäviä eroja.
Markkinoilla on isoja autoja, joihin ajonvakautusjärjestelmää ei saa lainkaan.
Joillakin merkeillä sen saa pikkuautoonkin.
Muutamassa merkissä ESP on jo vakiona kaikissa malleissa.
Ruotsalaisen Folksam-vakuutusyhtiön mukaan ESP vähentää onnettomuusriskiä keskimäärin 22 prosenttia, märällä tiellä 32 prosenttia, mutta jäisillä ja lumisilla teillä jopa 38 prosenttia.
Folksam on tutkinut Ruotsissa tapahtuneita tieliikenneonnettomuuksia ja niiden syitä vuodesta 1969 lähtien.
Perusteellisesti tutkittuja tapauksia on toista miljoonaa.
Saksalainen Mercedes-Benz on tutkimuksissaan todennut ESP:n vähentävän onnettomuusriskiä noin 15 prosenttia kotimaan olosuhteissa.
Auton kokonaisturvallisuus koostuu kolariturvallisuudesta ja ajoturvallisuudesta.
Henkilöautoja markkinoidaan näyttävästi törmäystestituloksilla.
Milloin mikäkin malli on saanut EuroNCAP-törmäystestissä täydet viisi tähteä kuljettajan ja matkustajien suojauksesta. Jalankulkijan suojauksesta ja ajoturvallisuudesta puhutaan harvemmin.
Törmäystestien ja todellisten kolariraporttien perusteella voidaan arvioida eri automallien kolariturvallisuutta, kuinka hyvän suojan auto antaa kolarissa auton sisällä olijoille ja vastapuolelle.
Käytännössä auton turvallisuuteen vaikuttaa törmäysturvallisuuden lisäksi monta muuta tekijää.
Kuljettajan vastuullinen ja ennakoiva ajotapa on tärkein turvatekijä, jota täydentää auton hyvä ajoturvallisuus.
Siihen taas kuuluvat muun muassa ajo-ominaisuudet, renkaat, lukkiutumattomat jarrut, ESP-ajonvakautusjärjestelmä, näkyvyys sekä auton ja varusteiden hyvä kunto.
ESP:n edut korostuvat vaikeilla keleillä.
ESP-järjestelmän turvallisuushyöty on suurin talvella, jolloin riski sivuluisuun on suurempi.
Folksamin mukaan moni onnettomuus on alkanut pienestä sivuluisusta, joka on yllättänyt kuljettajan kelin muututtua liukkaammaksi tai äkillisen väistöliikkeen seurauksena.
Sivuluisua on pyritty oikaisemaan hätääntyessä liian suurella ohjauspyörän käännöllä tai ei ole oikaistu lainkaan, mikä on johtanut auton heittelehtimiseen ja hallinnan menetykseen.
ESP:n suurin hyöty on juuri siinä, että järjestelmä pyrkii automaattisesti ja aktiivisesti estämään autoa joutumasta vaaralliseen ja vaikeasti hallittavaan sivuluisuun.
Vaikka ESP ei onnettomuutta täysin estäisikään, sen automaattinen jarrutus ja pyrkimys saattaa keula kulkusuuntaan vähentävät onnettomuuden vakavuutta, koska nopeus alenee ja törmäys tapahtuu todennäköisemmin keula edellä kuin vaarallisesti kylki edellä.
Saksalaiset ovat laskeneet, että jopa 50 prosenttia kohtaamisonnettomuuksista, joissa toinen auton on poikittain, voitaisiin välttää ESP:n avulla.
Uusimmissa järjestelmissä, esimerkiksi uudessa BMW 500-sarjassa, ajonvakautusjärjestelmään on kytketty lisätoimintoja, kuten aktiivinen ohjaus, joka on saatavana valinnaisvarusteena.
Paraskaan ajonvakautusjärjestelmä ei pysty muuttamaan fysiikan lakeja, jos tilannenopeus on liian suuri.
Mikään turvavaruste ei auta, jos sen edut ulosmitataan kaahaamalla.
Vastuullisesti käytettynä ESP on kuitenkin mainio lisäapu turvalliseen ajoon.
Kokenut, "urheilullinen" kuljettaja saattaa pitää ajonvakautusjärjestelmää tylsänä, koska se rajoittaa reipasta ajotapaa leikkaamalla sivuluisut alkuunsa.
Useimmissa malleissa ESP:n voi kytkeä pois niin halutessaan.
Ajonvakautusjärjestelmien toimintaa on kehitetty entistä hienostuneemmaksi.
Uusimmat ESP-järjestelmät puuttuvat peliin vasta tositarpeessa.
Vilkkuva merkkivalo ja jarrujärjestelmän rutina tiedottavat kuljettajalle, että nyt mennään riskirajalla ja olisi syytä hiljentää vauhtia.
Tavalliselle autonkäyttäjälle ESP:stä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Jokainen kuljettaja tekee joskus ajovirheen.
Tie saattaa olla arvioitua liukkaampi vaikkapa irtosoran tai mustan jään vuoksi.
Hätäjarrutus ja väistö voivat tulla kenen tahansa eteen yllättäen.
Silloin kuljettaja totisesti toivoo, että autossa olisi ESP.
ESP on muodostunut yleisnimeksi ajonvakautusjärjestelmälle, mutta jotkin automerkit käyttävät järjestelmästä eri lyhenteitä, esimerkiksi: DSC, DTSC, VSC ja VSA.
ESP lisää ajoturvallisuutta, mutta kolarissa turvavyö on edelleen tärkein turvavaruste.
Turvavyön käyttö lisää merkittävästi korirakenteen antamaa suojaa.
Folksamin mukaan turvavyö vähentää vahingoittumisriskiä vähintään 50 prosenttia. Kuljettajan turvatyynyn vaikutus on 20–30 prosenttia.
Kuljettajan turvavyö ja turvatyyny yhdessä vähentävät vammautumisriskiä jopa 70 prosenttia.
Pääntukien, turvavöiden kiristimien ja edessä matkustavan turvatyynyn on todettu vähentävän vahingoittumisriskiä 5–10 prosentilla ja sivutörmäyssuojan sivuturvatyynyineen 5–15 prosenttia.
Lukkiutumattomien ABS-jarrujen turvallisuushyödyksi Folksam arvioi enintään 10 prosenttia.
ESP-törmäilyä suomalaisittain.
ESP:n saatavuudessa on ihmeteltävän suuria eroja ja mainonnassa harhauttamista.
Muutamassa merkissä ESP on jo vakio kaikissa henkilöautomalleissa.
Sellaisia ovat Audi, BMW (paitsi 520d) ja Smart sekä pian myös Mercedes-Benz.
Eurooppalaiset päivittävät varusteiden saatavuutta vuosittain tai kesken mallikauden. Niinpä ESP:n saa moneen iäkkääseenkin malliin.
Volkswageniin ESP:n saa kaikkiin malleihin pienitehoisinta Poloa lukuun ottamatta. Passatissa ESP on vakio, vaikka malli esiteltiin jo yli kuusi vuotta sitten.
Ruotsalaiset kuitenkin törmäilevät.
Volvoa pidetään turvallisuuden esikuvana, mutta iäkkääseen Volvo S40/V40 -sarjaan ESP:tä ei saa lainkaan.
Monissa isommissakin malleissa Volvo perii ESP:stä lisähintaa kuten myös Saab.
Upouutta ja suosittua Toyota Avensista on markkinoitu näyttävästi turvallisena autona törmäystestituloksiin vedoten.
ESP:n saa kuitenkin vain kaksilitraisiin Avensis-malleihin.
Myös uudessa Corollassa on niukka ESP:n saatavuus.
(Toyotassa ESP olisi erityisen hyödyllinen, koska tunnottoman ohjauksen vuoksi tuntuma tiehen on heikohko, mikä lisää ajovirheiden riskiä kelin vaihdellessa!!!).
Japanilaiset ovat muutenkin jälkijunassa.
Honda Accordia vaivaa sama ongelma kuin Avensista.
Perusmalliin ei saa ESP:tä.
Mainos kertoo kalliin Accord 2.4 Executiven herkuista, ei perusmallista.
Myös Nissan hehkuttaa Almerassa kaiken olevan vakiona, vaikka ESP:tä ei saa kuin muutamaan malliin.
ESP:n saatavuus Suomen suosituimpiin henkilöautomalleihin 5. elokuuta 2003.
Syksyn kuluessa tilanne muuttuu nopeasti uutuuksien mukana:
Toyota Corolla: useimpiin ei saatavana, 1.6 HB ja Verso 1.8 Sol Autom. lisävaruste, mutta T-Sport vakio.
Volkswagen Golf: lisävaruste kaikkiin, mutta 2.8 V6 4motion vakio.
Toyota Avensis: 1.6 ja 1.8: ei saatavana, mutta 2.0 ja 2.0 D vakio.
Ford Focus: 1.4, 1.6 Comfort ja 1.8 diesel ei saatavana, mutta 1.6, 1,8, 2.0 ja ST170 lisävaruste.
Nissan Almera: useimpiin ei saatavana, mutta 1.8 Tekna/Acenta ja Tino A lisävaruste.
Peugeot 307: lisävaruste useimpiin, 1.4 ei saatavana, mutta 2.0 HDI 79 kW-mallit ja 2.0 SW vakio.
Ford Mondeo: lisävaruste useimpiin, 2.0 Autom. ja TDdi ei saatavana, mutta 2.5 V6 ja ST 220 vakio.
Nissan Primera: lisävaruste useimpiin, mutta 1.6 ei saatavana.
Renault Mégane: lisävaruste kaikkiin paitsi "vanha" Megane 1.4, 1.6 Autom.
Mazda6: 1.8 ja 2.0 diesel lisävaruste, mutta 2.0- ja 2.3-malleissa vakio.
Volvo V70: lisävaruste kaikkiin.
Fiat Punto: ei saatavana.
Volkswagen Bora: lisävaruste kaikkiin.
Volkswagen Passat: vakio kaikissa.
Toyota Yaris: useimpiin ei saatavana, mutta 1.5 T Sport vakio ja Verso 1.5 tulossa vakioksi.
Volvo S40/V40: ei saatavana.
Opel Astra: useimpiin ei saatavana, 1.8 ja 2.0 DTH lisävaruste, mutta 2.2 vakio.
Peugeot 206: 1.1, 1.4, 1.4 HDI ei saatavana, mutta 1.6, 2.0, 2.0 HDI lisävaruste.
Volkswagen Polo: lisävaruste useimpiin, mutta 1.2 40 kW ei saatavana.
Citroën C5: lisävaruste useimpiin, 1.8 Autom. ja 2.0 HDI X ei saatavana, mutta 3.0 V6 ja 2.2 HDI vakio.
Näin ESP toimii.
ESP eli Electronic Stability Program on suomeksi ajovakauden hallintajärjestelmä, lyhyemmin ajonvakautusjärjestelmä.
Autoteknillisen taskukirjan mukaan ESP on moottorin, voimansiirron ja jarrujen säätöjärjestelmä, joka pyrkii estämään auton sivuluisuun joutumista.
ESP on kehitetty lukkiutumattomien jarrujen (ABS) ja vetoluistonestojärjestelmän (ASR) pohjalta.
ESP sisältää myös ABS- ja ASR-toiminnot sekä usein myös hätäjarrutustehostimen.
ABS estää pyörien lukkiutumisen jarrutuksessa ja säilyttää ohjattavuuden.
Vetoluistonesto ASR estää pyörien sutimista kiihdytyksessä.
Hätäjarrutustehostin BAS lisää jarrutusvoimaa hätäjarrutuksissa.
ESP pyrkii säilyttämään auton kuljettajan haluamalla ajolinjalla estäen puskemista tai yliohjautuvuutta eli perän heilahtamista sivulle.
Järjestelmän tunnistimet keräävät jatkuvasti tietoja auton liikesuunnasta, nopeudesta, kiihtyvyydestä, sivuttaiskiihtyvyydestä, hidastuvuudesta ja kuljettajan aikomuksista.
Tietoja kerätään pyöristä ABS-jarrujen pyörimisnopeustunnistimilta, kuljettajan toiminnoista, ohjauspyörän asennosta ja kaasu- ja jarrupolkimien käytöstä.

Kuinkahan lujia nuo laitteet mahtavat olla ?
Käyttö ikä huollettuna /Ilman huoltoa?Auton ikäkö?
Esim jos auto joutuu pieneen törmäykseen pitääkö tuokin järjestelmä kunnostaa ennalleen ?
Huolto vaatimukset..osien vaihdot ja niiden hinnat?
Vikojen etsintä jos tulee häikkää .Merkkiliikekö vain..?
Onko korjaaminen helppoa/vaikeaa???
Pitääkö ajon hallinta järjestelmä olla katsastuksessa kunnossa..?
Mikään tuollainenhan ei todellakaan korvaa kuskin ammattitaitoa ajaa niin ettei metsä rupea ajaessa suurenemaan.
Kunhan vaann taas ei valmistaja etsittäisi uutta maksettavaa ..
Kesä mieltä kuitenkin..

Pääsin kokeilemaan ESP:llä varustettua autoa liukastetulla radalla ja täytyy sanoa, että oli sen jälkeen pakkohankita itsellekkin.

Mainittakoon, että ko. kurssilla vanhemmat vähän talvella ajaneet naishenkilöt nöyryyttivät kokeneita raavaita miehiä ESP:llä varustetun auton ratissa.

Kaikissa väistökokeissa ESP-autot pysyivät suht nätisti kaistolillaan vaikka tulivat tilanteisiiin kovempaa kuin ei ESP-autot.
Ei ESP-autot kaatoivatkin sitten keiloja kuin viikate ja suorastaan pyörivät kun nopeus nostettiin ESP-autojen nopeuteen.

Kannattaa lukea esim. TM:n talvitestejä joissa on mukana ESP-autoja. ESP:n edut näkyvät niissäkin kiistatta.

Toyotalla VSC on halpa ja mukana tulee EBD-jarruassistentti ja TRC. Jarruassistentti tuntui alkuun turhalta, muuta kun tositilanteessa väistin sen auttamana tiukassa mutkassa peurakolarin, en enää luopuisi siitäkään mistään hinnasta.

Esp:tä pitää päästä kokeilemaan ääritilänteissa jotta sen mukanaan tuomat edut iskostuvat kovempaankin päähän. Suomalainen kun ei usko ennenkuin näkee.

yksi paskamainen vikapesäke lisää.
Henkilökohtaisesti en kaipaa mitään elektronista härpäkettä, perusauto riittää.
Sillä se mitä ei ole ei mene rikki.

Tämä siksi kun ajelen ikivanhoilla autoilla syystä että pidän niistä, uuden huolisin vain ilmatteeksi.

Mun puolesta ajonvakautukset sun muut elektroniset ja tietokoneavusteiset varusteet saisi työntää romukoppaan. Autojen vika-alttius sen kuin vaan kasvaa näiden myötä ja ovat vanhemmalla iällä kalliita korjata. Itse olen ajanut yli 30 vuotta ja kolareitta. Mun mielestä paras ajonvakautus istuu ratin ja penkin välissä. Se on muuten kumma, että näistä ajonvakautuksista huolimatta talvi se aina vaan onnistuu yllättämään suomalaisautoilijat.......... talvirenkaatkin ovat parantuneet vuosien varrella mutta silti kynnetään ojanpohjia kun vähän on liukasta.