Vantaan yksinhuoltajista kolmannes köyhiä
3.4.2008 16:08
Kolmannes kaikista Vantaan yksinhuoltajaperheistä ja yli puolet vähintään kolmen lapsen yksinhuoltajaperheistä on köyhiä.
Vantaalla oli vuonna 2005 noin 9 260 kotitaloutta, joiden nettotulot jäivät alle köyhyysrajan. Näissä kotitalouksissa eli yhteensä noin 17 330 ihmistä, eli yhdeksän prosenttia Vantaan asukkaista.
Köyhiksi laskettiin ne, joiden nettotulot olivat alle 60 prosenttia keskivertosuomalaisten tuloista. Köyhien kotitalouksien vuosittaiset nettotulot perheen kulutusyksikköä kohden olivat keskimäärin 8 080 euroa, kun kaikkien kotitalouksien tulojen keskiarvo oli 21 570 euroa.
Suhteellisesti eniten köyhiä oli yksinhuoltajien talouksissa: 30 prosenttia. Vähintään kolmen lapsen yksinhuoltaja oli jo hyvin todennäköisesti köyhä, sellaisista kotitalouksista 55 prosenttia alitti köyhyysrajan.
On huomattava, että tämä on laskettu nettotuloista, joissa ovat jo mukana tulonsiirrot, kuten lapsilisät, elatusavut asumistuet ja muut vastaavat. Melkoiselle osalle yksinhuoltajista yhteiskunnan nykyiset tulonsiirrot eivät siis riitä nostamaan perheen taloutta EU:n köyhyysrajan yläpuolella.
Lapsettomat harvoin köyhiä
Lapsettomien parien nettotulot perheen kulutusyksikköä kohden olivat lähes kaksinkertaiset yksinhuoltajiin verrattuna ja vajaan viidenneksen suuremmat kuin pareilla, joilla oli lapsia. Yksinasuvilla oli tuloja kolmannes enemmän kuin yksinhuoltajaperheillä.
Kulutusyksikkö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lapsettoman pariskunnan yhteiset nettotulot jaetaan luvulla 1,5 ja kahden lapsen nelihenkisen perheen menot luvulla 2,1. Jokainen aikuinen kasvattaa perheen kulutusyksikköjä luvulla 0,5, lapsi 0,3.
Tilastokatsaus ei kerro, kuinka monta ansaitsevaa perheessä on. Esimerkiksi lapseton pari saattaa olla opiskelijapariskunta tai lapsiperheistä vain toinen aikuinen töissä.
Suhteellisesti eniten köyhiä Vantaalla oli Koivukylän alueella, 14 prosenttia. Kaiken kaikkiaan läntisellä Vantaalla köyhien kotitalouksien osuus oli pienempi kuin Vantaan itäosissa.
Kivistön yksinhuoltajat poikkeus
Kivistön suuralueella asuvista vähintään kolmen lapsen yksinhuoltajista oli kuitenkin köyhiä peräti kolme neljännestä, eli 75 prosenttia. Tulos on yllättävä poikkeus, sillä yleisesti ottaen köyhien osuus oli Kivistön alueella Vantaan pienin, vain 6,7 prosenttia.
Yksin asuvista köyhiä ovat useimmin eläkeläiset ja opiskelijat. Alle 35-vuotiaista yksin asuvista vantaalaisista oli köyhiä neljännes ja yli 64-vuotiaista viidesosa.
Tilastoista päätellen Korsossa asuu paljon opiskelijoita, koska lähes joka kolmas alle 35-vuotias yksin asuva korsolainen kuului köyhien kotitalouksien ryhmään. Köyhiä eläkeläisiä taas löytyi Koivukylän, Korson ja Hakunilan alueilta, missä joka neljäs 65 vuotta täyttänyt yksinasuva oli köyhä.
JOUNI VILERMO
[email protected]
3.4.2008 16:08
Kolmannes kaikista Vantaan yksinhuoltajaperheistä ja yli puolet vähintään kolmen lapsen yksinhuoltajaperheistä on köyhiä.
Vantaalla oli vuonna 2005 noin 9 260 kotitaloutta, joiden nettotulot jäivät alle köyhyysrajan. Näissä kotitalouksissa eli yhteensä noin 17 330 ihmistä, eli yhdeksän prosenttia Vantaan asukkaista.
Köyhiksi laskettiin ne, joiden nettotulot olivat alle 60 prosenttia keskivertosuomalaisten tuloista. Köyhien kotitalouksien vuosittaiset nettotulot perheen kulutusyksikköä kohden olivat keskimäärin 8 080 euroa, kun kaikkien kotitalouksien tulojen keskiarvo oli 21 570 euroa.
Suhteellisesti eniten köyhiä oli yksinhuoltajien talouksissa: 30 prosenttia. Vähintään kolmen lapsen yksinhuoltaja oli jo hyvin todennäköisesti köyhä, sellaisista kotitalouksista 55 prosenttia alitti köyhyysrajan.
On huomattava, että tämä on laskettu nettotuloista, joissa ovat jo mukana tulonsiirrot, kuten lapsilisät, elatusavut asumistuet ja muut vastaavat. Melkoiselle osalle yksinhuoltajista yhteiskunnan nykyiset tulonsiirrot eivät siis riitä nostamaan perheen taloutta EU:n köyhyysrajan yläpuolella.
Lapsettomat harvoin köyhiä
Lapsettomien parien nettotulot perheen kulutusyksikköä kohden olivat lähes kaksinkertaiset yksinhuoltajiin verrattuna ja vajaan viidenneksen suuremmat kuin pareilla, joilla oli lapsia. Yksinasuvilla oli tuloja kolmannes enemmän kuin yksinhuoltajaperheillä.
Kulutusyksikkö tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lapsettoman pariskunnan yhteiset nettotulot jaetaan luvulla 1,5 ja kahden lapsen nelihenkisen perheen menot luvulla 2,1. Jokainen aikuinen kasvattaa perheen kulutusyksikköjä luvulla 0,5, lapsi 0,3.
Tilastokatsaus ei kerro, kuinka monta ansaitsevaa perheessä on. Esimerkiksi lapseton pari saattaa olla opiskelijapariskunta tai lapsiperheistä vain toinen aikuinen töissä.
Suhteellisesti eniten köyhiä Vantaalla oli Koivukylän alueella, 14 prosenttia. Kaiken kaikkiaan läntisellä Vantaalla köyhien kotitalouksien osuus oli pienempi kuin Vantaan itäosissa.
Kivistön yksinhuoltajat poikkeus
Kivistön suuralueella asuvista vähintään kolmen lapsen yksinhuoltajista oli kuitenkin köyhiä peräti kolme neljännestä, eli 75 prosenttia. Tulos on yllättävä poikkeus, sillä yleisesti ottaen köyhien osuus oli Kivistön alueella Vantaan pienin, vain 6,7 prosenttia.
Yksin asuvista köyhiä ovat useimmin eläkeläiset ja opiskelijat. Alle 35-vuotiaista yksin asuvista vantaalaisista oli köyhiä neljännes ja yli 64-vuotiaista viidesosa.
Tilastoista päätellen Korsossa asuu paljon opiskelijoita, koska lähes joka kolmas alle 35-vuotias yksin asuva korsolainen kuului köyhien kotitalouksien ryhmään. Köyhiä eläkeläisiä taas löytyi Koivukylän, Korson ja Hakunilan alueilta, missä joka neljäs 65 vuotta täyttänyt yksinasuva oli köyhä.
JOUNI VILERMO
[email protected]
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Suhteellisesti eniten köyhiä oli yksinhuoltajien talouksissa: 30 prosenttia. Vähintään kolmen lapsen yksinhuoltaja oli jo hyvin todennäköisesti köyhä, sellaisista kotitalouksista 55 prosenttia alitti köyhyysrajan.
On huomattava, että tämä on laskettu nettotuloista, joissa ovat jo mukana tulonsiirrot, kuten lapsilisät, elatusavut asumistuet ja muut vastaavat. Melkoiselle osalle yksinhuoltajista yhteiskunnan nykyiset tulonsiirrot eivät siis riitä nostamaan perheen taloutta EU:n köyhyysrajan yläpuolella. "
Ja perhemuotona yh:t ovat hyvin näkyvästi edustettuina huostatilastoissa.... Sossut tietävät, miten helppo uhri heille on, kun tällä menee huonosti jo muutenkin. Kun muut tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että jatkuvassa köyhyydessä eläminen altistaa ihmisen mielenterv.ongelmille ja päihteille, ja hänen joutuu muutenkin hakemaan apua itselleen mm. toimeentulotukena, niin lasten sossut odottavat vain, milloin yh on kypsää viljaa putoamaan heidän haaviinsa.
Tämä "apu" ei todellisuudessa auta perhettä, vaan ottaa lapsen vaikka laittomasti ja siirtää sijaishuoltoon, jossa olevia kalliita paikkoja ei kannata seisottaa tyhjillään. Liike-elämä tarvitsee tuottavuutta ja teollisuus raaka-aineensa.
yksityistämissuunnitelmista. Hanke jakaa mielipiteet poliittisten puolueiden mukaan kahtia kahtia, jako on oikeisto/vasemmisto, yksityistäminen/julkinen terv.huolto.
"Kumpikaan ääripää ei anna pätevää ohjenuoraa, joissain tilanteissa markkinat tuottavat parempia palveluita halvemmalla, toisissa yksityistäminen tuottaa katastrofeja,", sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Merikallio.
Itse ihmettelen, että miksi ihmeessä 80-luvun malia julkisista terveyshuollosta piti rueta väkisin romuttamaan, koska oli olemassa hyvä ja toimiva systeemi???? KUmpa olisimme 80-luvulla tajunneet elävämme yksiä Suomen historian parhaita vuosia:
Ei ollut köyhyyttä
Terveyspalvelut toimivat
Silloin en olisi uskonut, että SUOMESSA on 2000-luvulla LEIPÄJONOJA, joissa köyhille jaetaan ruokaa! Pääministeri kieltää toimittajia puhumasta köyhistä mitään... Ei voi olla totta!
hyvistä vuosista! En meinannut uskoa silmiäni, kun katsoi Hesarin otsikkoa:
"Vuokra-asuntoa jonottaa jo 35.000 hakijaa. Jono on lähes kaksinkertaistunut parissa vuodessa"
Ei voi olla totta! Joskus 80-luvulla puhuttiin parista sadasta asunnon hakijasta... Kyllä Suomi on kurjistunut sellaista vauhtia, että ei meinaa mukana pysyä taviskansalainen.
Kalliisiin huostaanottoihin on kyllä kummasti varaa siitä huolimatta vaikka kunnat köyhtyy!Ja lähes kaikki muukin talouspolitiikka on heittänyt kuperkeikkaa.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu721068_page0.htm
"Työssäkäyntikään ei aina nosta ihmisiä köyhyydestä.
Ansiotyössä käyvien kotitalouksissa köyhyysrajan alapuolella elää noin 150 000 suomalaista.
Stakesin erikoistutkijan Pasi Moision mukaan määrä vastaa noin neljännestä maan pienituloisimmista.
Moision mukaan työssäkäyvien köyhyys selittyy pätkä- ja osa-aikatöiden yleistymisellä.
Myös yhden tulonhankkijan perheet ajautuvat köyhyyteen muita helpommin. ..."