oli vakituinen poikakaveri -1971 (tai -72) tyttö tuli vahingossa raskaaksi,, lapsen siittänyt isä häippäs Ruotsiin ja tyttö hädissään antoi poikansa, heti tämän synnyttyä, Tanskalaiselle avioparille adoptoitavaksi. Aikaa kului ja tyttö tulikin katumapäälle,,
Hän ikävöi nykyisinkin suunnattomasti poikaansa, ei ole tätä koskaan nähnyt, eikä kuullut pojasta mitään. Hänellä ei ole muita lapsia, ainoan pojan "hylkääminen" painaa mieltä..
Tietääkö joku, voisiko hän jotenkin löytää poikansa sieltä Tanskasta ja saada jotenkin yhteyden häneen,, mitä kautta se voisi tapahtua?
Jos poika elää hän on n.37v, ikävöivä äiti 57v.
Näkyykö se lapsen syntymäaika täällä Suomessa äidin tiedoissa ja onko näiden Tanskalais-vanhempien nimet ja osoitteet jossain rekisterissä täällä Suomessa?
Yritän selvittää tätä asiaa hänen puolestaan, koska hän ei osaa selvittää tätä tilannetta,, eikä edes tietokone ole hänelle tuttu että voisi jotakin netissä kysellä.
Entäs saako siellä Tanskassa poika tietää joskus (adoptiovanhempien kuoltua), ketkä hänen vanhempansa ovat ja periikö tämä poika suomalaiset vanhempansa?
En ole varma onko äiti ilmoittanut isän nimen sairaalassa silloin kun synnytti pojan.
Toivoisin asiallisia vastauksia.
Minusta tuntuu et jos minä olisin antanut lapseni joskus pois en saisi ennen rauhaa sydämeeni ennenkuin näkisin lapseni ja saisin yhteyden häneen,, olisi se niin raskas asia.
Hän ikävöi nykyisinkin suunnattomasti poikaansa, ei ole tätä koskaan nähnyt, eikä kuullut pojasta mitään. Hänellä ei ole muita lapsia, ainoan pojan "hylkääminen" painaa mieltä..
Tietääkö joku, voisiko hän jotenkin löytää poikansa sieltä Tanskasta ja saada jotenkin yhteyden häneen,, mitä kautta se voisi tapahtua?
Jos poika elää hän on n.37v, ikävöivä äiti 57v.
Näkyykö se lapsen syntymäaika täällä Suomessa äidin tiedoissa ja onko näiden Tanskalais-vanhempien nimet ja osoitteet jossain rekisterissä täällä Suomessa?
Yritän selvittää tätä asiaa hänen puolestaan, koska hän ei osaa selvittää tätä tilannetta,, eikä edes tietokone ole hänelle tuttu että voisi jotakin netissä kysellä.
Entäs saako siellä Tanskassa poika tietää joskus (adoptiovanhempien kuoltua), ketkä hänen vanhempansa ovat ja periikö tämä poika suomalaiset vanhempansa?
En ole varma onko äiti ilmoittanut isän nimen sairaalassa silloin kun synnytti pojan.
Toivoisin asiallisia vastauksia.
Minusta tuntuu et jos minä olisin antanut lapseni joskus pois en saisi ennen rauhaa sydämeeni ennenkuin näkisin lapseni ja saisin yhteyden häneen,, olisi se niin raskas asia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
siitä, että synnyttikö hän lapsen Suomessa ja adoptio hoidettiin suomalaisten viranomaisten taholta. Tällöin tiedot löytyvät Suomesta ja ovat saatavilla.
Todennäköisempää kuitenkin on, että hän kävi synnyttämässä lapsen Tanskassa ja jätti sinne, niin kuin silloin oli tapana. Tälläisessä tapauksessa mitään tietoja ei löydy Suomesta, vaan yhteys tulisi ottaa Tanskan viranomaisiin. Kyllähän biologisella vanhemmalla täytyy olla jotakin asiakirjoja tapahtuneesta adoptiosta, josko niistä saisi adoption hoitaneen instanssin nimen selville. Tai onko papereissa adoptiovanhempien nimet? Synnytyssairaalasta biologisella äidillä on mahdollisuus saada omat tietonsa, mutta ei lapsen tietoja.
Ei suurin osa käynyt Tanskassa synnyttämässä! Monet tanskalaiset adoptoivat Suomessa syntyneitä lapsia joko suoraan biovanhemmilta tai -sukulaisilta esim. lehti-ilmoituksen avulla tai käyttivät suomalaisia adoptiopalveluita. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry on antanut suomalaislapsia adoptoitavaksi Tanskaan, mutta PeLa oli vain yksi toimija. Tuolloin (eli 60-luvulla ja 70-luvun alkupuolella) Suomessa oli yksityishenkilöitä, jotka auttoivat esimerkiksi juuri tanskalaisia pariskuntia adoptoimaan lapsen Suomesta. Tässä toiminnassa käytettiin tietenkin rahaa ja usein myös nuorten naisten hankalaa tilannetta hyväksi. Joskus lapsen suomalaiset sukulaiset halusivat rahastaa adoptiolla esim. viinan ostoa varten. Ulkomaille adoptoitiin Suomesta myös leikki-ikäisiä lapsia.
Pojan etsiminen kannattaisi varmaan aloittaa seuraavasti.
1. Keräätte kokoon kaikki tärkeät tiedot eli
- Pojan syntymäpäivä
- Pojan syntymäpaikka (syntymäkunta)
- Äidin nimi pojan syntymähetkellä
- Pojan nimi ennen adoptiota
- Pojan adoption hoitanut taho, jos sellaista oli (esim. Pelastakaa Lapset ry, kotikunnan sosiaalivirasto, jokin muu järjestö, yksityishenkilö)
- Kaikki äidillä olevat asiakirjat adoptiosta
2. Jos poika syntyi Suomessa, teidän on helpompi edetä asiassa. Kannattaa lähteä keräämään Suomesta kaikkia mahdollisia asiakirjoja asiaan liittyen.
- syntymätodistus
- mahdolliset sosiaalitoimen asiakirjat ennen adoptiota (isyyden selvittäminen, sosiaalituet, adoptioon liittyvät asiakirjat jne)
- mahdolliset käräjäoikeuden asiakirjat adoptiosta
- äidin kannattaa lisäksi käydä tarkastamassa omat tietonsa kirkkoherranvirastosta ja maistraatista. Tuohon aikaan adoptioiden tiedot olivat heikommin salattuja, minkä vuoksi moni biologinen äiti on löytänyt adoptioon annetun lapsensa tiedot esimerkiksi seurakuntansa väestötiedoista. Vuoden 1980 jälkeen adoptoitujen kohdalla tätä mahdollisuutta ei taida enää olla.
3. Jos adoption järjesti kotikunnan sosiaalivirasto tai jokin järjestö, kannattaa ottaa tähän tahoon yhteys. Heillä pitäisi olla adoptioasiakirjat arkistoituna. Heidän pitäisi myös tarjota apuaan biologisille äideille.
4. Suomessa syntyneistä ulkomaille adoptoiduista lapsista pitäisi olla asiakirjat Sosiaali- ja terveysministeriön arkistossa. Kannattaa sitkeästi pyytää heiltä apua, vaikka he ensin vastaisivat, että eivät tiedä asiasta mitään. Sieltä voi siis selvitä tanskalaisten adoptiovanhempien nimi.
5. Jos lapsi syntyi Tanskassa teidän kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Suomen suurlähetystöön Kööpenhaminassa. Ottakaa sinne yhteyttä myös siinä tilanteessa, vaikka poika olisi syntynyt Suomessa, mutta ette saa hänestä kerättyä tietoa.
Poika saattaa hyvinkin periä ainakin biologisen äitinsä. Tämä vähän riippuu kyseisen adoption oikeuskäsittelyistä, että milloin ja missä ne ovat tehty sekä onko niitä myöhemmin uusittu. Adoptiovanhempien kuoleminen ei vaikuta siihen, saako poika tietää biologisista vanhemmistaan. Sen sijaan, jos pojalla on perimisoikeus esim. suomalaiseen äitiinsä, häneen otetaan yhteyttä äidin kuoltua ja hän saa viimeistään silloin tietää biologisen äitinsä nimen.
Pojan biologisen isän tilanne riippuu siitä, onko hänen isyyttään aikanaan vahvistettu. Jos isyys on tunnustettu, niin poika saattaa periä häntäkin.
Muistakaa, että pojan löytäminen ei ole mahdotonta, vaan itse asiassa hyvinkin mahdollista. Se on henkisesti raskas prosessi kaikille osapuolille, mutta useimmat haluavat sen silti tehdä.
biologisista äiskistä on tehty tutkimus. se löytyy netistä. http://joypub.joensuu.fi/publications/masters_thesis/tollman_salainen/