Olen tapaillut muutaman kuukauden aivan ihanaa miestä ja olen todella ihastunut! Tilanteessa on vain yksi iso mutta...
Miehellä on kolme lasta KAHDEN eri naisen kanssa. Hän erosi kahden nuorimman lapsensa äidistä noin puoli vuotta sitten lasten ollessa 2- ja 3 ja puoli-vuotiaita. Vanhimman lapsen äidistä hän erosi lapsen ollessa 3-vuotias.
Itselläni on 7-vuotias tytär.
Mies vaikuttaa kiltiltä, nöyrältä, älykkäältä, lapsirakkaalta ja sydämelliseltä. Tuo hänen menneisyytensä vain vaikuttaa vähän omituiselta enkä vielä tässä vaiheessa tapailua kehtaa kysyä liian tarkasti eroon johtaneita syitä. Hän ei tunnu kuitenkaan salailevan mitään kauheuksia menneisyydestään.
Haluaisin yrittää miehen kanssa, mutta mitä jos minulle käy tulevaisuudessa samoin.. Onko mies tunnevammainen tai kykenemätön sitoutumaan..?
Onko kohtalotovereita! Kaipaan todella kokemuksia, neuvoja ja mielipiteitä!
Miehellä on kolme lasta KAHDEN eri naisen kanssa. Hän erosi kahden nuorimman lapsensa äidistä noin puoli vuotta sitten lasten ollessa 2- ja 3 ja puoli-vuotiaita. Vanhimman lapsen äidistä hän erosi lapsen ollessa 3-vuotias.
Itselläni on 7-vuotias tytär.
Mies vaikuttaa kiltiltä, nöyrältä, älykkäältä, lapsirakkaalta ja sydämelliseltä. Tuo hänen menneisyytensä vain vaikuttaa vähän omituiselta enkä vielä tässä vaiheessa tapailua kehtaa kysyä liian tarkasti eroon johtaneita syitä. Hän ei tunnu kuitenkaan salailevan mitään kauheuksia menneisyydestään.
Haluaisin yrittää miehen kanssa, mutta mitä jos minulle käy tulevaisuudessa samoin.. Onko mies tunnevammainen tai kykenemätön sitoutumaan..?
Onko kohtalotovereita! Kaipaan todella kokemuksia, neuvoja ja mielipiteitä!
Vastaukset 20
Vanhimmat
mainitsemaasi aluksi. sittemmin paljastui kammottavaksi narsistiksi.
mies oli kyllä silloin ollut naimisisssa vaan kerran ja siitä liitosta lapsia. meille tuli lapsia ja miehen narsistisuuden huonot piirteet rupesi näkymään. erosimme kamalalla rytkeellä ja mies kihloihin saman tien toisen kanssa. siitäkin tuli ero vuoden päästä ja tuosta erosta kolmen kuun päästä meni taas naimisiin.
kannattaa seurustella miehen kanssa ilman samaa kattoa jonkun aikaa. kyllä ne luonteen piirteet tulee silläkin tavalla esiin. vaikka hyvä sanoa jälkiviisaana, mutta itse tekisin kaikki toisin tänäpäivänä. koskaan ei todellista syytä tiedä eroihin ja varsinkin jos sattuisi olemaan narsisti. on kaikki muut ihmiset olleet kamalia paitsi hän. lyhyet ja useat liitot kertoo paljon.
Eronneen narsistin minäkin löysin jolla oli kaksi lasta...(minulla yksi)
Sitä uusperhe-elämää kesti melkein 7 vuotta, lapsikin tuli mutta pakkoan siitä liitosta oli lähdettävä!!
Seurustele pitkään ja hartaasti. Älä pidä kiirettä. Äläkä missään nimessä anna painostaa tekemään äkki ratkaisuja.
Jos, voisin muuttaisin omalla kohdallani naimisiin meno tahtia.
Mies aivan ihana mutta eronnut kahdesti? Ai niin, ne entiset naiset olivat kamalia? Niissä oli jokin vika? Mieti, eronnut kahdesti lapsien ollessa pieniä ja aivan ihana mies? Sellainen mies jonka kanssa olisi hyvä aloittaa yhteinen elämä? Miksi sinä onnistuisit hänen kanssaan? Eiväthän entisetkään onnistuneet.
Jos mahdollista voisi kysäistä entisiltä, mikä tämä mies oikein todellisuudessa on. Ota lisäksi huomioon, että yhteiselämäänne tulee rasittamaan miehen elatusmaksut ja lapset entisistä liitoista.
..myös nykyajan pettävistä naisistakin.
Vai ovatko kaikki naiset joilla lapsi kahdelle eri isälle aina sitoutumiskyvyttömiä ja tunnevammaisia? Ei varmaan, kuten eivät kaikki miehetkään.
Pettureita kyllä löytyy ihan yhtälailla molemmissa sukupuolissa, ja miehesi tapauksessa voi aivan yhtä hyvin olla kahdesta tällaisesta naisesta. Ihan yhtä todennäköistä, kuin että miehessä olisi jotain vikaa.
Itse olen uusperheelisenä miehen kanssa,jolla kaksi lasta joilla eri äidit..hällä eron syynä ollut kummassakin tapauksessa se,että nuo kummankin lapsen äidit juoksivat baareissa,ja pettivät suhteessa..toinen tuli pettämisestä viel raskaaksikin toiselle miehelle..joten kauanko kukaan järkevä ihminen tuollaista elämää voi elää??
Sanoisin ettei kukaan itseään arvostava..eikä ees vain lasten takia!
niin kaksi petettyä ovat löytäneet toisensa, ja exät ovat niitä väärintekijöitä-siinäpä teillä auvoiset lähtökohdat oli suhteelle.
Onko mielestäsi huono asia, jos kaksi saman kokenutta löytävät toisensa?
Ei petetyksi tuleminen tarkoita, että entisiä tarvitsisi jälkeenpäin panetella, mutta kyllä vastaavat kokemukset yhdistävät.
molempien taholta lisää niskaan, koska voimat on yhdistetty. Tosi huono yhdistelmä.
Minä en ajattele että minua olisi petetty/tai jätetty...avioliitto kun jokaisella aivan erilainen,
ja eroon johtavat syyt erilaisia.
Itsellä ei ole riitatilanteita entisen mieheni vaimon kanssa..päinvastoin,puhelimessa puhumme useinkin koska hän on ihan aidosti kiva ihminen.
Mieheni ex taas ei kuulu elämäämme,muutoin kuin lapsensa kautta..mutta riitatilanteita ei hänenkään kanssaan ole.
Elämä on liian lyhyt siihen että joka asiasta etsii vikaa tai virheitä...pitäisi elää siten ettei aiheuta muille harmia ja löytäisi onnen itsestään.
Suhteeseen olemme menneet siksi koska rakastamme toisiamme..emme vatvoaksemme vuosikausia toisia ihmisiä,tai entisiä parisuhteita..voiko siis parempaa lähtökohtaa suhteelle olla kuin rakastuminen?
Kun on avioeron kerran kokenut..ei sitä toista kertaa halua kokea..siksi uudelleen avioituessaan haluaa kaiken tehdä niin toisin..huomioida parisuhteen paremmin ja tehdä arjestakin juhlaa.
Meillä todellakin aivan muut syyt yhdistivät nykyisen mieheni kanssa..ei se että kumpikin olimme aikoinaan eronneet;)
..mitä kirjoitin.
Mitä sinun mielestäsi kerran eronneen pitäisi tehdä? Olla parisuhteetta loppuelämä?
että jokin saattaa olla pahasti vialla. Omalla ex-miehelläni lapsia kolmen naisen kanssa. Kaikista hän on eronnut kun lapset ovat olleet aivan pieniä.
Itsekin on myöntänyt, että ei halua eikä pysty sitoutumaan kehenkään. Meidän erosta on 12v, ja edelleen hän on yksin, vaikka naisia ja yhteiselämän yrityksiä on ollut sen jälkeen.
Ainoa lapsista, jota on tavannut erojensa jälkeen, on meidän yhteinen. Ja liian harvoin häntäkin.
voisin sanoa että ei aina vika ole välttis kokonaan miehessä. Itsellä vastaavanlainen tilanne päällä. Exät ne on jotka meitä erilleen ajaa. Ne ja niiden hullut pyynnöt tai enemmänkin KÄSKYT! Ja kyllä itselläni on myös lapsia,eli en ole ihan naiivi. Jos heille on tullut ero,miksi ei anna miehelle mahdollisuutta olla onnellisnen jonkun muun kanssa?
..ikuista miesvihaa, siihen voi vain tottua. Olet ensimmäinen joka on edes epäillyt, että vika voISI olla missään muussa kuin miehessä. Katsos se on tämä mistä tämän palstan jutut pääsääntöisesti lähteveät.
Mutta kun täällä ei muitakaan naispuolisia näy/kuulu, joilla on lapsia kahdelle eri miehelle, lienee mun sitten paljastettava et on niitä tämmöisiäkin naisia. Kaksi lasta, kaksi isää, ei lyhyitä suhteita mutta kuitenkin. Nyt sitten kolmannessa suhteess uusperheessä, jossa ei yhteisiä lapsia, vain molempien omia. Syyt eoihin erilaiset, moninaiset. joita en täällä lähde vatkaamaan, mutta voin sanoa etten koskaan olisi kuvitellut itseäni tällaiseen elämänkaareen mitä tähän asti olen tallannut. Mutta elämä vie ja elämä tuo :-).
Niin just, minulla myös kaksi lasta, kaksi isää,pitkät suhteet...
Nyt sitten ehkä löytänyt miehen joka hyväksyy nämä lapset ja ymmärtää että näillä eri isät (ja toinen ei tapaa edes isäänsä). Mutta pikkuhiljaa hyvä tulee vai tai ainakin toivon niin...
Aikuisten välinen suhde kai siinäkin on se pohja...
Itse sain ensimmäisen lapseni melko nuorena, lapsen isä lähti menemään raskausaikana.
Myöhemmin sain kolme lasta lisää, näiden kolmen lapsen isän kanssa olin kymmenen vuotta.
Nyt olen miehen kanssa,jolla kaksi lasta myös pitkästä suhteesta.
En myöskään koskaan ollut kuvitellut elämääni tälläiseksi,"elämä tuo,elämä vie,kaikkine juttuineen", mutta olen tällä hetkellä tyytyväinen elämääni.
Omat lapset asuvat kanssamme ja miehen lapset joka toinen viikonloppu.Edellinen mies pitää vanhinta poikaa omanaan,koska poika oli vasta kaksi vuotias, kun tapasimme.