Miks on niin vaikeeta mennä puhuu ihastukselle?? Ei mul oo mitään ongelmaa puhuu normaalisti tyttöjen kanssa, mut kun oon ihastunut yhteen, niin en millään pysty menemään. Oltiin viikko sitten kavereiden kanssa leffassa ja mun oli tarkotus pyytää tyttöä mukaan, en pystyny ees lähettää tekstarii sille! Ollaan tekstailtu jonkin verran kyllä tässä, ja tyttö tietää et oon ihastunut, mut mul ei oo mitään hajuu onks tunne molemminpuolinen.
Must tuntuu et suurin ongelma on se etten tiä mitä sanoisin ja jos tiedänkin ni jotenkin pelkään et tulee sellanen hiljanen ja nolo hetki ettei keksi mitään sanottavaa enää. Auttakaa!!
Must tuntuu et suurin ongelma on se etten tiä mitä sanoisin ja jos tiedänkin ni jotenkin pelkään et tulee sellanen hiljanen ja nolo hetki ettei keksi mitään sanottavaa enää. Auttakaa!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse en uskalla mennä puhumaan oikeastaan kellekään, jonka kanssa en tavallisesti juttele, ellei puhumiseen satu olemaan jotain pakottavaa syytä. Ei siis toivoakaan, että koskaan uskaltaisin lähestyä yhtä ainoaa kiinnostavaa tyttöä/naista.
Mikä niissä "hiljaisissa hetkissä" on niin kamalaa? Osaatko selittää, vai johtuuko se vaan siitä, että "kaikki sanoo, että sellaset on ahdistavia, niin kai se sitten on niin...?"
Mun mielestä niissä ei ole mitään pahaa. Nauttii vaan siitä toisen olemassaolosta, ja että se vaan on siinä lähellä. Ei vitsiä tai juttua tarvitse väkisin vääntää. Silleenhän niitä noloja juttuja tuleekin sanottua.
(Mutta kyllähän sitä itseäkin rupeaa ahdistamaan, jos se toinen näyttää kärsivän siitä tilanteesta.)
Kyllä sillä hiljaisella ja nololla hetkellä tarkoitan juuri sitä mitä se on, kun koulussamme oli esimerkiksi muutama kymmen vaihto-oppilasta ja piti heidän kanssaan keskustella, oli hyvin noloa jos sattui sellainen hiljainen hetki, katseet kiertelee ja haluis vaan pois siitä.
Ja kun ei haluis antaa mitään sellaista ensivaikutelmaa ettei osais keksii mitään sanottavaa, sillä siitähän voisi jo päätellä ettei keksi koskaan. Toki sitten kun tutustu paremmin niin sellaisiahan ei enää tule :)
Mutta joo oishan se jo paljon et uskaltaisin mennä juttelee, eikä tyttö lähtis heti karkuun, vaan jäis siihen viereen.. :)
anna mennä vaan. lähetä tekstari jos siitä ei oo mitään haittaa. tsemppii.
Miten kävi Kanervalle niiden tekstariensa kanssa?
Sitä vissiin voi vaikka mennä ihan vaan juttelee muina miehinä ihan niistä samoista asioista mitkä koskettaa meitä kaikkia ja koittaa saada niitä juttelutuokioita luotuu mah paljon. Pikkuhiljaa siinä sitten tulee ees jonkinmoinen tietämys siitä mistä toinen pitää puhuu ja sitten osaa halutessaan prepata ittensä seuraavaa kertaa varten. Mutta anyway. Tilanteeseen omana itsenään. Jos haluut saada jotain aikaseks niin ei kannata mennä kauheesti jotain muuta esittäen esittelemään itteään vaan olla ittensä, koska sitten pitemmän päälle toinen voi huomata ettei tää oo se johon mä ihastuin.... ihan eri tyyppi.
Ja sitten tietenkin se kysyminen... jos haluut kysyy siitä tunteesta niin käytä vaik jotain tällästä: "Ollaan tässä jotenkin tutustuttu, mut musta tosiaan tuntuu siltä, että haluisin tietää susta vielä enemmän ja oppia tuntemaan".