syvään kumartaen hän tuli
katseensa nosti, hymyillen
nenäliinaa heiluttaen,
tanssimme alkoi, viulun
soidessa surun sekaista
musiikkia, välillä hypähtäen
iloiseenkin
liidellen sinun käsivarsillasi,
valkeiden hiustesi heilahdellessa
olkapäilläsi, onnellisina
katseita vaihdoimme salaa,
sydän sykkien, sekin hurjana
katseensa nosti, hymyillen
nenäliinaa heiluttaen,
tanssimme alkoi, viulun
soidessa surun sekaista
musiikkia, välillä hypähtäen
iloiseenkin
liidellen sinun käsivarsillasi,
valkeiden hiustesi heilahdellessa
olkapäilläsi, onnellisina
katseita vaihdoimme salaa,
sydän sykkien, sekin hurjana
Vastaukset 13
Vanhimmat
minulla on oma ajatukseni tästä hyvin
kirjoitetusta runosta
mikään ei ole niin turhaa
kuin barokkisambat
jo "nenäliinan heilutus" saa
mustan sykkeen nousemaan
loistava runo
sinä ymmärsit, siitä minä kiitän sinua:)
.............
barokin aikaan rakkaus syttyi tanssin
hurjassa sykkeessä, nenäliina vaan heilahti.
mikä siirto? rakkautta se oli.
..olevan sambapojan siirto. Kun lähettämääni
viestiä ei näkynyt, niin ajoin sen tällä ulos.
Joo, rakkautta se oli, tämäkin (joku mukava hymiö)
arvioitko sinä tuossa alussa barokkosambani?
barokkisambaa arvostelemassa...? siis ?
käsitin oikein..?
Täällä on paljon hyviä runoja. Sinäkin olet hyvä
kirjoittaja aiheesta kuin aiheesta. Tämän taisit
heittää raflaajaksi uneliaille aivoille.
Vieläkin,,, kerrassaan mukava sieppaus kävi
"sydämessä", kun lueskelin sinun runoasi.
että tunnet tyylini? Tosiaan hyppäsin
barokkiaikaan, kuvittelin valkoperuukipäisen
miehen hakevan minua tanssin pyörteisiin...
kiitän sinua siitä.
Casanova tuli tästä mieleeni, vaikka hän elikin myöhäisbarokki-varhaisrokokoo-rokokoo-aikaan (?)
olivat tanssilattialla olivat casanovia ja
oikeita narreja, valkoiset kutritkin...
nenäliinakin.
siis sitä barokin koreeta koukeroisuutta,
kun miehet olivat oikein komeita,
peruukkeissaan ja kauneuspilkuissaan,
ja naiset niin erittäin kauniita,
niissä runsaissa pönkkähameissaan.
Tais silloin elämä olla elämää varten,
ainaskin niissä paremmissa piireissä !:)
sellaista tällä kertaa, iski barokkiajan
naiset pönkkähameineen mieleen, kun pienenä
tyttönä heitä ihailin :)