Kiva jos sanotte jotain ajatuksia tästä. Tyylistä varmaan näkee, miten vakavissaan on tarkoitus olla.
*Ongin*
Ajattelin vähän onkia. Ei täällä edes tuule. Pysyy vene sen verran paikallaan mitä sen nyt tarvitseekin pysyä.
Pitäisi laittaa mato koukkuun. Omituinen eläin. Syödäänköhän tällaisia jossain. Vaikkapa Kiinassa. Kai. Kiina on omituinen maa. Yhtä omituinen maa kuin mato eläin.
Kiinassa syödään riisiä. Ei siellä paljon muuta tehdäkään. Tikut kädessä viuhuen syödään riisiä. Joskus sitä viljellään ja sitten taas syödään. Jotkut harjoittavat omituisia rituaaleja ja palvovat viisikätisiä kivijumalkuvia. Kaikilla on aina kartiomainen hattu päässä kehystämässä keltaista naamaa. Pienet viivasilmät tarkkailevat maailmaa ja etsivät riisiä. Matomaisen omituinen kansa.
Joku kiinalainen oli ruudinkeksijä ja muutenkin siellä on keksitty melkein mitä vain. Kiinassa on väkeä vaikka miten. Miljoonia, jopa tuhansia ihmisiä.
Lohikäärmeitäkin siellä on. Polttava tuli sinkoilee kiivashenkisten vuorten ja luolien valtiaiden sieraimista maaorjien kellertäviin niskoihin. Niitä suomuniskoja pelätään. Palvotaankin. Jotkut uhraavat niille nautoja. Toiset taas ovat sotajalalla ja tökkivät nukkuvia lohikäärmeitä tikarilla jalkaan.
Kiinassa kaikki ovat kovan luokan karatevääntäjiä. Ensimmäiset katanat opetellaan ennen kävelyikää. Osalla on mahtavia kung fu -voimia, kuten esimerkiksi kuolemattomuus, läpinäkyvyys ja lentokyky. Tällaisia ylipappeja on tietenkin harvassa.
Lapsia saa olla vain yksi. Isältä murskataan kivekset jos äitiparka pulauttaa kaksoset. Toinen lapsista takavarikoidaan valtiolle. Kiina on julma maa. Mutta vasta julmuudesta syntyy todellinen kauneus.
Kiinassa ei ole autoja, vaan kaikki ajavat pyörillä Tokion kaduilla, jotka ovat pitkiä ja itämaisen kuumia.
Taitaa kala syödä. Ka, ahvena.
*Ongin*
Ajattelin vähän onkia. Ei täällä edes tuule. Pysyy vene sen verran paikallaan mitä sen nyt tarvitseekin pysyä.
Pitäisi laittaa mato koukkuun. Omituinen eläin. Syödäänköhän tällaisia jossain. Vaikkapa Kiinassa. Kai. Kiina on omituinen maa. Yhtä omituinen maa kuin mato eläin.
Kiinassa syödään riisiä. Ei siellä paljon muuta tehdäkään. Tikut kädessä viuhuen syödään riisiä. Joskus sitä viljellään ja sitten taas syödään. Jotkut harjoittavat omituisia rituaaleja ja palvovat viisikätisiä kivijumalkuvia. Kaikilla on aina kartiomainen hattu päässä kehystämässä keltaista naamaa. Pienet viivasilmät tarkkailevat maailmaa ja etsivät riisiä. Matomaisen omituinen kansa.
Joku kiinalainen oli ruudinkeksijä ja muutenkin siellä on keksitty melkein mitä vain. Kiinassa on väkeä vaikka miten. Miljoonia, jopa tuhansia ihmisiä.
Lohikäärmeitäkin siellä on. Polttava tuli sinkoilee kiivashenkisten vuorten ja luolien valtiaiden sieraimista maaorjien kellertäviin niskoihin. Niitä suomuniskoja pelätään. Palvotaankin. Jotkut uhraavat niille nautoja. Toiset taas ovat sotajalalla ja tökkivät nukkuvia lohikäärmeitä tikarilla jalkaan.
Kiinassa kaikki ovat kovan luokan karatevääntäjiä. Ensimmäiset katanat opetellaan ennen kävelyikää. Osalla on mahtavia kung fu -voimia, kuten esimerkiksi kuolemattomuus, läpinäkyvyys ja lentokyky. Tällaisia ylipappeja on tietenkin harvassa.
Lapsia saa olla vain yksi. Isältä murskataan kivekset jos äitiparka pulauttaa kaksoset. Toinen lapsista takavarikoidaan valtiolle. Kiina on julma maa. Mutta vasta julmuudesta syntyy todellinen kauneus.
Kiinassa ei ole autoja, vaan kaikki ajavat pyörillä Tokion kaduilla, jotka ovat pitkiä ja itämaisen kuumia.
Taitaa kala syödä. Ka, ahvena.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hauska, kiinnostava ja ns. leppoisa. Joku tunnettu pakinoitsija/mietiskelijä tästä tulee mieleen, ei vain muistu ketä. En ole varma, mutta et kai tarkoittanut tahallasi pistää virhettä, että Tokia on Kiinassa, kun se sijaitsee Japanissa? Hmmh...Olisitkohan tuohon voinut vielä sujauttaa jonkin "mietelmän" miksi mato on niin omituinen eläin, sitten jatkaisi tuosta Kiinasta...
En mää tiä mittä, mää ole vaa töis tääl :) Auttoi tai haittoi, olen kuitenkin puhunut.
Mutta oli kyllä eri hauska mietelmä/kirjoitus
Kiitos paljon, tuntuikin kivalta kuulla positiivista palautetta kun jo varauduin siihen ettei tule mitään tai jotain negatiivista mutinaa vain. :)
En itsekään oikein osaa tähdätä kenen tyyliä tuo on (tai pikemminkin kuka muu kirjoittaa tuohon tyyliin, eihän tyylejä kukaan omista) ja sinänsä jännä juttu, että tuohon ei tietoisesti ole otettu vaikutteita/matkittu ketään vaan se on aika aitoa ja tyypillistä minua, humoristissävyistä jupinaa pienistä asioista ja kummaa tajunnanvirtamaista loikintaa asiasta toiseen.
Kuten arvailit, Tokio-virhe oli ihan tarkoituksella. Ajattelin, että loppuun voisi vetää selkeästi överiksi kun alusta asti tarinan "faktat" ovat aika roisisti liioiteltuja ja kuviteltuja.
Kiitos kun puhuit, auttoi.
Jos kiinnostaa tietää, niin tämä on "kirjasta" jota kirjoitan ihan huumorimielessä muutamalle kaverille syksyn piristykseksi. Sellainen parinkymmenen tarinan vihkonen. Tykkään välillä kirjoitella jotain pientä ja ajattelin kirjoitella kerralla vähän enemmän tarinoita ja tulostella vihoksi. Voi sitten vanhana äijänä rehvastella että olenpas kirjoittanut kirjankin nuorena. :)
Jos jotain kiinnostaa lukea omituisia ja hiukan huonohkoja tarinoita, niin pistäkää postia [email protected] ja katotaan jos lähetän teillekin vihon postikulujen ja tulostuskulujen hinnalla.
mukava "kalajuttu". Teki mielenkin iloiseksi...
Ahvvenia, oi mikä nautinto!!!
Kiva kun pidit. :) Ahvenet on kuninkaita.