Filmeistä ja digeistä

MV filmillä on paljon parempi kontrasti kuin tavallisella värifilmillä ja sitten siillä on paljon parempi dynaaminen väli (eli eri valoitusasteita) voi olla melkein yhtäpaljon kuin ihminen näkee(n10) kun taas värinegativillä on noin 7-8, diafilmillä 6-7 ja digeillä on kannsa 6-7 nykyään(jos lasketaan pois alta 5000€ kamerat).
Suoraan harmaasävymuotoon muutaminen ei vastaa MV filmiä, mutta ainakin photoshopin kautta käyttäen Channel Mixeriä voidaan saada aika hyvää MV jälkeä aikaiseksi.

Luulen itse että digikamera tulee ajamaan 35mm kameran ohi, ainakin kuluttajakäytössä. Harrastajissa tietenkin löytyy puristit ja ne kuin minä jotka aina sillointällöin haluavat kuvata MV filmille.
Sitten on tietenkin Keskikoon ja Ison koon negativikamerat joiden ohi digi ei ainakaan lähaikoina aja, LF(ison koon) kameran negatiiville mahtuu niin paljon tietoa että sitä lähiaikoina digi pysty korvamaan. Mutta eihän sitä käytetä muuhun kuin maisemakuvauksiin.

Hyvällä kompaktilla voi saada yhtä hyvää laatua kuin huonolla järkkärin linssillä, pitää muistaa että järkkärirunko on vain laatiko joka pitää filmiä, tärkein asia kamerassa on linssi.
Jos on hyvä linssi niin paskakin kamera voi tehdä loistavaa jälkeä. Huonolla linssillä varustettuna jopa paraskin kamera tuottaa täyttä paskaa.
En tiedä saako perinteiseen kompaktiin suotimia, nojaa ainakaan siis Leicaa lukuunottamatta, jolle varmasti saa.

IR kuvauksesta, varmista vain että kamerasi ei käytä infrapuna autotarkenuksen autinvaloa.
Muuten sen kait pitäisi onnistua? en tiedä... kokeile, ei siihen erikoisia objektiivejä tarvita... ei edes suotimia.

Perinteinen kinofilmi riittää mainiosti suurimpaan osaan kuvakohteista, tiettyyn kokosuurennokseen asti, joka liikkuu jossain a2 koon paikkeilla. Sen jälkeen jotta kuvaan saadaan tarpeeksi yksityiskohtia pitää käytää isompaa kameraa.
Eri filmien tarkoitus taas on toimia eri olosuhteissa, esim iso 50 jossa on tosi pienet rakeet toimii vain hyvässä valossa mutta saa silloin tosi hyvää kuvaa esille... kun taas ISO 1600 filmi on tehty toimimaan pimeässä kirkossa jossa ei saa käyttää salamaa, mutta siinä on isot rakeet jotka näkyvät aika nopeasti suurennettaessa.

Tasoskanneri on varmaan ihan ok, jos vaan meinaat vähän suurentaa, kannataisi kyllä varmaan skannata mielummin negatiivi kuin printti.

Vosin suositella että käyt kirjastossa hakemassa jonkin valokuvauksen perusteoksen, kuten John Hedgecoe(sp?) Valokuvauksen suuri tietokirja.
Siellä selitetään kaikki tämä paljon selvemmin, kuin mitä minä jaksan kirjoittaa.

Mihin käyttöön voi ajatella mustavalkofilmiä, eikö samaa asiaa aja se jos kuvankäsittelyssä muuttaa kuvan harmaasävymuotoon?

Suodattimien avulla mustavalkoisessa kuvassa voidaan painottaa joitain asioita ja suodattaa toisia pois. Useimmissa digeissä mustavalkoiset kuvat ohjelmallisesti tehdään värikuvista (siksi mustavalkoisesta rawsta voidaan tehdä värikuva).



Entä onko sellaisia tilanteita joissa perinteinen kamera ajaa digikameran ohi vai tuleeko digikamera korvaamaan täysin perinteiset kamerat?

Perinteinen kamera on edullisempi. Pari vuotta sitten paras digikenno oli 25x25 cm ja kuvasta tuli 4096x4096 pistettä. Kenno jäähdytettiin nestekaasulla kohinan vähentämiseksi ja objektiivina oli lähes 6 m tähtikaukoputki. Tällaiseen dynamiikkaan ei päästä filmillä, mutta luultavasti menee muutama vuosi ennen kuin nämä kennot yleistyvät kotikäytössä.



Voiko perinteisellä kompaktikameralla saada yhtä hyvää kuvanlaatua kuin perinteisellä järkkärillä? Saako perinteiseen kompaktiin objektiiveja ja suodattimia vai onko ne vain järkkäreille?

Kompakti kamera on nimensä mukaan kompakti, joten ei siihen saa vaihdettua linssejä. Cookin järjelmä on siihen saatavissa suodattimia.



Jos haluan ottaa kuvan infrapunadiafilmillä saadakseni erikoiset värisävyt, siis tarkoituksella, niin käykö siihen kompakti vai pitääkö olla järkkäri ja objektiivit ja suodattimet?

Infrapunakuvia voidaan ottaa kaikilla perinteisillä kameroilla joihin on infrapunafilmiä saatavissa. Parhaiten homma hoituu suodattimella ja sopivalla digikameralla, jolloin lysti on halpaa ja net valotuksen onnistumisen heti. Infrapunafilmillä ei saada erilaisia värisävyjä vaan niihin muodostuu kuva ihmiselle näkymättömällä sähkömagneettisella säteilyllä.



Mihin tarvitaan lukuisia erilaisia kameratyyppejä ja erilaisia filmityyppejä, siis esim. rullafilmit ja erilaiset ruutukoot? Eikö perinteinen kinofilmi 24x36 mm ruudulla riittäisi?

Kuvaustarpeet vaihtelevat. Maisemakuvaaja ja vakooja arvostavat eri asioita. Erkki Majavan mielestä pienkamera riittää kaikkeen kuvaamiseen.



Miten hyvin esmes Canonin tasoskanneri skannaa vanhat 9-koon kuvat ja uudemmat 10-koon kuvat, kun skannerin tarkkuus on 600 x 1200 dpi, saako niistä vielä tehtyä A4-suurennoksen, riittääkö tarkkuus siihen?

Riittää, jos kuvia katsotaan tarpeeksi kaukaa ;-) Nykyisin valokuvat tulostetaan, joten ei niistä saa tehtyä parempia kuvia skannaamalla. Yleensä väitetään, että negatiivista saa paremman kuvan kuin paperikuvasta, mutta tämä edellyttää negatiivin asiallista säilyttämistä.



Minäkin suosittelen kirjastossa käymistä. John Hedgecoe paras kirja on Värikuvauksen taito. Lukemisen arvoinen on myös Valokuvaamisen taito. Uudet Hedgecoen kirjat ovat lähinnä kuvakirjoja. Hyviä valokuvausoppaita tehtiin paljon 60- ja 70-luvulla ja mikään ei ole muuttunut. Laitteista parhaana käteen sattuneena kirjana pidä Basic ja Advanced photography (uusimmat 7 ja 6 painos)