Vihdoinkin eilen saatiin 4kk ikäinen pentu kotiin, toista päivää koira ressu kyyhöttää eteisen nurkassa ei halua tulla juomaan tai syömään. Tänään jo alkanut syömään kädestä, edistystä kai sekin.
Nurkasta pikkuhiljalleen hivuttautuu keskemmälle, mutta kun kuulee tai näkee jotakin, menee samantien takaisin.
Onko ihan normaalia ja annanko koiran vain olla kunnes tuntee itsensä valmiiksi ja tulee itse?
Tarpeitaankaan koiruli ei ole tehnyt tänä aikana, ei suostu nurkasta poistumaan.
Nurkasta pikkuhiljalleen hivuttautuu keskemmälle, mutta kun kuulee tai näkee jotakin, menee samantien takaisin.
Onko ihan normaalia ja annanko koiran vain olla kunnes tuntee itsensä valmiiksi ja tulee itse?
Tarpeitaankaan koiruli ei ole tehnyt tänä aikana, ei suostu nurkasta poistumaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ei ole pennun normaalia käytöstä.
Voisinpa sanoa, että noin käyttäytyy pentu, jolla ei ole ollut koskaan mitään kontaktia ihmiseen tai kodin- ja ympäristön ääniin. Se ei ole kiintynyt ihmiseen, jolta se saisi ruokaa, turvaa ja hellyyttä. Se ei luota ihmiseen ja luoton puutetta, jota ei ole koskaan ollutkaan, ei välttämättä voi korjata lainkaan.
Mistä pentu on ostettu? Tarkoitan, onko pentu ihan rotukoirien kasvattajalta?
Millaisissa olosuhteissa se on kasvanut, olethan nähnyt pennun omassa kodissaan ennen ostoa?
Se on nyt sellainen juttu, että jos pentu todellakin on elänyt noin vanhaksi ilman riittävää kontaktia ihmiseen ja ympäristön normaaleihin ääniin, ei siitä koskaan tule reipasta ja rohkeaa eläjää. Pennun elämän tärkein sosiaalistumiskausi on jo takana, joten töitä teillä tulee olemaan.
Itse vastaavassa tilanteessa palauttaisin pennun ja purkaisin kaupan välittömästi.
Vie pennulle vettä ja ruokaa sinne eteiseen, tuon ikäinen kuivuu helposti. Ja ota yhteyttä välittömästi koiran myyjään!
Ei ole pennun normaalia käytöstä.
Voisinpa sanoa, että noin käyttäytyy pentu, jolla ei ole ollut koskaan mitään kontaktia ihmiseen tai kodin- ja ympäristön ääniin. Se ei ole kiintynyt ihmiseen, jolta se saisi ruokaa, turvaa ja hellyyttä. Se ei luota ihmiseen ja luoton puutetta, jota ei ole koskaan ollutkaan, ei välttämättä voi korjata lainkaan.
Mistä pentu on ostettu? Tarkoitan, onko pentu ihan rotukoirien kasvattajalta?
Millaisissa olosuhteissa se on kasvanut, olethan nähnyt pennun omassa kodissaan ennen ostoa?
Se on nyt sellainen juttu, että jos pentu todellakin on elänyt noin vanhaksi ilman riittävää kontaktia ihmiseen ja ympäristön normaaleihin ääniin, ei siitä koskaan tule reipasta ja rohkeaa eläjää. Pennun elämän tärkein sosiaalistumiskausi on jo takana, joten töitä teillä tulee olemaan.
Itse vastaavassa tilanteessa palauttaisin pennun ja purkaisin kaupan välittömästi.
Vie pennulle vettä ja ruokaa sinne eteiseen, tuon ikäinen kuivuu helposti. Ja ota yhteyttä välittömästi koiran myyjään!
tuo pois sieltä. Anna rauhassa pikkuhiljaa pennun tulla pois sieltä. Sille on suuri muutos joutua pois omasta laumasta. Kyllä se uteliaisuus herää siitä. Voithan vaikka papanoita tiputella lattialle ja niillä houkutella sitä. Koiranpennut ovat yleensä uteliaita heti tultuaan, mutta joskus on arka yksilö, jolla tuo rohkeus ottaa aikansa.
Onnea teille ja koirulille, kyllä se rohkaistuu.
Pentu kuulostaa todella aralta tapaukselta. Ei tuo normaalia ole. Normaalisti pentu on utelias eikä istu nurkassa - ainakaan noin kauan! Luulen, että tässä tapauksessa avainsana on rohkaiseminen... Se voi olla vaikeaa, jos pentu ei uskalla tehdä yhtään mitään. Laita ruoka- ja juomakuppi sen lähelle, eikö se silloinkaan syö? Ei koira itseään nälkään tapa, jos ruokaa on saatavilla. Onko talossa rauhallista? Kokeile vaikka sellaistakin, että pilkot jotakin oikein herkullista pieniksi paloiksi (esim. kananlihaa, juustoa, nakkia tms) ja näytät koiralle. Jos koira kiinnostuu, mene vähän matkan päähän lattialle istumaan ja koeta houkutella se syömään niitä herkkuja sinne sinun luoksesi. Jos koira on yhä kiinnostunut kyseisistä herkuista, laita niitä aktivointipallon tai vaikka tyhjän maitopurkin sisälle ja koeta saada koira kiinnostumaan sellaisesta leikistä. Puhu koiralle rauhallisesti. En tiedä onko noista apua, mutta ainahan voi kokeilla? Onnea yritykseen.
todellakaan sovi perhekoiraksi.Mieluiten yhden ihmisen koira joka pitkäjänteisellä työllä saa luottamuksen siihen.Pentu pitää antaa itsekseen tutkia ehdottomasti paikkoja ja ruokakuppi ja vesi sen viereen aluksi.
Soita ihmeessä kasvattajalle ja kysy, minkälaiseen paikkaan se osaa tehdä tarpeensa. Jos on tottunut ulos tekemään tms...
no niin... Tarpeet on ainakin nyt tehty, sanomalehdille... :D
Pikku hiljalleen alkaa näköjään ruokakuppiakin kolistelemaan.
Olemme pienillä herkkupaloilla saaneet sitä vähän liikkeelle, mutta nurkka tuntuu olevan vieläkin se kaikista turvallisin.
Tosiaankin, emme nähneet koiraa ennen meille tuloa. Toisaalta kaduttaa, mutta uskon että ajan kanssa ja kärsivällisyydellä tästä selvitään.
Koiraa ei ollut totutettu ihmisiin, koska omistaja ei ollut halunnut että koira leimautuu johonkuhun ennen kuin sitten uusiin omistajiinsa.
Ja taas sarjassamme ei mitään väliä,ja kunhan vaan pentu saadaan (ja todennäköisesti halvalla?)
Tuo ei millään pahalla,mutta niin kauan kun ostajat ei halua olla valveutuneita,koirat kärsii,kun kaikenmaailman pösilöt niitä tuottaa.
"Koiraa...uusiin omistajiinsa.
Ei hyvää päivää,että on vastuuttomuus huipussaan.
No hyviä neuvoja olette saaneet penturaukan kanssa,ja kyllä siitä on mahdollista ihan hyvä saada,kärsivällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä.Nimenomaan pitkäjänteisyydellä,sillä tuollaisista lähtökohdista,ja todennäköisesti pehmeän pennun kanssa tulee olemaan vielä monta mutkaa matkassa.
Mutta onnea matkaan pikkuiselle.
Ei järki pätä pakota, että on ottanut koiran yleensäkään mokomalta pentutehtailijalta!
Jos katsotte netistä koirajuttuja, niin takaan ettei missään neuvota pitämään koiraa ihmisistä erossa 4kk ikään saakka!
Nimenomaan: kasvattajan tehtävänä on sosiaalistaa koirat, eli opettaa ne ihmisen läheisyyteen, ja hellään ja rakastavaan käsittelyyn.
Paskapuhetta että koira muka ei sitten kiintyisi omistajaan!Sillä on silloin nimenomaan kyky kiintyö uuteenkin omistajaan, kun se on saanut nähdä ihmisiä ja ollut ihmisten kanssa.
Koiravauva on vauva: oletteko ikinä kuulleet ihmisestäkään, josta tulee normaali kun se vauvana eristetään maailmasta?
Nyt vain kärsivällisyyttä: pitäkää huoli että ette satuta koiraa, vaan olette sille johdonmukaisia ja kilttejä, ei mitään repimistä, turhaa "EI" huutoja
, saatte aikaan luonnevikaisen koiran.
voitte onnitella itseänne jos vauvanne joskus elämässään repii edes tohvelinne, se on tässä tapauksessa edistystä.
Kasvattaja ei halunnut tutustuttaa ihmisiin, että leimautuisi sitten vasta uuteen omistajaansa!?
Voi pyhä jysäys.
Haluisimpa saaha ko. kasvattajan yhteystiedot, nii kävisin poksauttamassa otsaan!
Miten se penturaukka pystyy kiintymään yhtään kehenkään, jos ei ole ihmisiä ylipäätään koskaan tavannut??
Todellinen kasvattaja on kyllä ollut, tuolla periaatteella kasvattaa vaan vihamiestensä nimilistaa..
Älytöntä meininkiä.
Tsemppiä teille! Toivottavasti se siitä helpottuu..
Ensimmäisinä viikkoina saatu huono ja niukka ravinto sekä lämmön ja kontaktien puute ovat korvaamattomia ja pentunne terveys tulee aina olemaan vaakalaudalla. Lukekaa esim. löytökoirasivuilta, miten voitte tukea pennun kehitystä, jos todella haluatte sen pitää. (neuvoja esim. Virosta tuoduille koirille, joiden ensi-metreistä ei tiedetä yhtikäs mitään!)
Taisitte ostaa koiran VÄLITTÄJÄLTÄ ei kasvattajalta. Rahat kouraan saanut tyyppikään tuskin tiesi pennun alkuperää.
Kai olette jo MADOTTANUT sen, sitä ei ole todellakaan tehty.
EI TUETA NÄITÄ jotka vetää työkkäriä ja sossua ja tienaa oikeasti näillä pimeillä ELÄINSALAKULJETUKSILLA: Pentuja työnnetään putkireppuihin ym...
on jo aika vanha. meidän 12 viikon ikäinen pentu oli ensimmäisen illan eteisessä eikä uskaltanut tulla muualle taloon. veimme ruuan ja juoman sinne ja kävimme silittämässä ja viemässä ulos joka välissä. seuraavana päivänä pentu alkoikin jo vaelluksen ympäri taloa.
meidän pentu on ollu meillä 4 viikkoa. Kasvattajalle kun mentiin niin kaikki pennut pyöri jaloissa ja kipusivat syliin ja purivat varpaista : )
Matkalla pentu itkeskeli n 10 min tosi vähän ja nukkui me silittelimme. Välillä oli sylissä jne.
Kotona kyllä oli varovainen mutta alkoi heti tutkia paikkoja, mutta ei heti kaikkiin huoneisiin menny. SDiinä oli keittiössä, eteisessä ja kodinhoitohuoneessa. pissat ja kakat tuli kohta. Mutta syöminen oli huonoa sinä päivänä, joi kyllä.
Ja nukkui mieluiten tyttömme sylissä. Yö meni hyvin jne. Koko ajan pentu halusi olla porukassa mukana. Ei jököttäny nurkassa. Yön jälkeen ruokakin alkoi maistua. Ja leikki myöskin.
Meidän kasvattajalle voi soittaa joka asiasta tai laittaa sähköpostia. ja sähköposteihin vastaukset on tullu nopsaan. Sanoi vielä että milloin vain voi soittaa, jos ei ihan yöllä, mutta jos iso hätä on niin yölläkin voi soittaa. Se oli osa tietty huumoria. Mutta antoi meille tunteen että tukea ja apua on saatavilla.