salainen ystäväni on pitkällään lattialla,kutsuvana ja pehmeänä.
Tuntuu kuin jokainen soluni huutaisi minua menemään hänen luokseen,antautumaan hänen syleilyynsä.
Tuhansia kertoja olen sen tehnyt ja saanut helpotusta paineisiin,olen painanut poskeni sinun pehmeään nukkaiseen pintaan ja nauttinut sinun pehmeydestä.
Olet se joka on auttanut ja hoivannut minua kun kukaan muu ei ole auttanut tai ei ole osannut.
Kun minä nyt joudun hylkäämään sinut vaimon painostuksesta,teen sen raskain mielin ja kostein silmin.
Minulla ei ole muuta mahdollisuutta,tilanne on nyt joko tai ja yhteinen laina sitoo minua ja vaimoa ja mitä lapsetkin sanoisi.
Viimeisen kerran halaan sinua ja toivon että olisimme voineet olla yhdessä ikuisesti,mailma meidät eroitti ,en minä .
Jos ystäväni voit niin anna anteeksi ajattelemattomalle vaimolle,toisille julmuus on myötäsyntyistä.
Raskain mielin kumarrun ja tartun sinuun ,raskas viimeinen taival kohti roskista tuntuu loputtomalta.
Roskiksen kannen kumahdus päätti monivuotisen yhdessä olomme,hyvästi venyttelymatto.
Tuntuu kuin jokainen soluni huutaisi minua menemään hänen luokseen,antautumaan hänen syleilyynsä.
Tuhansia kertoja olen sen tehnyt ja saanut helpotusta paineisiin,olen painanut poskeni sinun pehmeään nukkaiseen pintaan ja nauttinut sinun pehmeydestä.
Olet se joka on auttanut ja hoivannut minua kun kukaan muu ei ole auttanut tai ei ole osannut.
Kun minä nyt joudun hylkäämään sinut vaimon painostuksesta,teen sen raskain mielin ja kostein silmin.
Minulla ei ole muuta mahdollisuutta,tilanne on nyt joko tai ja yhteinen laina sitoo minua ja vaimoa ja mitä lapsetkin sanoisi.
Viimeisen kerran halaan sinua ja toivon että olisimme voineet olla yhdessä ikuisesti,mailma meidät eroitti ,en minä .
Jos ystäväni voit niin anna anteeksi ajattelemattomalle vaimolle,toisille julmuus on myötäsyntyistä.
Raskain mielin kumarrun ja tartun sinuun ,raskas viimeinen taival kohti roskista tuntuu loputtomalta.
Roskiksen kannen kumahdus päätti monivuotisen yhdessä olomme,hyvästi venyttelymatto.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Ajattelin aluksi, että kissa tai koira, se olikin matto :)))
olis sanonut et heti arvasin, olisin ollu yllättyny.
Maailma on julma. Joko matto tai hän? Ja kauheinta sinulle, että et edes voinut antaa sydämesi tehdä valintaa. :)
Sinun on tyytyminen keinutuolimatkoihin nyt kun
lentävä mattosi on lähtenyt viimeiselle reissulleen...
elämän risaiseksi ja ostaa uuden maton ,on nimittäin aika tärkee vanhalle ihmiselle.
Voisin vaikka realisoida häälahjaksi saadut kertakäyttö lautaset,saisin rahat mattoon.
Hyvä matto maksaa ainakin yhden Arabian astiaston verran.:) Sen mitä tunnearvossa menetit, pitää korvata huippulaadulla.
Hanki suloisinta ja ihaninta kovaa maailmaa pehmentämään :)
vaikka oon tarkka talon tavaroista ,niin perus kamat liikuntaan oon aina ostanut hyvästä luokasta
Ruumiskin liikkuu paremmin hyvillä varusteilla.
Vaikka tuo kuvailemasi menetetty matto minusta kuulostikin enemmän sellaiselta sylimatolta. :)
yllätä vaimo, tee se matolla. Mikä vihetäen menee se laulaen tulee. Vai mitenkä se menikään?
sinä saat nyt uuden pehmorakkaan. Kauniin, suloisen ja mukautuvan maton, jossa nukka muodostaa erilaisia ja erikokoisia kuvionukkapintoja. Saathan? Vaadi sitä ja tuijota ihanilla viattomansinisillä lautassilmilläsi anovasti, niitähän ei yksikää nainen voi vastustaa :))
kertonut mulla olevan tuollaiset silmät?
kun ynnää useamman viestin yhteen. Silloinkin kun kerroit siitä mitä vastaat vaimolle jos hän kysäisee sitä onko hän lihonut ;)
jne. sanovat niitten olevan totisen tutkivat,epäilevät.
Sellaset liikaa kuritetun ihmisen vanhat silmät.
varmaan näkee silmistäsi itsensä heijastuksen, vanha veijari. Nyt et tätä tyttöä naruta sillä luotan joskus huhupuheisiin ;)
huijata, oot oikias.
Myönetään et joskus ne on hyvinkin lempeet ,kun kohde on kiinostava.
sitähän minäkin. Nyt sitten panostat siihen että saat maton jolla loikominen on kuin pehmoisella poutapilvellä seilailu tuolla kesätuulien vilvoiitamalla sinitaivaalla lämpöisten auringonsäteiden huväillessä poskia ja kutitellssa varpaita ja nenunpäätä.
kun sellasen100km fillari lenkin jälkeen siihen matolle rojahtaa, se on tuskaa aluks.
Sitkeys palkitaan siinäkin ,hetken päästä askel on taas kuin palkinto orilla.
100 km lenkin jälkeen ei mikä matto tahansa kelpaakaan.
Eikö pehmyt sänky olisi parempi huilausalusta?
Vai pitääkö piinaa välttämättä pitkittää? :)
sinä melkoinen kaveri. Jätä uusi pehmomatto verkkokeinun pehmukkeeksi ja siihen kiikkustuoliisi hankit sellaisen hierovan "maton" tai hanki kokonaan uusi hierovanojatuoli sinne autotalliin ;)
on hankinnassa ollut muutosta saakka,18v mut kyl se joku päivä ilmestyy.
Kesti nää vastaukset kun oli ilta päivystys likan luona sairalas.
Onko toiveita kotiinpääsystä?
kenties kerran vielä
soi tuuli lauhemmin.
Periks en anna niin kauan kuin peukalot heiluu.
Huolet haalistaa värit elämässä ja ilo on kaivettava vaikka kiven alta.
kun sattuu ketju missä voi jutella kaikkee hullumaista niin murheetkin unohtuu hetkeks.
Ja mikä sinut panee polkemaan 100 kilsan lenkkejä? Eikö vähempikin riittäisi. Vai kilpailetko sinä? Jonkun kanssa.
ittensä kanssa kilpaileminen,ei osaa antaa periksi ,juoksee vanhuutta karkuun tai sitten mä vaan tykkään fillaroira.
Kaunis kesäilma,kumien hiljainen suhina tiehen,tunne omasta voimasta ylämäissä ja hiljaisuus tiellä.
Monta asiaa ,en oikein osaa selittää ,mä vaan nautin siitä tasasen tappavasta vauhdista.
Minä olen niin kumma liikkuja että matka on vain pakollinen riesa ja perillepääsy
on tärkeintä...vaikka olenkin riivatun sinnikko niin kyllästyn polkemiseen jo 10 kilometrin jälkeen jos en ole jo perillä. :)
tunnuslause on:tärkeintä ei ole kilpailu vaan matka kisapaikalle.
Pikkupussissa kun oli aina virvokkeita mukana,että silleen.
automaatti läkyttää liian syvästä hierargiasta...
Joistakin kilpailu ON tärkeää, mutta pääasia että pääsee perille kilpailupaikalle eväistä huolimatta. :)
Nyt saat naisen itsellesi.
Erityisellä "venyttelymatolla", Pilatesta tms. harrastava mies ei ole oikein suosittu oikeiden naisten keskuudessa.
Osta Harley Davidson ja tuo se olohuoneeseen.
Naisia kyllä vahtuu tiheään mutta, aikanaan, yksi jää.
Sellainen ihanuus joka löytää öljynvaihtotulpan vaikka pimeässä.
pilates on huu-haata mun venyttely sessiois,se on äijä jumppaa jota harrastan.
Konevoima ei meikäläist liikuta,kaikki kunnia harrikalle mut fillari on mun juttu,mailman typerin näky on tiukkaan nahkaan verhoutunut pappa.
Pentuna tuotiin Pannonia pirttiin huoltoon ja äiti tyhjesi pirtin melko nopeesti,ei ymmärtänyt poikien harrastusta.
Muistan, kun ennen vanhaan kudottiin räsymattoja, joiden piti kestää kauan. Minäkin olin lapsena mukana leikkaamassa matonkuteita.
Nyt niitä saa marketeista halvalla.
ovat kotikutoisen maton rinnalla irvikuvia.
Melkein menee sormet läpi kun työntää,fusku hommia.
Aloin itkeä heti ja lopppuratkaisu viivästyi turhan pitkälle, kun en nähnyt kyyneliltäni mtään!
enhän mä halunut itkettää mut kun kaikki on nykyään niin yksinkertaista.
Ens kerral kirjota lopun ens,mää lupaan.
Mun syrän meinas taas alkaa kronklaamaa.Mää oli jo iha varma et sää jouru viämää kattis piikil.
Noh,onneks...väärinkäsitys selkis sit vimpas lausees.Ei tommottis saa herkkii ihmissii peljästyttää.Fhyi sunt.
Oikkian ratkasu sää teit.
Toivottavast vaimo sit täyttää sen "paikan".
Kyl kuuluis tilal tulla,jos luapumaanki pisti.
Pst.mut hei,onha sul viäl meijät! Älä meit ainaska
hylkää,eks vaa?
tottunu luattama ,oteta semmone kokovartalo halaus.
Oikke paljo sympatia mukka,mää en hylkää kettä ,sovita et kaik on kaikkien kans.
Oletko aivan varma, että teit oikean valinnan? Vaimosihan sanoi: "Joko minä tai matto". (Sikäli mikäli nimimerkkisi pitää paikkaansa)
kahta ihmistä niinpaljon kuin yhteinen laina.
vaimos viisas nainen niin olisi laittanut kirpparihuutokaupan täällä pysttyn: matto täynnä palstan lempimiehen hikeä ja muistoja. :DDD
oli hyvä teksti aloittajalla. Kuten moni on todennut "tazi" säilyi loppuun asti.
Omakohtainen on tavallisempi kokemus, eli Roope-kissa 12v. .........
voiraan olla montaa mieltä.
on tunnetusti mukavia ja hyviä ja kilttei ja ei niitä rumiksikaa oo haukuttu,vai kui.
tarinasta, joka oli pakko lukea henkeä pidätellen loppuun. - Ehkä tässä tapauksessa tohdin kehottaa sinua vaihtamaan nuorempaan ja raikkaampaan, joka voi tutustumisen ja testaamisen jälkeen ehkä piankin oppia tarjoamaan sinulle melkein kaiken sen minkä roskikseen joutunut ja ehkä jo kaikkensa sinulle antanut edeltäjänsä.;))
vaan sopeutua,ei tässä muukaan auta.
tyypillistä. Mitään ei saisi koskaan heittää pois: sitähän voi tarvita. Kaikki komerot, vintit ja aitat täynnä roinaa, jota voi joskus tarvita. Sitten kun aika heistä jättää, jälkipolvet ihmettelevät kolmatta roskalavaa täyttäessään, että mitähän se tuollakin vielä luuli tekevänsä. - Onkohan samanlaisia naisia olemassa? Minä en ainakaan tunne.
Itse luotan muistiin. Tai siis siihen, ettei sitä ole. Salakuljetan vaivihkaa roskiin tai keräyksiin sieltä vanhemmasta päästä. Ja kun kuulu huuto: Missä on vanha rippipukuni!!! ...on siihen patenttivastaus: omilla jäljilläsi. (Hihihi...)
Kyllä kuulosta aivan Savolaiselta juonimiselta.:D
se oli ihan hyvä,ainakin mun mielest,mitä se nyt haittaa jos siitä vähän irtoo kumin muruja.
niin vaikiaa että tällainen suora ja karu länsirannikon kasvatti ei niin vaikeaan pysty.
Siellä ajatus polveilee ja soutaa liian monimutkasesti,lyhyest virsi kaunis sanotaa.
sun mattosi ei varmaankaan syö sukkia ja röyhtäile villakoiria niin kuin minun mattoni.
maton löytänyt,taidat olla mahoton liiottelija.
olen vain mahottoman laiska siivoamaan kun villakoiria sikiää ihan vauhdilla. Syntipukki on täydellinen.
no..miten elämäsi nyt ...???
mut parempaan päin koitetaan suunistaa.