Kun on tullut ilmi, että jotkut sijaisperheet pitävät myös tukilapsia niin tiedustelisin seuraavaa:
- Miten usean kokoaikaisen sijoitetun ohella pystytte tarjoamaan tukea tarvitseville tukilapsille siten kun tukiperhettä toivoneet vanhemmat uskovat ja olettavat teidän tekevän. Onko tiellä lisähenkilökuntaa tätä varten?
- Miten sijaislapsenne suhtautuvat tukilapsiin, ovatko sopeutuneet siihen, että nämä käyvät tiellä ja pääsevät palaamaan visiitin jälkeen koteihinsa?
- Mitä se tukilapsille tarjoamanne tuki konkreettisesti on, antakaa joitakin esimerkkejä.
- Ovatko kokoaikaisesti sijoitetut lapset mustasukkaisia tukilapsille osoittamastanne huomiosta ja tuesta?
- Onko helppoa yhdistää kokoaikaisesti sijoitettujen ja tukilasten sekä mahdollisesti vielä omien biologisten lastenne yhteiselo.
- Teettekö mitään raportteja sosiaalivirastoon tukilasten edistymisestä tukemisenne ansiosta, entä tukilasten vanhemmille.
- Tietävätkö tukilasten vanhemmat perheeseenne sijoitetuista kokoaikaisista lapsista ja heidän lukumäärästään, mahdollisista oireiluistaan ja traumoistaan. Onko se riski tukilapselle, tukea silmällä pitäen.
Kiitos vastauksista.
- Miten usean kokoaikaisen sijoitetun ohella pystytte tarjoamaan tukea tarvitseville tukilapsille siten kun tukiperhettä toivoneet vanhemmat uskovat ja olettavat teidän tekevän. Onko tiellä lisähenkilökuntaa tätä varten?
- Miten sijaislapsenne suhtautuvat tukilapsiin, ovatko sopeutuneet siihen, että nämä käyvät tiellä ja pääsevät palaamaan visiitin jälkeen koteihinsa?
- Mitä se tukilapsille tarjoamanne tuki konkreettisesti on, antakaa joitakin esimerkkejä.
- Ovatko kokoaikaisesti sijoitetut lapset mustasukkaisia tukilapsille osoittamastanne huomiosta ja tuesta?
- Onko helppoa yhdistää kokoaikaisesti sijoitettujen ja tukilasten sekä mahdollisesti vielä omien biologisten lastenne yhteiselo.
- Teettekö mitään raportteja sosiaalivirastoon tukilasten edistymisestä tukemisenne ansiosta, entä tukilasten vanhemmille.
- Tietävätkö tukilasten vanhemmat perheeseenne sijoitetuista kokoaikaisista lapsista ja heidän lukumäärästään, mahdollisista oireiluistaan ja traumoistaan. Onko se riski tukilapselle, tukea silmällä pitäen.
Kiitos vastauksista.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Toimimme sijais- sekä tukiperheenä.
Pystymme mielestämme hyvin tarjoamaan tukea myös tukiperhettä tarvitseville lapsille. Lapset tulevat tukiperheeseen, että omat vanhemmat saisivat omaa aikaa ja hoitaa parisuhdetta.
Sijoitetut lapset odottavat viikonloppua jolloin heille tulee kavereita. Hyvin on mennyt, ovat hyvin saman ikäisiä.
Teemm tukilasten kanssa ihan samoja hommia kuin sijoitettujenkin kanssa, eli normaalia perhe-elämää. Laitamme ruokaa, käymme kaupassa, pelaamme, käymme retkillä jne.
Ei ole mustasukkaisuutta, koska huomioimme kaikkia tasavertaisesti.
Yhteiselo menee hyvin, toinen toistansa tukien ja opettajien.
On muutaman kerran vuodessa kokous, missä on vanhemmat, sossut ja me tukivanhemmat. Sielä käydään läpi lasten asioita miten menee ja missä tarvitaan vielä enemmän tukea.
Tukilasten vanhemmat eivät tiedä sijoitettujen diagnooseja. Olemme vaitiolovelvollisia, kuten hyvin tiedätkin.
Ei heidän tarvitse tietää muiden lasten asioita, kuitenkin tietävät jonkin verran koska nämä sijoitetut lapset kertovat itse heille, hyvinkin seikkaperäisesti asioistaan.
Jos käyttäisin tukiperheen palveluja, niin kyllä minä ainakin haluaisin tietää minkälaisten lasten kanssa minun lapseni viettää vapaa-aikaansa siellä sijaisperheessä. Minusta tuo repliikki, että tukilapsen vanhmpien ei tarvitse tietää muiden lasten asioita on ylimielinen. Tukilapsen vanhemmathan ovat edelleen itse vastuussa lapsestaan ja hänen hyvinvoinnistaan ja nimeomaan seurasta, jossa lapsi viettää aikaansa.
Pidänkin erittäin ristiriitaisena kokoaikaisesti sijoitettujen oikeusturvan kannalta sitä, että tukilapsia tulee sijaisperheeseen. Samoin se on ristiriitaista myös tukilapsen ja hänen perheensä kannalta, sekä heidän etunsa kannalta. Ainoa edunsaaja taitaakin olla se sijari.
Mitähän sossunkin päässä on liikkunut, kun antaa sijaisperheeseen vielä tukilapsiakin.
suorastaan rasistisen kuvan.
Sijarit ajattelevat omista sijoituista lapsistaan, että ovat heidän tavallisia lapsia, vaikka heillä hekä joku diagnoosi olisikin, jos eivät sairasta mitään tarttuvaa tautia.
Samoin ajatellaan tukilapsista.
Eli sijari tuskin erottelee lapsia, kuten sinä, että toiset olisivat toisilleen jotenkin haitaksi tai saastaisia, ettei sovi olla saman katon alla.
Sijaisperheissä on opittu hyväksymään ja arvostamaan kaikenlaisia lapsia.
Me emme lajittele lapsia mitenkään hyviin ja huonoihin, kuin jyviä akanoista.
Kaikki ovat yhtä arvokkaita ja haluamme sellaista toisten arvostamista opettaa myös lapsillemme.
Siksi ei perheissä varmaan ole osattu ajatella noin pitkälle, että jotain haittaa lapsista voisi toisilleen olla.
Moni lapsihan on joutunut sijoitetuksi juuri sen takia että on bioympäristössään väärässä kaveripiirissä. Eikös vaan.
Se, että haluaa tietää minkälaisessa seurassa oma lapsi viettää vapaa-aikaa ei välttämättä tarkoita sitä, että automaattisesti pitäisi näitä lapsia huonoina. Jokaisella biologisella vanhemmalla, jonka lapsi ei (vielä) ole huostaanotettu on oikeus tietää missä seurassa hänen lapsensa viettää aikaansa.
Kyse ei ole mistään diagnoosista vaan ehkä asenteista, ehkä elämäntavasta, ehkä harrastuksista, ehkä jostain huumeidenkäytöstä tai mistä tahansa, esim. uskonnosta tai muusta arvoihin liittyvästä, mikä kenties ei ole tukilapsen biologisen perheen arvojen mukaista eivätkä he kenties halua lapsensa saavan heidän mielestä vääriä vaikutteita tai ihanteita. Sijarit eivät ole siinä asemassa, että he voisivat ottaa tukiperheen vanhemmilta tämän arviointivallan itselleen. Myöskään sossu ei ole siinä asemassa, koska lapsi ei ole huostaanotettu. Tottakai kaikki lapset ovat yhtä arvokkaita ja siksi myös sijoitettu lapsi on niin arvokas, ettei hänen sijaiskotinsa voi olla mikään sirkus mielestäni, jossa ravaa tukilapsia hänen arkeaan tai vielä pahempaa, hänen pyhiään kuormittamassa.
Jos kerran tukilapsia ja sijaislapsia voidaan pitää samassa huushollissa, niin miksi tukivanhemmille on eri kurssit kuin sijaisperheille?
olisi sinun ratkaisusi? Lopetetaan koko tukiperhetoiminta?
Welcome to real world. Ihan sama mikä asia, saat sen kuulostamaan tosi vaikealta ja toimimattomalta. Amalia oli tuossa edellä täysin oikeassa.
Sitäpaitsi kaikella kunnioituksella Helinä, opettelisitko käyttämään kappalejakoa. Tosin en sitten tiedä, menetänkö mitään jos muutama rivi tekstistäsi jää väliin..
Niin ja vastaatko alussa esittämääni kysymykseen?
Koska tukiperheillä on eri koulutus kuin
sijaisperheillä, niin myös tukilapset pitää
laittaa eri perheisiin kuin sijoitetut.
On myös tarkkaan harkittava ketkä sijoitetut voivat elää keskenään samassa perheessä.
Ammatilliset perhekodit, joissa mitä
erilaisemmista huostaanoton syistä ja kodeista ja taustoista lähtöisin olevia sijoitettuja lapsia pidetään
kuin säilössä pitää lakkauttaa tai ainakin pitää määrätä aika kuukausissa, ei vuosissa, kuinka pitkään yhtä lasta voidaan tämmöisessä
ympäristössä asuttaa. Tukiperheillähän on aivan eri lähtökohdat kuin sijaisperheillä.
Tukiperheet pyrkivät ennaltaehkäisemään sijaisperheet taas suojaamaan.
Pistin nyt kappalejakoa edellistenkin kirjoitusten edestä.
hienot kappalejaot, jippii, heheh.
No, asiaan.
Nythän on niin, että monet sijarit ovat ensin käyneet tukiperhekoulutuksen ja sen jälkeen vielä sij.perhekoulutuksen.
Jos siis sij.perhe toimii tukiperheenä, niin ei kati siitä nyt haittaa ole, jos ovat ns. ylikoulutettuja.
Sen sijaan pelkällä tukiperhekoulutuksella ei pääse sij.perheeksi, ainakaan teoriassa.
Mullahan ei ole mitään koulutusta,kuten varmaan muistatkin.
Siis periaatteessa ei ole mitään ongelmaa siinä, että sij.perhe toimii myös tukiperheenä.
ainut mikä saattaa muodostua ongelmaksi on vanhempien jaksaminen ja ajan riittävyys.
Niissä tapauksissa, joissa lapset eivät mitään erityistä tukea tarvitse, ainoasta hoitopaikan, että vanhemmat saavat levätä, niin ei mitään ylimääräistä aikaakaan ole tarvis antaa, kunhan saa käytännön asiat pyöritettyä, niin se on siinä.
Erityislasten kanssa voisi olla sen sijaan parempi, että saisivat olla tukiperheessä, missä olisi aikaa perehtyä heihin tarkemmin.
on parempi, että jatkossa kirjoitat ihan omaan tyyliisi - koko "asia" yhteen putkeen. En tiedä, missä olet koulusi käynyt, mutta normaalisti tällaiset kielioppiin kuuluvat kappalejaon perussäännöt kuuluvat ala-asteen opetusohjelmaan.
Edit: en menettäne mitään, vaikka osa sanomastasi menee ohi.
Käytit ilmaisua pelkkä tukiperhekoulutus, jonka ikään kuin jatkokoulutuksella sitten tulis sijaisperhekoulutus. Mielestäni tukiperheiden panosta tässä vähän kyllä nyt vähätellään. Kaikkien pitäisi tajuta, että tukiperhetoiminta on erittäin vastuullista ja arvokasta, sillähän pyritään estämään KATASTROFI, eli huostaanotto ja sijoitus.
Tukilapsia ei mitenkään saa mieltää minään sijaispehreiden ylimääräisinä sivutöinä.
Juuri siksi, että tukiperhetoiminnan merkitystä on aliarvioitu, on huostaanottoihin jouduttu näin katastrofaalisissa määrässä.
Vaadin asennemuutosta.
jos lastensuojelussakin huomio kiinnittyy muodollisuuksiin eikä sisältöön.
Oikean, asiallisen ja kunniottavan käyttäytymiseni säästän niille, jotka ovat sen arvoisia. Sinä et kuulu heihin.
Kunhan täällä provoan Sinulle; katsos kun sitä saa mitä tilaa.
joissakin tapauksissa tukiperhe saattaa olla pelastus huostaanotolle.
Läheskään kaikki tukiperhettä tarvitsevat/käyttävät, eivät kuitenkaan ole lähelläkään vaarassa joutua huost.ottoon.
Usein on myös niin, että pelkkä tukiperhe, esim. kerran kuussa ei ole riittävä apu kriisissä olevalle perheelle.
tukiperhe pystyy auttamaan vain lasten kanssa ja hoidossa, vanhemmat ehkä tarvitsisivat omat tukiperheensä tai tukihenkilön.
Sanoin tukiperhe koulutuksesta, "pelkkä" siksi, että vaikka tärkeää sekin toiminta on, mutta koulutus on "kevyempää", johtuen siitä, että päävastuu lapsista on kuitenkin omilla vanhemmilla ja tukiperheen käyttö esim. vain kerran kuukaudessa. Työn luonne on aivan eri silloin, kun lapset ovat 24/7 sij.perheen vastuulla, joten koulutuskin pitää olla "syvällisempää".
Olen kuvitellut, että sijoitetulle lapselle halutaan opettaa ja viestittää sijaisperheessä tavallista, normaalia perhe-elämää ja hän on siellä yksi perheenjäseen verratava jäsen muiden mukana. Kuinka tämä toteutuu sijaisperheissä, joihin tulee tukilapsia säännöllisin väliajoin, ja kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, eli tukilapsia samoin kuin perheeseen pitkäaikaisesti sijoitettuja lapsia. Onko syytä ajatella tätä nyt muutakin kuin sijarin näkökulmasta. Olisko syytä miettiä sitä sijoitetun lapsen näkökulmasta, että kuinka arvokkaaksi hän sitten lopulta itsensä tuntee siinä sijaisperheessä kun satunnaisesti poikkeavat tukilapset pidetään yhtä arvokkaina sijarin sydämessä. Tai laajemminkin, että kaikkia maailman lapsia pidetään siinä nimenomaisessa sijaisperheessä yhtä läheisenä kuin häntä, siihen perheeseen sijoitettua, vailla omaa kotia olevaa lasta.
Tavisperheessä, joka sijaisperheenkin piti olla, ei ramppaa tukilapsia vaan ihan lapsen omia, itse valitsemia kavereita, joista hän pääsee eroon heti, kun ei enää halua olla kaveri.
tavis perheitä, missä on omia lapsia ja joka toimii tukiperheenä ja tukilapset käyvät perheessä ajoittain.
Kun sij.perhe toimii tukiperheenä, on systeemi sama, kuin ihan tavallisessakin perheessä.
Tukilapset eivät asu samassa taloudessa, eivätkä tule sinne kotiin, vaan kylään.
Sij.lapset asuvat siellä ja ovat sen perheen lapsia, kuten biol.lapsetkin.
Eihän ne lapset mitään idiootteja ole. Kyllähän he kaikki ymmärtävät kuka on kotonaan ja kuka kylässä.
Tukilapset saavat tukilapsille, Siis kylässä oleville lapsille kuuluvaa kohtelua.
Ei kait nyt kenenkään päähän tule kuvitella, että vkonloppu kyläpaikasta tulisikin pysyvä koti.
Lapset ovat siellä tilapäishoidossa ja palaavat omaan kotiinsa, omien vanhempiensa luo.
tässä se sama asia, mikä niin monessa muussakin, että ei ole olemassa vain yhden laisia tuen tarvitsijoita, kuten ei tarjoajiakaan.
Itsellä ei ole ollut yhtä aikaa tukilapsia sijoitettujen kanssa.
Katson, että sellaisessa tilanteessa, missä tukea annetaan lähinnä vanhemmille loman muodossa, eikä lapsilla itsellä ole ongelmia, niin sij.perhe soveltuu oikein hyvinkin, kunhan vain jaksaa ruokkia ja pestä ja katsoa perään.
Sitten on asia erikseen sellaiset tukilapset, joilla itsellä on se tuen tarve.
Sellaiselle mielestäni pitäisi pysytä antamaan enemmän aikaa, eikä välttämättä sovellu enää suureen perheeseen.
Toisaalta ongelmaiselle lapsellekin voi olla hyväksi oppia sopeutumaan isompaan joukkoon ja perheen rutiineihin, jos sattuu esim. olemaan ainut lapsi. Kaikenlaista oppia ne tukilapset siinä saavat, ihan vain seuraamalla normaali perheen arkea.
kun niin monessa huostaanottopäätöksessä lukee, että avohuollon tukitoimet eivät ole auttaneet.
Josko ne tukiperheet ovat epäonnistuneet tehtävässään sitten. Kehittämisen varaa lienee tukiperhetoiminnassakin, jotta itse huostaanotolta vältyttäisiin useammin kuin mitä nyt tapahtuu.
voi hellu taas. Jos huostaanottopäätöksessä lukee,että avohuollon tukitoimet eivät ole auttaneet, olisikohan todennäköisempää että bio on epäonnistunut yrityksessään, ja lyönyt hanskat tiskiin. Katsos kun yleensä tukiperhe on tukena lapsille...Vanhempien pitäis löytää sillä välin niitä omia voimavaroja...
Kehittämistä varmaan on ja pula tukiperheistä suuri. Eikä varmaan asiaa auta että bioilta kuulee katkeria syytöksiä milloin mistäkin. Jos ei sitten muusta , niin on lapsilla ainakin ollut liian mukavaa viikonloppuna. Ja sylissähän ei sais niin paljon pitää, siinä kun on vähän hyväksikäytön poikasta...
mukaanhan ei sitten tukiperhetoimintaa kannata harjoittaa ollenkaan. Mitä turhia.
Minä olen tämän homman aloittanut kesälapsista, sitten tulleet tukilapset ja lopuksi sijoitetut kokoaikaiset. Olen amalian koulukunnan ihminen, joka ei myöskään ole saanut hienoa PRIDE-koulutusta. Silloin 80-luvun lopulla ei sellaisia koulutuksia ollut.Sossut kävivät haastattelemassa ja se oli siinä. Tutkivat kodin ja haastattelivat perheenjäsenet. Nyt tässä tilanteessa,mitä meillä nyt on niin en ole koskaan edes miettinyt, että ei voisi olla molempia.Siis nyt olivat sijoitetut ensin. Kun tukilasten kunta otti yhteyttä, niin minulta kysyttiin että onko meillä tilaa. Tiedettiin, että meillä on tilaa ns. asunnossa, mutta onko myös sydämessä! Keskusteltiin asiaa joka puolelta ja kysyttiin tarkkaan myös sijoitettujen mielipide. Meillä kun sijoitetut ovat olleet niin kauan, että pitävät tätä kotia kotinaan. Kysyimme, siis että haluaako he, että tulee silloin tällöin lisää lapsia. Kenelläkään ei ollut asiaa mitään vastaan. Myös sijoitettujen kunnalta on kysytty.Tämän jälkeen alkoivat neuvottelut virallisesti kunnan kanssa. Nykyisten tukilasten vanhemmat ovat tarkkaan kertoneet miksi he tarvitsevat tukipaikan ja myös kaikki lasten sairaudet ovat meillä hyvin tarkkaan tiedossa. Kyllä tukilasten perhe tietää myös meidän sijoitettujen sairaudet, kun ne heti keskusteluissa lasten toimesta kerrottiin. Nykyisien tukilasten äiti sai valita 4:sta tukikodista ja hän valitsi meidät, siksi että meillä on niin paljon tietoa niistäkin sairauksista, mitä heidän lapsilla on.Yhteistyö sujuu hyvin.Juuri viime sunnuntaina sanoi yksi sijoitettu, että miksi .....n täytyy nyt jo lähteä, kun meillä oli peli niin pahasti kesken. Heti tiukattiin,että koska ne seuraavan kerran tulee!
Minä olen tämän homman aloittanut kesälapsista, sitten tulleet tukilapset ja lopuksi sijoitetut kokoaikaiset. Olen amalian koulukunnan ihminen, joka ei myöskään ole saanut hienoa PRIDE-koulutusta. Silloin 80-luvun lopulla ei sellaisia koulutuksia ollut.Sossut kävivät haastattelemassa ja se oli siinä. Tutkivat kodin ja haastattelivat perheenjäsenet. Nyt tässä tilanteessa,mitä meillä nyt on niin en ole koskaan edes miettinyt, että ei voisi olla molempia.Siis nyt olivat sijoitetut ensin. Kun tukilasten kunta otti yhteyttä, niin minulta kysyttiin että onko meillä tilaa. Tiedettiin, että meillä on tilaa ns. asunnossa, mutta onko myös sydämessä! Keskusteltiin asiaa joka puolelta ja kysyttiin tarkkaan myös sijoitettujen mielipide. Meillä kun sijoitetut ovat olleet niin kauan, että pitävät tätä kotia kotinaan. Kysyimme, siis että haluaako he, että tulee silloin tällöin lisää lapsia. Kenelläkään ei ollut asiaa mitään vastaan. Myös sijoitettujen kunnalta on kysytty.Tämän jälkeen alkoivat neuvottelut virallisesti kunnan kanssa. Nykyisten tukilasten vanhemmat ovat tarkkaan kertoneet miksi he tarvitsevat tukipaikan ja myös kaikki lasten sairaudet ovat meillä hyvin tarkkaan tiedossa. Kyllä tukilasten perhe tietää myös meidän sijoitettujen sairaudet, kun ne heti keskusteluissa lasten toimesta kerrottiin. Nykyisien tukilasten äiti sai valita 4:sta tukikodista ja hän valitsi meidät, siksi että meillä on niin paljon tietoa niistäkin sairauksista, mitä heidän lapsilla on.Yhteistyö sujuu hyvin.Juuri viime sunnuntaina sanoi yksi sijoitettu, että miksi .....n täytyy nyt jo lähteä, kun meillä oli peli niin pahasti kesken. Heti tiukattiin,että koska ne seuraavan kerran tulee!
Minua ei hienolta kuullostava Pride-koulutus ole vakuuttanut, jo ihan sen lyhykäisyyden vuoksi. Pahoin pelkään, että siinä on taas yksi rahastusporras keksitty lastensuojelumme ketjussa, koska 24-tunnin koulutus saattaa jopa olla haitaksi, kun vaan pintaa raapastaan ilman syventäviä opintoja ja siten viedään sijarikandidaateilta terve luontainen ja vaistonvarainen lähestyminen, mutta tilalle ei tule muuta kuin uskomusteoriaa. Pridehan ei ole yllättänyt ketään kai tieteellisyydellään.
Kouluttajien pätevyyskin lienee aika hepponen, ja Pride-nimeä ei vieläkään ole suostuttu muuttamaan, vaikka se viittaa erehdyttävästi homoparaatiin. Tämä jo osoittaa sellaista jääräpäisyyttä ja jäykkäniskaisuutta, että ei sillä pelillä lapsia kasvateta.
Kaipaisin jonkinlaista linjakkuutta koko touhuun, mutta ei voi vaatia, kun sossutkin on mitä on. Haaveilen siitä, että koko lastensuojelusektorin henkilökunta vaihdetaan. Täys remontti siis, Pride mukaan lukien. Ei tää tällä pelillä vetele. Sijarit ja tukiperheet ovat joutuneet ottamaan sellaista vastuuta lastensuojelussa, mikä ei heille kuulu, johtuen osaamattomista virkamiehistä.
Tuota toivoisin kanssa takaisin, tuota äiti51:n mainitsemaa kesälapsitoimintaa. Eihän ne kesälapset olleet huostaanotettuja vaan ihan vanhempien halusta siellä kesää viettämässä, vai mitä? Sellasta ollaan tänä päivänäkin vailla.
puhut pride koulutksesta kun olisit sen itse käynnyt.
moittia PRIDE-koulutusta koska sitä et ole itse käynyt.
Minä olen sen koulutuksen käynyt ja olen käynyt muitakin kouluja eli on hiukan mihin verrata. Eli Käymäni PRIDE-koulutus oli huippu hyvä.
Ammattiihmiset ja ammatti luennoitsijat ynnä muuta elämänkovia kokeneet kertomassa omista kokemuksistaan. Mutta en väitä että mikään koulutus tekisi sijarista hyvää sillä ei tämä homma mielestäni ole koulutukseen perustuvaa hommaa.
Kuten amandan ja joidenkin muidenkin kirjoituksista näkee että Ilman PRIDE-koulutustakin on jijari todella tehtäväänsä sopiva sekä antaa varmasti itsestään vahvan naisen mallin näille hänen huostassa oleville lapsille.
Tämä vahvan naisen malli onki yksi tärkeimmistä malleista lapsille joilla on ollut elämä rempallaan.
Ei sijaria voi ymmärtää jollei itse ole sijarina koskaan toiminut.
unohdin mainita että me toimimme myös tukiperheenä.
Tukiperhe-kurssit sekä jatko koulutukset olemme käyneet.
Voin sanoa että eipä siinä ole paljonkaa eroja no ehkä enempi on annettu tietoa tukiperhe-kursseilla nuoriso rikollisuudesta sekä huume tietoutta.
Me olemme kyllä kokeneet että sijoiettulapsi ja tukilapsi ovat olleet hyvin keskenään toimeentulevia.
Lapset oppivat ja opettavat toisiaan tavalla mitä me aikuiset emme voi opettaa eli niitä "koodeja" joita opitaan vain lasten omissa touhuissa. No eipä sen enempää tälläkertaa.
Eihän se mihinkään riitä että ammatti-ihmiset ja ammattiluennoitsijat ynnä muut elämän kovia kokeneet ovat kertomassa omista kokemuksistaan, jos mitenkään ei testata, oppivatko koulutettavat. Pelkkä kuuleminen ei riitä, pitää myös tajuta ja oppia soveltamaan. Miten tämä on testattu.
Onko kukaan reputtanut Pride-kurssia.
reputtanut eli voi sanoa että eivät kokeneet sijaisvanhemmuutta omakseen.
Se mitä et varmaan koskaan tule ymmärtämään mikä on sijaisvanhempana oleminen.
Eikä sitä sinulle kukaan kykene kertomaan niin että sen vcoisit ymmärtää.
Siitä minulla on monta tapausta vaikka kerrottavana.
Olen saanut niin monia kysymyksiä henkilöiltä jotka eivät itse ole toimineet sijaisvanhempana.
Kysymykset ovat olleetminulle ja monelle muulle täysin ymmärtämättömiä eikä niihin voi edes vastata kun puuttuu se oma kokemua tältä kysyvältä henkilöltä.
Tämä ei ole mikään ammatti eikä toivonmukaan siksi koskaan tule eli se on vaikea selitettävissä niin kuten voi selittää esim. rakennusmestarin ammatin sekä sen koulutuksen ja työhönsisältyvät tehtävät ym. Enkä tällä mitenkään aliarvio kenekään älytasoa tai muita vastaavaa. Kenet on testattu ja kenet ei. Eikö sijariksi aikovia testata aika tiukasti näin ainakin meidät testattiin ja eikä ollenkaan mikään huu haa humpuuki juttu ollut tuo useamman viikon kestävä testikausi.
En yhtän epäile sanojasi sijaisisä, mutta se testaajien ammattitaitohan tässä huolestuttaa.
Käänsit tyylikkäästi reputtamisen niinpäin, että jotkut sijarikandidaatit ovat itse kokeneet olevansa tehtävään soveltumattomia, mikä ei tarkoita sitä mitä ajoin takaa, eli että kurssin joku olis reputtanut. Sijaisisä, lopeta venkoilu.
En yhtän epäile sanojasi sijaisisä, mutta se testaajien ammattitaitohan tässä huolestuttaa.
Käänsit tyylikkäästi reputtamisen niinpäin, että jotkut sijarikandidaatit ovat itse kokeneet olevansa tehtävään soveltumattomia, mikä ei tarkoita sitä mitä ajoin takaa, eli että kurssin joku olis reputtanut. Sijaisisä, lopeta venkoilu.
Ja kun uusi brittibusiness astuu kehiin, niin ette enää elä kuin Ellun kanat pellossa, koska he haluavat laatua ja saatatte stressaantua vieraasta kulttuurista peräisin olevien vaatimusten pyörteissä.
koska en sitä pridea ole itse käynyt, mutta olen kuullut, ettei läheskään kaikkia hyväksytä sijareiksi siltä kurssilta. Sitä en tiedä kuinka oikeaan arviot soveltuvuudesta osuvat, meneekö paljonkin pieleen, mutta kaikkia ei todella hyväksytä ja sitten on vielä tapauksia, joissa on hyväksytty rimaa hipoen, mutta heille ei tahdo kuitenkaan löytyä lapsia.
Ilmeisesti jäävät odottamaan, roikkumaan, jos tulee paniikki tilanne, niin sitten on pakko ottaa käyttöön myös reservi.
Näin olen antanut itselleni kertoa, ei perustu faktaan, vaan kuulopuheisiin.
Ainakin Britit, Hollantilaiset ja Amerikkalaiset ovat käyttäneet kauan "lastenvälitysfirmoja", jollainen nyt Suomeenkin on rantautumassa. Niissä välitystoimistoissa, joihin itse olen tutustunut on ollut valmennus- ja valintamenetelmänä PRIDE. Mitenkä sen käyttö Suomessa Brittien toimesta tekee ammattitaitoisemman, kuin saman menetelmän käyttö suomalaisten toimesta? Ensimmäiset Pride-kouluttajat Suomessa kouluttivat hollantilainen kouluttajien kouluttaja ja Amerikkalainen sijaisäiti.
hylätä perhe, mikäli heillä ei ole vaadittavia valmiuksia
tosiasioita
tosiasioita. Sanotaan kuitenkin, ettei juuri tällä hetkellä ole lasta, jolle "rimaa hipovien" koti olisi juuri oikea. Ainahan etsitään lapselle sopivaa kotia, eikä perheelle sopivaa lasta - ainakin teoriassa.
En suostu uskomaan sijaisisän selitystä, että sijaisvanhemmuus on lähes suomalaiseen ulkopolitiikkaan verrattavaa mystiikkaa, josta muka kukaan muu kuin sijarit itse eivät ymmärrä mitään vaikka selitettäis kuinka. Tuolla tavalla juuri henkilöt, joilla ei ole mitään argumentteja piiloutuvat salatieteensä taakse.
Hollantilaisen kouluttajan ja amerikkalaisen sijaisäidin muinoin kehittelemä PRIDE ei juurikaan vakuuta ketään, mutta tehokkuutta kuvittelisin voittoa tavoittelevan osakeyhtiön työntekijöiltään eli teiltä sijareilta edellyttävän. Tehokkuutta ja tuloksia, näin yritysmaailmassa.
Kuten sanottu, niin toisin kuin maamme lastensuojeluviranomaiset, nämä nyt kuitenkin ovat luvanneet hommata perhemajoituksen niille tietoonsa tulleelle n. 10.000 maamme laitoslapselle, joten vaikka kornilta kuulostaakin, niin enpä uskalla kampoihinkaan pistää. Sehän on ykköstavoite meillä kaikilla, eikö, että lapset pääsevät pois laitoksesta. Muu on sivuseikka, älkää siis nostako rahavirtoja ohi lapsen edun. Kunta ei kuitenkaan joudu enempää pulittamaan kuin me. Mutta auta armias, jos tuo firma rikkoo tai edes yritää rikkoa yhdenkään lapsen oikeuksia Suomessa. Se kostetaan.
näkemykseen siinä, että sellaisen on hyvin vaikea ymmärtää mistä sijarit puhuu, jolla ei itsellä ole kokemusta ollenkaan edes huost.otetuista lapsista.
Sijareiden ei tarvitse toisilleen pahemmin asioita selitellä, kun kaikki jotka ovat nämä samat asiat kokeneet tietävät heti mitä toinen tarkoittaa.
Pride-koulutus ei ole se avain sijarimaailmaan, vaan eletty ja koettu elämä sijoitettujen kanssa.
Vasta sitten voi ymmärtää sijoitettujen lasten elämää ja kokemuksia ja tunteita ja suhdetta omiin vanhempiinsa ja ja ja.
Kylläkin kehitelty yhdessä Eastern Michiganin Yliopiston kanssa. I am proud of Pride and beinng a foster parent.
kehityspäällikkö, jota tv:ssä esiintyi uuden firman leivissä, on yksi niistä henkilöistä, joka on ollut ostamassa Pride-oikeuksia Suomeen.
No normaalisti tieteelliset saavutukset kyllä annetaan aivan ilmatteeksi alan ihmisten ja opiskelijoiden käyttöön, muihin yliopistoihin ja kaikelle kansalle tiedoksi. Vai että oikein lisenssi. Tuppervaarakutsuihin vertaisin.
Rahastusta heti alkumetreillä. No normaalisti tieteelliset saavutukset kyllä annetaan aivan ilmatteeksi alan ihmisten ja opiskelijoiden käyttöön, muihin yliopistoihin ja kaikelle kansalle tiedoksi. Vai että oikein lisenssi. Tuppervaarakutsuihin vertaisin.
kun kirjoitin väärän "amanda" nimmarin tuonne aikaisempaan kommenttiin meinasin kyllä sinua amalia.
Luulen että ymmärsit sen ja otit omaksesi.
"Tietävätkö tukilasten vanhemmat perheeseenne sijoitetuista kokoaikaisista lapsista ja heidän lukumäärästään, mahdollisista oireiluistaan ja traumoistaan. Onko se riski tukilapselle, tukea silmällä pitäen"
Jokaisessa perheessä, myös aivan ns. normiperheessä voi olla traumatisoituneita, oireilevia lapsia. Eli jos lähdetään pilkkua viilaamaan, niin tukiperheitä ei kohta ole kenellekkään. Tukiperheellä on vaitiolovelvollisuus, joka koskee myös sinun lastasi. Sosiaalitoimelta voi sitten näitä asioita tivata jos haluaa, mutta tuki/sijaisperheen asia ei ole niistä kertoa.
Eiköhän tukiperheen tarkoitus ole tarjota lapsille ja vanhemmille hengähdystaukoa jos kyseessä on esim. yh-äiti tai vaikkapa vaativa erityislapsi tai puolestaan lapsille hengähdystaukoa jos kyseessä on vaativa "erityisvanhempi tai vanhemmat" Tukiperheissä EI tehdä korjaavaa lastensuojelutyötä se jätetään ammattilaisille.
Täällä keskustelussa tulee sellainen mielikuva, että sijaisvanhempien/tukiperheen pitää olla koulutettu lastensuojelulaitos. No sellaisia sijaisperheet eivät kuitenkaan ole ja jos olisivat niin niille maksettaisiin sata kertaa enemmän kuukaudessa. (lastensuojelulaitokselle maksettava summa n. 180-380 euroa per vuorokausi (kerro se kolmellakymmenellä niin saat kuukausihinnan). Tukiperhehän saa periaatteessa ruokarahan ja muutaman euron vaivasta käteen. Ja sijaisperheen vanhemmat eivät vuorokautta kohden ihan sitäkään.