Oon ollu kevään mittaan todella väsynyt. Töihin ei huvita mennä ja unohtelen asioita, tärkeitäkin. Vaikka väsyttää, en saa nukutuksi.
Ajattelin, että olisikohan syytä potilasturvallisuuden vuoksi hakea sairaslomaa. Saako sellasta vaan kysymällä. Auttaako pelkkä lepo. Onko kokemusta?
Ajattelin, että olisikohan syytä potilasturvallisuuden vuoksi hakea sairaslomaa. Saako sellasta vaan kysymällä. Auttaako pelkkä lepo. Onko kokemusta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse olen syönyt nyt vuoden verran mielialalääkkeitä työuupumukseen ja masennukseen. Käy lääkärissä jos tuntuu ettei jaksa,varmaan pelkkä lepokin voi auttaa, jos tilanne ei vielä paha.
Hae ehdottomasti lomaa koska jos teet hoitivirheen väsymyksen vuoksi syyllistät itseäsi lopun elämääsi ja se varmaan altistaa sitten masennukselle.
Minä huomasin sinnitelleeni liian pitkään töissä vaikka olin ihan loppu työpaikkakiusaamisen vuoksi.
Kerran erään haukkumisryöpyn ja julkisen mollaamisen jälkeen olin niin poissa tolaltani että annoin eräälle mummolle väärät lääkkeet. Huomasin tilanteen kyllä heti mutta oli ehtinyt jo niellä ne. No onneksi ei vahinkoa sattunut ja varmistin taustanija mummon terveyden ottamalla yhteyttä lääkäriin joka rauhoitteli minua ettei mitään vaaraa ole.
Parempi siis aina hakea lomaa jos tuntuu ettei enää pysty takamaan itselleen sitä että ajatukset pysyy työssä ja että vireystaso on sellainen että pystyy tekemään työnsä huolella.
Kannattaa kuunnella kehon viestejä...väsymys, unen katkonaisuus yms kyllä ne on viestejä elmiistöltä, et jotain on pielessä
itse oon rankan työuupumuksen käynyt läpi ja voin vain sanoa, että 1 vuosi menee ihan äkkiseltään, et rupee ajatusmaalimasta löytymään iloakin työstä. Suosittelen hakemaan ensin saikkua...sit juttelemaan pomon kans (jos mahdollista), et palais töihin vähemmällä työtuntimäärällä tai työpisteen vaihto.
Itseään ei kannata riskeerata....
Itselle tuli ajatus uuden ammatin valinnasta ja olen lujaa vauhtia kouluttautumassa uuteen työhön. Nyt on elämään löytynyt kiinnostus ja innostus, mitä tunteita en ollut kokenut moniin aikoihin terveydenhuollossa työskennellessäni.
Mua pompoteltiin luukulta luukulle ton loppuunpalamisongelman kanssa. TK:sta neuvotaan psykologille jne. Koko rumban läpikäyminen vei niin paljon voimia, että olin oikeesti pitempään poissa, kun oli tarkotus. Ihan poikki ollessaan on vaikea löytää voimia siihen soitteluun ja paperisotaan, mikä siitä tulee. Ihan helposti ei pelkästä TK:sta saa viikkoa enempää lomaa. Suosittelen myös pidemmän tähtäimen suunnittelua.