Toimeentulotuki
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tuen maksaminen perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997). Toimeentulotuen myöntäminen on laissa määrätty kuntien tehtäväksi.
Toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä
Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt.
Toimeentulotuen suuruus
Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.
Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 399,10 euroa kuukaudessa vuonna 2008.
Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu.
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot.
Etuoikeutettua tuloa koskeva kokeilu jatkuu
Vuonna 2002 käynnistynyttä kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään huomioimatta toimeentulotukea myönnettäessä, jatketaan vuoden 2008 loppuun. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Kokeilun tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä.
Ehkäisevä toimeentulotuki
Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunnat myöntävät ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja tukea henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Tuen maksaminen perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997). Toimeentulotuen myöntäminen on laissa määrätty kuntien tehtäväksi.
Toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä
Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt.
Toimeentulotuen suuruus
Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea.
Toimeentulotuki myönnetään hakemuksesta ja se määrätään lain mukaan yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa.
Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 399,10 euroa kuukaudessa vuonna 2008.
Perusosan lisäksi perustoimeentulotuella katettavia menoja ovat asumistukilain 6 §:n mukaiset asumismenot (esim. vuokra tai vastike, vesimaksu, lämmityssähkö), vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu.
Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät niin sanotut erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot (esim. muutosta aiheutuvat kustannukset) sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot.
Etuoikeutettua tuloa koskeva kokeilu jatkuu
Vuonna 2002 käynnistynyttä kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään huomioimatta toimeentulotukea myönnettäessä, jatketaan vuoden 2008 loppuun. Toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa voidaan jättää huomioimatta tukea myönnettäessä. Kokeilun tavoitteena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä.
Ehkäisevä toimeentulotuki
Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunnat myöntävät ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja tukea henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kenties sosiaalityöntekijä vai opiskeletko kyseistä alaa? missä kunnassa/ kaupungissa maksetaan puhelinlaskut? ei meilläpäin ainakaa. Eikä täällä myöskään noudateta uutta 7päivää lakia, saa kyllä huoletta odotella kaksikin viikkoa päätöstä toimeentulotuesta
En sentään olen 3:men lapsen äiti jolta lainvastaisesti huostaanotettuja lapsia ja olen vain itse kokenut nämä jutut ja muutama kysynyt neuvoja näistä asioista sillä toin nuo esille.
Sinun täytyy vaatia ne, niinkuin minä tein! 3:men lapsen kanssa yhdeydenpitoon saan 20 €/kk.
Sitten tuo 7pv laki niin, sosiaaliviranomaisten on pakko noudattaa, joten vaadi heidän noudattavan myös tätä ja muista merkitä itsellesi milloin olet jättänyt sosiaalitoimeen toimeentulotukihakemuksesi ja pyydä vaikka vastaanottajan allkirjoitusta itsellesi jolla voit myöhemmin todistaa, jos on asia kestänyt kauemmin kuin tuo 7 pv. Minäkin jouduin vaatimaan, kun kesti ja kesti, niin sen seurauksena taloustilanteeni oli mennä tuon takia sekaisin. Mutt onneksi sain asian hoidettua. Jos sosiaaliviranomainen ei sittenkään noudata lakia, vaikka olet vaatinut niin, tee kantelu sosiaalilautakunnalle.
En sentään olen 3:men lapsen äiti jolta lainvastaisesti huostaanotettuja lapsia ja olen vain itse kokenut nämä jutut ja muutama kysynyt neuvoja näistä asioista sillä toin nuo esille.
Sinun täytyy vaatia ne, niinkuin minä tein! 3:men lapsen kanssa yhdeydenpitoon saan 20 €/kk.
Sitten tuo 7pv laki niin, sosiaaliviranomaisten on pakko noudattaa, joten vaadi heidän noudattavan myös tätä ja muista merkitä itsellesi milloin olet jättänyt sosiaalitoimeen toimeentulotukihakemuksesi ja pyydä vaikka vastaanottajan allkirjoitusta itsellesi jolla voit myöhemmin todistaa, jos on asia kestänyt kauemmin kuin tuo 7 pv. Minäkin jouduin vaatimaan, kun kesti ja kesti, niin sen seurauksena taloustilanteeni oli mennä tuon takia sekaisin. Mutt onneksi sain asian hoidettua. Jos sosiaaliviranomainen ei sittenkään noudata lakia, vaikka olet vaatinut niin, tee kantelu sosiaalilautakunnalle.
nyttenkin joku todistajan allekirjotus pyytää hakemukseen... vein sos-toimeen hakemuksen tasan viikko sitten, laitoin sossuntädille sitten viestiä että joko meidän hakemus on käsitelty, kun rahatilanne on melko heikko. Sain vastauksen että "joku ehkä käsittelee teidän hakemuksen huomenna". Olemme lapsiperhe joten kaiken järjen mukaan sossuntädin kuuluisi noudattaa tätä lakia oli kuinka kova ruuhka tahansa. Tuntuu siltä, että tämä uusi laki koskee kaikkia muita muttei meidän kunnan sos-toimea.
Mulla toinen lapsi huostassa, en ikinä ole kuullutkaan että pitäis sossusta puhelinlasku avustusta saada. Kuuluisko tää kenties ihan sossujen itse mainita vai pitääkö siitä erikseen sanoa? Täällä ei kyllä sossut muutenkaan mainitse tuollaisista asioista itse... Nyt pari kuukautta sitten sain vasta tietää, että biovanhemmille maksetaan ns. ruokarahaa kotilomalla olevasta sijoitetusta lapsesta. Sitäkään ei mulle kertonut oman kunnan sos-työntekijä vaan toisen kunnan lastensuojelu puolelta sen kuulin. On meiltä jääny muutama euro saamatta, lapsi ollu huostassa 3vuotta, kotilomilla kolmenviikonvälein välillä viikonlopun välillä viikon tai kaks. Nämä ajat on maksettu sijaisperheeseen vaikkei ois kuulunut. Mut sijaisperhe onkin rahan ahnetta porukkaa. Kielsivät mua sossuun kertomasta jos tyttö meillä pidempää kun viikonlopun, en aluks tajunnnu et miks mut selvishän sekin sitten loppujenlopuksi. Niiltä ois jääny ne eurot pois, mitkä sitten jäikin meiltä....