Kuinka monena päivänä viikossa

on suunniteltu niin, että ne voi suorittaa työn ohella.
Riippuu täysin aineesta ja kurssista, kuinka usein luentoja on. Katsopa avoimen sivuilta sinua kiinnostavan aineen kohdalta.
Yhden appron takia ei kannata töistä pois jäädä.
Jonkin verran tietysti opiskelu aiheuttaa lisästressiä, mutta sen määrän tunnet itse nahoissasi parhaiten. Pieni stressi on useimmille meistä vain hyväksi.

Kontaktiluentojen määrä tosiaan riippuu aineesta. Itse suoritin sosiologian appron, jossa oli kolme luentokurssia, kussakin yksi luentoilta viikossa. Loput suoritettiin kirjatenteillä omaan tahtiin.

Toista approani olen tehnyt verkko-opintoina, joissa ei ole luentoja. Kurssit suoritetaan verkkotehtävien ja esseiden muodossa, osa puhtaasti tenttimällä. Kursseille on laadittu aikataulu, yksi kurssi kestää noin kuusi viikkoa jonka aikana tehdään verkkokeskustelut ja tuo essee. Tämä on hyvin joustava muoto, jonka voi suunnitella hyvin omien menojensa mukaisesti.

Näitä kahta approa olen tehnyt kokopäivätyön ohessa, aloitin molemmat syksyllä. Sosiologia on nyt jo tehty ja toisesta on jäljellä muutama kurssi, jotka saan tehtyä aikataulutetusti nyt kesän alkuun mennessä. En ole kokenut tätä stressaavaksi, päinvastoin olen nauttinut kun saa tehdä ja oppia uutta. Aikataulutusta tämä on toki vaatinut, asioita ei ole saanut antaa kasautua viime tinkaan vaan työtä on täytynyt tehdä lähes joka päivä vähän, tentin lähestyessä toki vähän enemmänkin. Tämä on tietenkin valtavan yksilöllistä ja mikäli kaipaat rauhallisempaa tahtia, suosittelen yhden appron vuosivauhtia. Sen takia ei kuitenkaan tarvitse jäädä pois töistä.

Suosittelen noita tuossa jo mainittuja verkko-opintoja, jos vain haluamassasi aineessa sellaisia on. Ne antavat tilaa suunnitella opiskelut, osallistua vaadittaviin verkkokeskusteluihin yms. oman aikataulun mukaan, eikä luennoilla tai tapaamisissa tarvitse ravata.

Itsekään en halunnut opiskeluista minkäänlaista lisästressiä vaan pikemminkin virkistystä, joten neuvottelin työnantajan kanssa aluksi päivän ja myöhemmin kaksi päivää viikossa opintovapaata. Kaikilla työpaikoilla toki tämä ei välttämättä onnistu, mutta on ainakin periaatteessa yksi vaihtoehto, jos taloutesi sen kestää. Stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä, joten kannattaa järjestellä aikataulunsa miten itsestä parhaiten tuntuu. Ainakaan ei kannata välittää kenenkään muiden mielipiteistä siitä, miten elämä pitäisi parhaiten suorittaa. :)