Muistutukseksi kaikille!

Oivallista.

muistutus. Varmasti tarpeellinenkin.

Omalta kohdalta lisäisin vielä, minkä koen tärkeimmäksi... tätäkin voi miettiä.

"Herra, opeta minua ennen kaikkea hyväksymään sinut Herrakseni, tunteakseni rakkauden; etten sanoisi rakkaudeksi kaikkea mikä minusta vain tuntuu rakkaudelta.
Ja kiitos, kun opin tuntemaan sinut tärkeimpänä ja rakkaimpana opin rakkaudestasi käsin hyväksymään ja rakastamaan myös niitä, joiden rakkaus rakkautesi valossa ei enää näytäkään rakkaudelta, vaan näyttäytyy oikeassa luonnossaan itsekkyytenä, julmuutena, egoismina, tunteiden palvontana, elämyshakuisuutena.
Sinut tuntiessani voin rakastaa aina ja kaikkialla, koska sinä olet minun ja mieltymysteni yläpuolella ja rakkauteni ei enää ole riippuvainen omista kokemuksistani vaan asettuu sinun asettamiisi uomiin, saa voimansa sinusta jonka rakkaus on totuudellisuudessaan ehdoton.
Se on ihme.
Opeta minua elämään ihmeessäsi - antautumaan sinulle, etsimään sinun tuntemistasi enemmän kuin mitään muuta, joka päivä.
Silloin en enää pelkää.
En pelkää löytää asettamiasi rajoja ja alistua niihin kiittäen.
En pelkää menettäväni jotain ainutlaatuisuudestani antautuessani muokattavaksesi.
Tuntiessani sinut tunnen itseni yhä vain paremmin.
Rakkaus - se tekee joskus kipeää. Se pakottaa näkemään asiat oikeassa valossa. Mutta aina ja kaikkialla se tarjoutuu voimaksi ja ilon lähteeksi, kaiken keskelle mikä nähdään, sillä sinä et jätä meitä yksin ongelmiemme ja kysymystemme kanssa.
Kiitos Herra."

Oho, tulipa pitkä rukous...

Ehkä sen vois kiteyttää mottona:
Rakkaus ei ole Jumala, mutta Jumala on rakkaus.

-parta