Kaduttaa

Erosin viisi vuotta sitten miehestä jonka kanssa meillä on kaksi ihanaa lasta.
Avioliittomme kesti 10 vuotta.
Minulla on nyt uusi mies ja vauva, mies on täysi pettymys ja olen niin vihainen ja katkera itselleni etten nähnyt metsää puilta.
Yhdessä olemme olleet kolme vuotta. Paitsi että miehellä on vaikea päihdeongelma, hän on patalaiska.
Kaipaan entistä elämääni, miestäni joka hoiti lapsiamme, keitti minulle aamukahvit kun lähdin töihin ja antoi vapautta ja omaa aikaa.
Parin villin "sinkkuvuoden" jälkeen löysin tämän nykyisen jonka lupaukset ovat vain tyhjiä sanoja ja tekemättömiä tekoja.
Entisen mieheni ja minun yhteiset lapset ovat aina puoli viikkoa meillä eivätkä tule toimeen nykyisen mieheni kanssa.
Jos jotain voisin tehdä tekemättömäksi niin tuon avioeron, se oli turhaakin turhempi ja satutti montaa ihmistä. Nyt on liian myöhäistä itkeä, miehellä on jo uusi tyttöystävä ja kun itken nykyistä elämääni hänelle niin hän vain sanoo että koittakaa tulla toimeen ja keskustella.
Outoa jos hänellä ei ole enää tunteita minua kohtaan. Minä tunnen edelleen häntä rakastavani.
5688
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Mikäli oikein ymmärrän, sinä halusit eron aiemmasta miehestäsi? Nyt voi ikävä kyllä olla liian myöhäistä palata hänen luokseen, hän on varmasti käsitellyt asian ja on muodostanut uuden suhteen.

Ehkä luulet rakkaudeksi kaipuutasi varmaan ja turvalliseen, vanhaan parisuhteeseen? Ex-miehesi tuntuu uuden miehesi rinnalla kunnon mieheltä. Kuitenkin, jos palaisit hänen luokseen, kaikki ne seikat, joiden vuoksi alunperin halusit vapautesi, todennäköisesti nousisivat jälleen esiin.

Mieti, haluatko jatkaa nykyisessä suhteessa. Positiivista on, että olet jo aiemminkin ollut omillasi, se onnistunee nytkin. Ja ehkä se oikea (jolla on kanssasi sama aikataulu) osuu kohdalle.

Älä mene ojasta allikkoon. Tsemppistä!

Äänestä

Yleensä aika kultaa muistot ja muistat entisen suhteesi hyvät asiat nyt kun olet uudessa suhteessasi onneton. Todennäköisesti voisit kuitenkin olla jälleen onneton siinä vanhassakin suhteessa, jos palaisitte yhteen (nimimerkillä kokemusta on).

Mitäs jos aloittaisit uudelta pohjalta yksin lapsinesi? Jos nykyinen suhde on vaikea, eivätkä lapsesikaan ole onnellisia, miksi et voisi muuttaa lapsinesi omaan kotiin ja elellä vaihteeksi yksin. Saisit myös aikaa pohdiskella ja tutkailla todellisia tunteitasi.

Äänestä

oliko pakko heti tulla paksuksi

Äänestä

Juuri tänään Hesarissa oli juttua siitä, että monet katuvat eroaan.
Jotkut asiat voi vielä korjata, mutta jotkut ovat peruuttamattomia. Ota selvää, kummasta sinun kohdallasi on kysymys. Jos on liian myöhäistä paikata vanhaa suhdetta, joudut jatkamaan elämääsi ilman sitä.
Elämää ei kannata elää eilistä haikaillen eikä huomisesta haaveillen vaan päivä kerrallaan tilanteen mukaan ja tehden jokaiseta päivästä parhaan mahdollisen. Muuten menettää sen ainoankin päivän, jonka saa, tämän päivän.

Äänestä

...aika kultaa muistot! Miksi erositte...?? Kaikesta huolimatta, voimia sinulle ja halaus!! Toivottavasti saat asiat järjestykseen ja tasapainoon elämässäsi :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


minäx kirjoitti:

Erosin viisi vuotta sitten miehestä jonka kanssa meillä on kaksi ihanaa lasta.
Avioliittomme kesti 10 vuotta.
Minulla on nyt uusi mies ja vauva, mies on täysi pettymys ja olen niin vihainen ja katkera itselleni etten nähnyt metsää puilta.
Yhdessä olemme olleet kolme vuotta. Paitsi että miehellä on vaikea päihdeongelma, hän on patalaiska.
Kaipaan entistä elämääni, miestäni joka hoiti lapsiamme, keitti minulle aamukahvit kun lähdin töihin ja antoi vapautta ja omaa aikaa.
Parin villin "sinkkuvuoden" jälkeen löysin tämän nykyisen jonka lupaukset ovat vain tyhjiä sanoja ja tekemättömiä tekoja.
Entisen mieheni ja minun yhteiset lapset ovat aina puoli viikkoa meillä eivätkä tule toimeen nykyisen mieheni kanssa.
Jos jotain voisin tehdä tekemättömäksi niin tuon avioeron, se oli turhaakin turhempi ja satutti montaa ihmistä. Nyt on liian myöhäistä itkeä, miehellä on jo uusi tyttöystävä ja kun itken nykyistä elämääni hänelle niin hän vain sanoo että koittakaa tulla toimeen ja keskustella.
Outoa jos hänellä ei ole enää tunteita minua kohtaan. Minä tunnen edelleen häntä rakastavani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu