yliopistoon helpompi! Ei tarvitse kun opiskella pari kirjaa ja pääset sisään pelkillä pääsykoepisteillä!
Itselläni melko huonot paperit: ka - 7 yo: B,B,B,C. Vaikea siis päästä amk, mutta yliopistoon huomattavasti helpompi. Kauppatieteitä haen opiskelamaan ja kirjat kiinnostavat paljon = lukemimen erittäin helppoa kun asiat kiinnostavat. Mielestäni tämä yliopistojen ja korkeakoulujen systeemi paljon järkevämpi! AMK pääsykokeet toki huomattavasti helpompia, mutta kun sinne ei pääse pelkän pääsykoemenstyksen perusteellä. Amk:n liiallinen koulumenestyksen painottaminen mielestäni älytöntä.
Erineviä mielipiteitä otetaan vastaan.
Itselläni melko huonot paperit: ka - 7 yo: B,B,B,C. Vaikea siis päästä amk, mutta yliopistoon huomattavasti helpompi. Kauppatieteitä haen opiskelamaan ja kirjat kiinnostavat paljon = lukemimen erittäin helppoa kun asiat kiinnostavat. Mielestäni tämä yliopistojen ja korkeakoulujen systeemi paljon järkevämpi! AMK pääsykokeet toki huomattavasti helpompia, mutta kun sinne ei pääse pelkän pääsykoemenstyksen perusteellä. Amk:n liiallinen koulumenestyksen painottaminen mielestäni älytöntä.
Erineviä mielipiteitä otetaan vastaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
AMK kouluttaa vain duunareita. Työpaikoilla heitä ei arvosteta sen enempää kuin ammattikoulun käyneitä. Itseasiassa ammattikoulun käynyt saa suurempaa arvostusta.
Seuraavaksi:
Siellä, missä AMK-työntekijä väsäilee työselostusta 1,5 rivivälillä pohdintoineen, amis on tekemässä jo seuraavaa työtä.
Haet siis opiskelemaan. Tule kertomaan sitten myöhemmin, kuinka kävi. Mutta jos haet ja/tai pääset pelkästään ammattikorkeakouluun, sinun kannattaa kuitenkin pitää suu supussa niistä yliopiston pääsäreistä, etteivät kaverit naura itseään kipeiksi.
missasi hieman pointin. Skarppaa vähän, hyvää kevään odotusta :)
Hyvä Urpo,
Aloittajasta (sinusta?) kyllä näkyy, että valintaoppaita ei ole paljonkaan luettu. Vai olikohan taas kyseessä jonkinlainen ääripäiden vertailu?
Eli puhutko kokemuksesta, kun sanot, että yliopistoon on helpompi päästä sisään? Mitäpä jos pääsisit ensin sisään ja esittäisit sitten vasta arvioita?
Eihän yliopistoon päästäkseen tosiaan tarvi "kuin opiskella pari kirjaa". Tosin niiden "parin kirjan" tietoja pitää osata myös soveltaa pääsykokeissa. Ei riitä, että osaa kirjojen asiat hyvin. Niitä pitää kyetä myös yhdistelemään. Pitää osata ratkaista annetut ongelmat tavoilla, joita ei kirjoissa ole annettu suoraan vaan jotka VOI hoksata kun osaa yhdistää oikeat asiat lukemastaan. Ja lisäksi sinne on jokunen muukin hakemassa, ja useimmat niistä muistakin ovat lukeneet samat kirjat hyvin, ja useimmilla on hoksottimet ihan kohdallaan...
Itse olen molempiin päässyt, ja kyllä AMK:hon pääsy oli lasten leikkiä yliopiston pääsykokeiisiin verrattuna. AMK:hon pääsin helposti ensimmäisellä yrittämällä (sieltä olen jo valmistunut) ja yliopistoon vasta toisella, vaikka minulla oli AMK:n opit pohjatietoinani pääsykokeisiin lukiessani.
Siitä olen kanssasi ihan samaa mieltä, että AMKien hakusysteemi on älytön. Ainakin mitä yo-pohjaiseen hakuun tulee. Amispuolen kuvioista en puhu mitään, kun en niitä tunne. AMKkien yo-puolen valinnoissa painotetaan minunkin mielestäni aivan liikaa lukion opintomenestystä. Jos tarkoitus on kouluttaa KÄYTÄNNÖN osaajia, niin miksi opiskelijavalinnassa painotetaan sitä kuinka hyvin peffa on kestänyt päntätä TEORIAA lukiossa? Juuri muutahan kohtuullisen hyvät paperit lukiosta eivät edellytä. Lukion voi selvittää vielä ulkoa opettelemalla, mutta ahkerasta ulkoa opettelijasta eivät ole kiinnostuneet yliopistot, eikä pitäisi minun mielestäni olla AMKkienkaan.
Yliopistojen pääsykokeet mittaavat juuri sitä mitä yliopisto-opinnoissa tarvitaan: vähän pitää olla pänttäyspäätäkin ja tarpeeksi paksu peffa istua lukemassa, ja motivaationkin alalle pitää olla kova, että jaksaa pääsykoekirjat lukea, mutta paino on kyvyllä soveltaa oppimaansa, kyvyllä analysoida ja tuottaa uutta tietoa vanhoja yhdistelemällä. Eli ulkoa opettelemalla ei sisälle mennä, vaikka sillä vielä lukiossa voi ûberahkera pärjätäkin.
Sen sijaa AMKkien valintamenettely suosii juuri niitä ahkeria pänttääjiä, joilla on lukiosta hyvät paperit. Lukion opintomenestystä painotettaessa vähemmälle huomiolle jäävät SEKÄ laajojen kokonaisuuksien hallinta ja kyky tuottaa uutta tietoa (kyky soveltaa oppimaansa suurin linjoin) ETTÄ käytännönläheisyys (kyky soveltaa oppimaansa yksittäisissä käytännön ratkaisuissa). Mitä jää? Ei ainakaan käytännön ongelmanratkaisijoita. Jäljelle jää niitä lukiossa pärjänneitä, kirjojen parissa viihtyviä ulkoa opettelijoita, jotka osaavat toimia pänttäämiensä tietojen pohjalta vain jos työelämässä eteen tuleva asia esitetään kirjallisena ja täsmälleen samoin sanoin kuin se oli kirjassa. Soveltajat, ne vars. ongelmanratkaisijat, ovat menneet ammattikouluun tai yliopistoon. Kumpaan, se riippuu siitä pitääkö enemmän käytännön työstä vai isosta kuvasta.
On tosin myönnettävä, että on aika vaikea mitata kykyä ratkaista käytännön yksittäisiä ongelmia alalla, jota hakija vasta hakee opiskelemaan. Kun ei vielä ole niitä käytännön taitoja, joita yhdistelemällä pitäisi luoda uusia ratkaisuja, niin milläpä kykyä niiden yhdistelemiseen mittaat? Lukion opintomenestys ei kuitenkaan sitä taitoa mittaa, joten sitä painottaessaan AMKit ovat ihan ulapalla opiskelijavalinnoissaan.
Verbaalisesti ylivoimasesti minua lahjakkaampi ilmaisi saman asian, provosoimatta muita joutavanpäiväiseen väittelyyn. Tälläisiä vastauksia täältä iki-ihanasta Suomi24:sta halutaan!
Kiitos!
yst. terv. Aloittaja!
Viestiketjun aloitus oli melko provomainen, mitä nöyrimmät anteeksipyyntöni siitä! "Osittain samaa mieltä" viestin kirjoittaja kirjoitti asiat tosiaan juuri niinkuin halusin ne sanoa, päästin vain tunteet livahtamaan kirjoitukseeni mukaan ja tulos näkyy.
Eli ite oon ylioppilaaks kirjottanu ja sit oon myös käyny amitsun. Nyt keväänä AMK:n hakiessani ei ollut kyllä epäselvää millä toikkarilla kannattaa hakia, ylioppilas todistuksella hakiessani oisin saanut jotain 28 pistettä, mut amitsun toikkarilla 45! :D Eli tämmöstä...amitsun käyneet saa paaljon helpommin hyvät lähtöpisteet kuin lukiosta valmistuneet. Koska lukiossa vaaditaan paljon enemmän että sais hyviä numeroita, mut amitsussa ainakin omalla kohalla tuli nelosia ja vitosia ihan helposti. Et hyvä kyllä et tuli tuo amis käytyä ni melko varmasti pääsee sinne minne haluaa opiskeleen, toisin kuin ois varmaan käyny jos ois pitäny lukion toikkarilla hakea!!
"Koska lukiossa vaaditaan paljon enemmän että sais hyviä numeroita"
Eli mielestäsi esim. prosessitekniikan kaskadi säädöt ja niiden toiminta syvällisemmin; PID-toiminta, integrointi&derivointi laskenta ja sen kehittäminen ja soveltaminen teollisuudessa ym. on naurettavan helppoa skeidaa josta saa nelosia ja vitosia heittämällä?
Omasta koulustani/linjalta valmistunut kaveri vitosen papereilla ei ole todellakaan helppo saavuttaa.
Numerot antaa opettaja, jos olet saanut numerosi mielestäsi "helpolla" niin joko olet todella lahjakas valitsemallasi alalle tai opettajaasi ei kiinosta muu kuin aikuikoulutus lisät. Tässä tapauksessa jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi.
Älä yleistä jos et tiedä mistä puhut. Veljeni lukee TKK:ssa fysiikkaa ja hänelle on kohtuu haastavaa tehdä alani tehtäviä.
Eli amitsun suoritin ihan kyllä päiväpuolella eli tuskin aikuiskoulutus lisillä on mitään tekemistä. Voihan tietty koulujen kohallakin olla eroja, mutta puhunkin omasta puolestani. Sinähän varmaan myös lukion käyneenä voit tietää mitä siellä vaaditaan ja verrata täten näitä keskenään?? Derivointia ja integrointia on kyllä tullut lukiossa laskettua vaikka ja kuinka, pitkän matikan suorittaneena. Mutta totuus omalla kohdallani on, että amitsusta sain helpommalla paremmat numerot kuin lukiosta :D ...Koska pisteitä laskettaessa amitsusta saatu 4 vastaa lukiosta saatua 8. Vaikka laajuus on pikkusen eri, esim. fysiikka, kemia tai matematiikka.