Laman merkit huutavat jo ilmassa
Suomalaiset talouspäättäjät näyttävät nukkuvan ruususen unta, kun laman tai vähintään kasvun hidastumisen merkit huutavat ilmassa.
Yksi konkreettinen esimerkki oli Helsingin musiikkitalon urakkahinnan putoaminen kymmenillä miljoonilla euroilla viime syksystä. Muutetuilla ratkaisuilla selittyy vain osa alennuksesta. Epäileekö rakentaja, että huonot ajat ovat tulossa, ja haluaa ison urakan pienemmälläkin katteella?
Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja varoitti muutama päivä sitten koko maailmantaloutta uhkaavasta pankkikriisistä. Amerikkalaiset kuluttajat ovat menettäneet uskonsa talouteen. Kiinalainen valtiollinen sijoitusrahasto ostaa osuuksia halventuneista yhdysvaltalaispankeista.
Suomessa osakkeiden arvot ovat pudonneet jopa sellaisissa yhtiöissä, joiden talous näyttää edelleen olevan mallillaan. Usko alkaa loppua. Ja kun se loppuu, alamäki alkaa.
Talouden alamäki on vähän kuin tsunami: se näyttää laajalla merellä pieneltä asialta, mutta rantautuessaan saa suuria tuhoja aikaan.
Suomen tilanne näyttäisi päälle päin olevan varsin mallillaan ja ennustelaitokset lupaavat tälle vuodelle vajaan kolmen prosentin talouskasvua. Alkuvuosi oli kohtuullinen, mutta loppuvuodesta veri punnitaan.
Talouden käänteen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi 90-luvun alun lamaa ennustajat eivät pystyneet ennakoimaan.
Asuntojen hintojen nousu on pysähtynyt ja myyntiajat ovat palanneet normaaleiksi. Työllisyystilanne näyttää toistaiseksi pysyvän hyvänä, mikä on tietysti kansalaisten kannalta hyvä asia. Yhtiöt joutuvat maksamaan osaajille hyviä palkkoja, mikä myös on hyvä asia. Paitsi tietysti yritysten mielestä.
Metsäteollisuudella on pakko pian ryhtyä koviin toimiin tuotannon rajoittamiseksi, jos mitään positiivista kehitystä venäläisen puun tullikiistassa ei tule. Vain optimistit odottavat Suomen kannalta hyvää ratkaisua. Pessimistit ovat usein realisteja.
Yhdysvaltain uusi presidentti on maan ja kansainvälisen talouden suhteen keskeisessä asemassa. Todennäköisesti vaalit ratkeavat talousasioihin, sillä yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus maansa talouteen on alhaisimmillaan 16 vuoteen.
Ensi töikseen uusi presidentti aloittanee massiivisen talouselvytyksen ja maan keskuspankki vie koron lähelle nollaa. Jos tämä ei nopeasti auta, niin ovella on taantuman ikävämpi muoto eli lama.
Venäjän ja Aasian talouden hyvä veto auttaa Suomen vientiä ja toimii siten puskurina hiipumista vastaan.
Täällä lintukodossamme selviämme toivottavasti vain taantumalla, mutta tohdin sitä epäillä
Suomalaiset talouspäättäjät näyttävät nukkuvan ruususen unta, kun laman tai vähintään kasvun hidastumisen merkit huutavat ilmassa.
Yksi konkreettinen esimerkki oli Helsingin musiikkitalon urakkahinnan putoaminen kymmenillä miljoonilla euroilla viime syksystä. Muutetuilla ratkaisuilla selittyy vain osa alennuksesta. Epäileekö rakentaja, että huonot ajat ovat tulossa, ja haluaa ison urakan pienemmälläkin katteella?
Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja varoitti muutama päivä sitten koko maailmantaloutta uhkaavasta pankkikriisistä. Amerikkalaiset kuluttajat ovat menettäneet uskonsa talouteen. Kiinalainen valtiollinen sijoitusrahasto ostaa osuuksia halventuneista yhdysvaltalaispankeista.
Suomessa osakkeiden arvot ovat pudonneet jopa sellaisissa yhtiöissä, joiden talous näyttää edelleen olevan mallillaan. Usko alkaa loppua. Ja kun se loppuu, alamäki alkaa.
Talouden alamäki on vähän kuin tsunami: se näyttää laajalla merellä pieneltä asialta, mutta rantautuessaan saa suuria tuhoja aikaan.
Suomen tilanne näyttäisi päälle päin olevan varsin mallillaan ja ennustelaitokset lupaavat tälle vuodelle vajaan kolmen prosentin talouskasvua. Alkuvuosi oli kohtuullinen, mutta loppuvuodesta veri punnitaan.
Talouden käänteen ennustaminen on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi 90-luvun alun lamaa ennustajat eivät pystyneet ennakoimaan.
Asuntojen hintojen nousu on pysähtynyt ja myyntiajat ovat palanneet normaaleiksi. Työllisyystilanne näyttää toistaiseksi pysyvän hyvänä, mikä on tietysti kansalaisten kannalta hyvä asia. Yhtiöt joutuvat maksamaan osaajille hyviä palkkoja, mikä myös on hyvä asia. Paitsi tietysti yritysten mielestä.
Metsäteollisuudella on pakko pian ryhtyä koviin toimiin tuotannon rajoittamiseksi, jos mitään positiivista kehitystä venäläisen puun tullikiistassa ei tule. Vain optimistit odottavat Suomen kannalta hyvää ratkaisua. Pessimistit ovat usein realisteja.
Yhdysvaltain uusi presidentti on maan ja kansainvälisen talouden suhteen keskeisessä asemassa. Todennäköisesti vaalit ratkeavat talousasioihin, sillä yhdysvaltalaisten kuluttajien luottamus maansa talouteen on alhaisimmillaan 16 vuoteen.
Ensi töikseen uusi presidentti aloittanee massiivisen talouselvytyksen ja maan keskuspankki vie koron lähelle nollaa. Jos tämä ei nopeasti auta, niin ovella on taantuman ikävämpi muoto eli lama.
Venäjän ja Aasian talouden hyvä veto auttaa Suomen vientiä ja toimii siten puskurina hiipumista vastaan.
Täällä lintukodossamme selviämme toivottavasti vain taantumalla, mutta tohdin sitä epäillä
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viesti on suoraan otettu www.tekniikkatalous.fi-sivulta.
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article77036.ece?s=r&wtm=-09042008
Koita nyt keksiä omaa kirjoittamista tai ainakin sano mistä olet varastanut tekstin.
HAH HAHA onko kurat puntissa ikivekainen tuulari
ote kirjoituksesta:
>>Yksi konkreettinen esimerkki oli Helsingin musiikkitalon urakkahinnan putoaminen kymmenillä miljoonilla euroilla viime syksystä. Muutetuilla ratkaisuilla selittyy vain osa alennuksesta. Epäileekö rakentaja, että huonot ajat ovat tulossa, ja haluaa ison urakan pienemmälläkin katteella?
Eihän tässä musiikkitalon jutussa koskaan mitään muuta ongelmaa ole ollut kuin virkamiesten kyvyttömyys myöntää, että he ovat arvioineet kustannukset alakanttiin.
Nyt pitkään jatkunut pattitilanne laukaistaan sillä, että urakoitsija tinkii omista turvamarginaaleistaan (näin erikoisessa kohteessa tulee varmasti yllätyksiä / materiaalien hinnat nousevat alun perin arvioidusta), mutta laskuttaa enemmän lisätöistä.
Eli tilataan halvalla, mutta lisälaskut nostavat hinnan lopulta lähelle alkuperäisiä tarjouksia.
Tämä roima budjetin ylitys sitten selitetään "yllättävillä" materiaali- ym. kustannusten nousuilla.
Näyttäisi olevan pitkälti samanlainen kuvio käynnissä myös länsimetron kanssa eli hintaa tingitään väkisin alas (jopa hätäpoistumisteiden leveydestä tinkien) ja näitä muutoksia joudutaan sitten "yllättäen" palauttamaan lähemmäs alkup. suunnitelmia, millä voidaan selittää tingityn hinnan nousu.
oikeisto-yle ilmoitti päivittäisissä markkinatiedotuksissaan, että Kiinan olympialennot myydään loppuun nyt. Tarkoitus oli tietenkin avittaa Finnairia, sen ahdingossa.
Kiinan olympialaisiin on syytä osallistua, oli "ihmisoikeustilanne" sielä mikä tahansa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000002&conference=664&posting=22000000034233328
Heh, ai nyt on kommareilla ihmisoikeudet lähellä sydäntä.
Mistä te tämän keksitte? Eihän kommareille perinteisesti ole mikään ollut vieraampaa. Esimerkeiksi riittäkööt Itä-Saksa, neukkulandia sekä nämä vihoviimeiset kommarilinnakkeet Kuuba ja Pohjois-Korea.
...tai sitten ex komumaa Kiina, jossa on vielä komujen luoma "oikeudenmukainen" paikallishallinto ja oikeuslaitos hyvin voimissaan.