Maailman meno on nykyään aivan syvältä. Kaikilla kiire joka paikkaan, ei ehdi hetkeksikään pysähtyä. Nyt pysähdyin ja tajusin että 10 vuotta on mennyt noin vaan. Mitä vanhemmaks tulee, sitä nopeammin elämä kiitää ohitse.
Nauttikaa nuoret/teinit elämästänne sillä sen elää vain kerran. Se on hyvää ja huoletonta elämää. Nuoremmat eivät välttämättä usko tähän mutta kyllä hekin huomaavat vanhemmassa iässä kuinka 10 vuotta menee hetkessä...
Nauttikaa nuoresta elämästänne mutta sitä ei kannata pilata juopottelemalla joka viikonloppu
Nauttikaa nuoret/teinit elämästänne sillä sen elää vain kerran. Se on hyvää ja huoletonta elämää. Nuoremmat eivät välttämättä usko tähän mutta kyllä hekin huomaavat vanhemmassa iässä kuinka 10 vuotta menee hetkessä...
Nauttikaa nuoresta elämästänne mutta sitä ei kannata pilata juopottelemalla joka viikonloppu
Vastaukset 5
Vanhimmat
Otsekin tuossa vasta huomasin että miten aika oli kadonnut. Olin stressaantunut, ajattelin koko ajan vain lainaani, vaimon hellimisen melkein unohdin, tytärpuolta pidin vielä n.4vuotiaana, ja vasta syntyneen pojan kans yritin olla pikku hetkiä... Sitten päässäni kolahti että tyttöhän täyttää kohta 9 että missä välissä aika meni.. Olin ollu koko ajan töissä myös viikonloppusin... Nyt olen yrittänyt olla kotona, viettää aikaa perheen kanssa. Nyt on vain tullu pelko tiloja siitä kun tytön teini-ikä lähestyy...Miten voisin suojella häntä???
Vaikea kyssäri...Liiallinen suojelu ajaa hänet susta kauas ja jos et tee mitään, niin hän voi joutua pahoille teille. Omasta mielestäni lapsen suojeleminen on aloitettava jo pienestä lähtien, katsoa minkätyyppisessä seurassa hän liikkuu yms. Ja perheen väliset suhteet vaikuttavat paljon lopputulokseen. Itsekin olen miettinyt samaa, alan pelätä jo nyt sitä tilannetta kun joskus syntyvä poika/tyttö kasvaa teini-ikäiseksi...
yritän olla liikaa suojelematta mutta sinänsä vaikea tietää tulevaisuutta. Tyttö liikkuu vielä ainakin kiltissä seurassa ja olemme alottaneet nyt ainakin yhden harrastuksen yhdessä. Ja toinen alkaa lähiviikkoina. En meinaa alkaa saarnaan mistään mut aion kyllä selvittää minkälaisia vaaroja on elämässä kunhan t-ikä alkaa lähestyyn. Mut nyt suoraan sanoen kaduttaa se että olen "hukannut" monta vuotta. Mutta itseähän tässä saa syyttää. Pitää koittaa nauttia vielä kun voi ja saada edes jotenkin vähänkään menetettyä aikaa takaisin.
muistaa myös vauvaa ja vaimoa tietenkin myös.
Mä oon ainaki päättäny olla raitis. Raittiina eläminen on paljon hauskempaa kuin esim. mennä juomaan ja sit ollaan koko seuraava päivä krapulassa. Mulla on kokemuksia tai ei mulla mut oon nähnyt sellasia ihmisiä jotka pilas elämänsä juomalla jo nuorena; mun sisko oli 11v ku se poltti ekan röökinsä. Ekaks se vaa halus kokeilla miltä tuntuu olla iso. Sitten ku se ei enää päässy irti siitä ni siitä tuli tupakoitsija. Vanhemmatkaan ei pystyny lopettamaan sen polttamista. Kun meidän serkku sitten kuoli niin se alko juomaan suruunsa. Se sano mulle että se juominen loppuu siihen. Mutta sitten lähin melkein joka viikonloppu yöllä etsimään siskoani ja aina se vaan löyty juomasta sammuneena tai kaljapullo kädessä. Nyt kun oon 17v ja siskoni 16v silti siskoni polttaa ja juo vieläkin.
Älkää sitten tulko valittamaan että hyvä sun on sanoo ku sulla on kokemuksia. Kyllä tekin joilla ei ole kokemuksia niin voitte valita raittiuden, helpomman tien. Tai sitten voitte vetää kännit joka viikonloppu ja sitte kadutte sitä aikuisena. Kohtuullinen alkoholin käyttö on hyvä esimerkki lapsille. Mä ainakin kannatan raittiuta!