Mitenkä aseen koko merkinnät menevät, kun on 22.sta, 8 mm, 9 mm ja 45.sta ym.
Esim 8 ja 9 mm on selvää että se on luodin halkaisija, mutta 22 ja 45 mistä ne tulevat, ovatko kenties tuuman tai muun mittayksikön osia ?
Ja 22.sta on kai kahta eri luotikokoa ?
Esim 8 ja 9 mm on selvää että se on luodin halkaisija, mutta 22 ja 45 mistä ne tulevat, ovatko kenties tuuman tai muun mittayksikön osia ?
Ja 22.sta on kai kahta eri luotikokoa ?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niin ja sitten vielä esim. 357, mikä se on ?
esim. 357. mikä se on ja minkä kokoinen ?
.22 .45 .357 ovat tuuman desimaaleja.
Kaliiperi on periaatteessa aseen _piipun_ sisämitta rihlan pohjasta rihlan pohjaan, eli ns. isokaliiperi. Luoti voi olla hiukan eri kokoinen.
Nuo kaliiperimerkinnät kuten .22 tuumaa tai 9 mm ovat kuitenkin aika ylimalkaisia. Ne eivät yleensä ilmoita kaliiperin tarkkaa suuruutta. Ne ovat vain helposti muistettavia (toivottavasti) yksilöiviä tunnuksia jotka voi esim. kajauttaa ilmoille aseliikkeen patruunatiskillä asioidessan ja joiden perusteella voi tarvittaessa etsiä tarkempia tietoja.
Anglosaksit käyttävät desimaalierottimena pistettä eikä pilkkua kuten Suomessa on tapana ja jättävät etunollan pois. Esimerkiksi .45 tarkoittaa siten noin 0,45 tuuman suuruista reikää aseen piipussa. Tarkemmat mitat löytyvät opuksista.
Jos .45-kal.aseessasi 0,45 reikä, vie ihmeessä aseesi piipunvaihtoon.
luodin halkaisijaksi saadaan7.82 mm?Eikä suinkaa 7.62?
No joo..olisko se niin,että tuo 8 pitää pudottaa pois koska onkin vaan vuosiluku,kun ko patruuna on keksitty.
Kuitenkin ,esim Paanasen latauskirjassa 7.82 on merkitty luodin halkaisijaksi!...??
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaliiperi
Rihlan harjasta harjaan tai pohjasta pohjaan kun on paritomn määrä rihloja. .38 ja .357 sama kaliperi mutta isompi pohjasta pohjaan. 9mm jotain 9,04/06mm ja .38/.357 siinä 9,09. Ei oikein viitsi koko Wikin juttua korjata ja vajavuuksia paikata. Otetaampa kuitenkin .307 ja .308 kaliperit. Ovat muuten samoja mutta .307 reunakanta (rimmed) ja .308 ura- eli mauserkanta. Hoihoijaa kylläpä raukasee. Kuitenkin vielä .45-70...ZZZZZZZ.
Sadasosa sinne tai tänne takee yhteensä kaksi sadasosaa, mutta asia selvisi, Kiitos !
Liittyykö rihlan nousu joteskin tähän juttuun. Minne se nousee ja miksi?
Piipussa on rihlapalkkeja yleensä 4-8 kappeletta mitkä panevat luodin pyörimään akselinsa ympäri sen vakautumisen takia. Jos rihlat tekevät kierroksen esim 9 tuuman(22,86cm) matkalla, sanotaan rihlan nousun olevan 9". Rihlannousut ilmoitetaan yleisimmiä tuumissa. Voi sen ilmaista niinkin, että luoti pyörähtää kierroksen 22,86 cm matkalla.
Misäs luadeissa akseli on? Taas yritetään jymäyttää ymmärtämätöntä.
Vai onko kyseessä joku erikoisluati?
Varmaannii hämäläene viäräsiär.
Luotiha pyörii tietennii pittuusakselisa ympär sennii ylikäne olokilyhe. Niihä se pyörii muapallokii. Onkoon iha ooto juttu raakoella rajoella asuvalle? Katokkiippa löötyykö puhasta kerrastoo ja mää kirjastoo. Pyyvvä tukkee, jos et ossoo lukkee. Onha jo siitäe huvia, ku katot pelekästää kuvia.
sie kettulon syötti aukeemaas piätös tuas.
Sie se out niun pienni immenen, ettö sotkeen siut suhhoon koske vuaaan.