Minulle ei ole oikein selvinnyt, mikä tuo ammattikorkeakoulu oikein on. Onko se entinen opisto? Jos on, niin heikosti menee. Ennen tekninen opisto oli melkoinen opinahjo ja siellä joutui kovaan rääkkiin. Nyt ammattikorkeakoulusta valmistuneilla on noin kolmanneksen vähäisemmät taidot.
Toinen ihmeellisyys on tuo kansainvälisyys. Mitä ihmettä valmistunut insinööri tekee konepajan lattialla puolivuotisella ulkomaanlomamatkallaan? Ei hän varmasti opi siellä mitään erinomaista, jota voisi työssään hyödyntää.
Voisikos joku valaista muutoinkin kuin poliittisella yleihöpinällä.
Toinen ihmeellisyys on tuo kansainvälisyys. Mitä ihmettä valmistunut insinööri tekee konepajan lattialla puolivuotisella ulkomaanlomamatkallaan? Ei hän varmasti opi siellä mitään erinomaista, jota voisi työssään hyödyntää.
Voisikos joku valaista muutoinkin kuin poliittisella yleihöpinällä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei se nyt ihan sama ole kuin opistotasoinen. Esim. Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä (tai nykyään naapurirakennuksessa) toimii ko. AMK:n lisäksi myös SLK eli Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Eli kun verrataan Haaga-Helian tradenomilinjan ja SLK:n opintoja niin niillähän on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ja jos SLK:sta valmistunut haluaa tradenomiksi, ei hän saa hyväksiluettua kuin muutamia opintopisteitä - koska SLK:n opinnot eivät vastaa tasoltaan tradenomiopintoja.
Tämän päivän yliopistotason kauppatieteelliset opinnot vastaavat haasteellisuudeltaan ja vaativuudeltaan suunnilleen entistä YO-merkonomikoulutusta, tradenomi suunnilleen entistä opistomerkonomia ja merkonomiopinnot suunnilleen vanhaa kauppakoulua eli merkanttitutkintoa.
Tämän tietävät jos ei muut niin ainakin työnantajat, jotka mieluiten palkkaavat henkilöstöä tässä järjestyksessä: 1.Kauppatieteen maisterit / ekonomit, 2. vanhan hyvän ajan YO- /opistomerkonomit, 3. Nykyiset merkonomit ja 4. Tradenomit.
Tradenomien heikko työllistyvyys johtuu heidän järjettömistä palkkavaatimuksistaan. Kuvittelevat raukat saavansa johtajatason palkkaa, joka kaupallisella alalla on noin 2500-3000 ekeä / kk. Suurin osa porukasta palkataan kuitenkin tyyliin Siwan kassalle, 1300 ekeä /kk. Johtajaksi itseään luuleva tradenomi ei tähän suostu, merkonomi suostuu. Tai suostuu tradenomikin sitten puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Kirjoitit: "kun verrataan Haaga-Helian tradenomilinjan ja SLK:n opintoja niin niillähän on eroa kuin yöllä ja päivällä"
- Opetussuunnitelmalla ei ole mitään tekemistä todellisen osaamisen tai esim. tuon jo em. työllistymisen kanssa. Hienoja kurssien nimiä voidaan toki keksiä, esim. international business in english=tikitalk-englannilla toteutettua solkkaamista markkinoinnin peruskilpailukeinoista.
Kirjoitit: "jos SLK:sta valmistunut haluaa tradenomiksi, ei hän saa hyväksiluettua kuin muutamia opintopisteitä - koska SLK:n opinnot eivät vastaa tasoltaan tradenomiopintoja"
- näinhän asia ei tietenkään ole. Opinnot vastaavat sisällöltään ja tasoltaan toisiaan 1:1, mutta tietenkään niitä kauppiksen opintoja ei voi hyväksilukea, koska silloinhan AMK:n olemassaolo asettuisi kyseenalaiseksi. Sama rautalangasta: jos kauppiksen opinnot luettaisiin suoraan hyväksi AMK-opintoihin, heräisi kysymys, että miksi sinne AMK:uun ylipäätään kannattaa sitten mennä. Oikea vastaus olisi, että ei kannatakaan. Ja todellisuudessa AMK:t saavat harkintansa mukaan hyväksi lukea kauppiksen opintoja 20 opintoviikon / 30 opintopisteen edestä. Ne eivät vain tätä mainosta em. syystä.
Kaiken kaikkiaan koulutuksessa on kyse samanlaisesta bisneksestä ja tuotteistamisesta kuin kaikessa muussakin bisneksessä. Jotta ihmiset saadaan ostamaan perusrasvaa hintaan 1000ekeä kilo, pitää tehdä hieno pakkaus, jolloin tyhmät kokevat saavansa jotain enemmän. Tässä tapauksessa vanhalle merkonomikoulutukselle keksittiin hienolta kuulostava nimi, mutta sisältö ei vaihtunut. Mm. tästä syystä ammattikorkeakoulu nähdään lähinnä vitsinä, sillä oikean korkeakoulun kanssahan sillä ei ole eikä tule olemaan mitään tekemistä.
Ihmetyttää vähän että miten ilmeisen korkeatasoisen ja suuresti ylistetyn Kauppakorkeakoulun "ope":lla on aikaa lukea suomi24 foorumeita ja kritisoida nykyistä AMK-opetusta.
Omat AMK lehtorimme ainakin ovat töissään sen verran kiireisiä että jättävät nämä "mikä on ammattikorkeakoulu" kysymykset tutorien ja kanssaopiskelijoiden vastattaviksi ;)
Syteen meni tuokin koulu-uudistus. Juuri noin työmarkkinoilla asia nähdään ja siellä se tiedetään, koska siellä joudutaan maksamaan koulutuksen puutteet.
Ammattikorkeakoulun insinööripuoli on suunnilleen sama kuin teknillisen opiston insinöörikoulutus. Eroja tietenkin on, mutta insinööriyden perusidea on säilynyt samana.
Amk-insinöörien kurssit eivät kuitenkaan ole yksi yhteen opistoinssien kanssa, vaikka jotkut kurssit ovat pysyneetkin täsmälleen samoina viimeiset 20 vuotta. Nykyinssi joutuu olemaan perilla paljon laajemmasta tehtäväkentästä kuin mitä oli opistoaikoina ja sen takia tietyn asian syvällinen oppiminen on aivan varmasti huonontunut (oppilasmäärien lisääntyminen on tietenkin se toinen syy).
"Toinen ihmeellisyys on tuo kansainvälisyys. Mitä ihmettä valmistunut insinööri tekee konepajan lattialla puolivuotisella ulkomaanlomamatkallaan?"
Veikkaisin, että selvästi suurin osa tuoreista insinööreistä tarvii sitä kansainvälisyyttä töissään. Itse olen hiljattain valmistunut ja n. 90% työssäni tarvisemastani kirjallisuudesta on enkuksi, 60% saamistani maileista on enkuksi, 20% saamistani maileista on ruotsiksi, 30% lähettämistäni maileista on enkuksi, 10% vastaamistani puheluista tulee ulkomailta, 10% soittamistani puheluista menee ulkomaille, 30% tekemistäni työmatkoista on ulkomaille. Oma työni ei edes ole mitään erityisen kansainvälistä vaan ihan normaalia vastavalmistuneen koneinssin hommaa eli työnsuunnittelua ja projektien hallintaa pk-yrityksessä.
Ulkomaanmatkat todistavat, että kyseinen hemmo on ainakin selvinnyt hengissä vieraalla kielellä ja vieraassa ympäristössä. Aina parempi jos on jotain näyttöä suoritetuista kursseista (KELAkin sitä vaatii jos haluaa opintotukia) ja/tai työskentelystä ulkomailla.
Itsekin olin ulkomailla, mutta minään lomareissuna en sitä kyllä pitänyt. Kurssit olivat mun silloisen huonon kielitaidon takia vaikeita ja samasta syystä sekä epäsosiaalisen luonteeni takia kavereitten löytyminen ulkomailla oli hyvin vaikeaa. Paskareissu fiiliksen puolesta, mutta varmasti erittäin hyödyllinen uraa ajatellen.
Konepaja lattiatasolla olisi muuten varmaan paras mahdollinen eka työpaikka tuoreelle koneinssille - varsinkin lukiopohjalta opiskelleille. Valitettavasti silti moni aloittaa työt homehtumalla tietokoneen ääressä toimistossa "asiantuntijatehtävissä" (n. 2/3), toimihenkilöinä tai ylempinä toimihenkilöinä.
Tyydyttikö vastaus?
Mutta nyt sekoitat kielitaidon ja kansainvälisyyden. Ja toistan kysymykseni: mitä ihmettä sillä ulkomaan puolivuotisella oikein on merkitystä. Kielitaitoa vaadittiin jo silloin opistoaikana. Osa opintomateriaalista oli saksaksi, osa englanniksi. Valitettavasti oli jotain ruotsiksikin. Mutta neuvottelut, puhelinkeskustelut ja messutkin hoituivat ennenkin ilman mitään ulkomailla lomailua kesken opiskelun. Eli mitä sellaista siellä opitaan, jota ei muutoin saataisi?
Ja vielä tuosta kielitaidosta - sitä sai mm. kesäyliopiston pro excercitio -suorituksista.
Toinen seikka on ihmettelemäni kyky ja taito. Kun AMK:sta tulee vastavalmistunut, ei hän oikein osaa edes lattiaa lakaista. Useimmilla ei ole hajuakaan siitä, miten konepaja toimii ja miten eri työstökoneet toimivat. Joten ei niitä vastavalmistuneita oikein voi sinne pistää. Aikoinaan jokaisella opistoinsinöörillä oli yli kahden vuoden kokemus töistä, nyt ei välttämättä mitään. Ei noita opita muutoin kuin käytännön kautta. Sitten joutuu korjailemaan heidän suunnitelmiaan, joista paistaa läpi, että jonkun osan koneistusta ei olla mietitty ollenkaan!
Aikoinaan koin melkoisen shokin, kun katsoin näiden AMK-laisten todistusta. Kun katsoin opintoviikkoja, havaitsin, että niillä koulun vanhoilla teknikoillakin oli enemmän opiskeltua tietoa.
Minusta AMK on susi - silitti myötä- tai vastakarvaan, niin aina urina kuuluu.
AMK tarjoaa myös muita koulutusohjelmia, kuin tekniikkaa. Itse luen sosionomiksi ammattikorkeassa ja meidän tutkintomme sijoittuu kohtuullisen hyvin työmarkkinoille...olemme käytännön työn tekijöitä, joilla on laaja käsitys palvelujärjestelmästä ja hyvät valmiudet vastata käytännössä asiakkaan tarpeisiin. Koululta saadun tiedon avulla olen jo ensimmäisen vuoden harjoittelussa voinut "loistaa" ja saanut jalkaakin oven väliin.
Mielestäni AMK ei ole susi, ainakaan sosiaalialan osalta.
Avainkysymykseni oli, mihin ihmeessä sitä pakollista ulkomaan "työskentelyä" tarvitaan? Mitä käytännön työrukkanen tekee sillä? AMK:sta valmistuvat eivät ole johtavia alan suunnittelijoita - siihen ei AMK anna valmiuksia, suuria luuloja kylläkin. Pitäisi osata tehdä käytännön duunia, ei "loistaa" ja antaa muiden tehdä työt.
Sori kipakka kommenttini, mutta näin se nykuyisin valitettavasti menee.