Keittiöremppaa pukkaa ja 20v parketti menee uusiksi, ja materiaali on vähän hakusessa. Lattiaan tulee samalla myös lämmitys (patterit puretaan pois).
- muovimatot, linopleumit ja laminaatit ei kelpaa hallitukselle
- laatta ois kova, mutta kylmä
- parketillakin pärjätty on, mutta ei oikein kestä
- lankkulattia taitaa rakoilla turhan paljon
Mutta entäs korkkilattia. Miten sellainen toimii lattialämmityksen kanssa, pitääkö nupit olla kaakossa että huone lämpiää (ja jalat sitten palaa). Korkkihan on eriste.
Tässä ei nyt myyntipuheita kaivata (niitä on kuultu, ja kaikkihan käy myyjien mukaan kaikkeen), vaan kokemusperäistä tuntumaa...
- muovimatot, linopleumit ja laminaatit ei kelpaa hallitukselle
- laatta ois kova, mutta kylmä
- parketillakin pärjätty on, mutta ei oikein kestä
- lankkulattia taitaa rakoilla turhan paljon
Mutta entäs korkkilattia. Miten sellainen toimii lattialämmityksen kanssa, pitääkö nupit olla kaakossa että huone lämpiää (ja jalat sitten palaa). Korkkihan on eriste.
Tässä ei nyt myyntipuheita kaivata (niitä on kuultu, ja kaikkihan käy myyjien mukaan kaikkeen), vaan kokemusperäistä tuntumaa...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näkisin 2 järkevää vaihtoehtoa reunaehdoillasi:
1. laatta ja lattialämmitys
2. puu- tai korkkilattia ja pitäkää se patterilämmitys.
Laatan miinus on, että saumat imee moskaa, joten kannattaa käyttää jotain UltraColoria tai vastaavaa saumauksessa... Toinen miinus on putoavat esineet. Painava kattila voi vahingoittaa laattaa, laatta taas särkee kaiken särkyvän.
Jos alapuolella on paljon eristettä (tai lämmin huonetila tai edes lämmin kellari), niin sitten lattialämmityksen kanssa voi huoletta laittaa puulattian tai korkin. Nehän nimenomaan lämmittää huonetta (säteilemällä ylöspäin), mutta ei kyllä ikinä ikävästi jalkapohjaa (johtaa lämpöä huonosti). Mutta jos alla on vähän eristettä ja maanvarainen betonilaatta, niin lämmöstä turhan iso osa menee hukkaan maan lämmittämiseen, jos lattiapinta eristää turhan hyvin. Ja toinen asia, että mitä paremmin eristävä pinta, sitä hitaammin se reagoi lämmitystarpeen muuttumiseen (mutta ei niin paljon että sillä tasalämpöisessä OKTssa olisi mitään väliä).
Öljytty puu/korkki voisi olla kosteuskestävä, varsinkin jos on kunnon puuta (tiikki lienee paras kun sitä veneissäkin käytetään?). Tosin öljy/vaha voi alkuun kärytä jos on lattialämmitys (vai voiko? ei kokemusta, arvaus vain), ja vaatii ekat pari vuotta tiheämpää (olisko 2krt/vuosi) hoitoa, että siihen syntyy kestävä pintä (vrt. puiset keittiötasot, sama juttu niiden kanssa, vaatii aikaa ja useamman käsittelyn että öljy imeytyy joka huokoseen)
Jos hylkää tunne-seikat, niin muovimattohan taitaa olla se teknisesti paras keittiöön, jos ei ole tulisijoja... Hiukan joustava putoaville esineille (paitsi kärjelleen putoava terävä veitsi on ikävä), toimii lattialämmityksen kanssa, ei säikähdä vettä eikä muitakaan mössöjä.
keittiön alapuolella on kylppäri ja sauna, eli lämmintä tilaa. Ilmeisesti lattiapinnalla ei ole merkittävää vaikutusta tässä tapauksessa energiankulutukseen?
Jos alla on lämmintä tilaa, lattialämmitys ei kuluta ylimääräistä energiaa.
Tai no, voihan sitä teoreettisia skenaarioita keksiä, kuten että jos alapuolella siis on laatoitettu kylppäri myöskin lattialämmityksellä, niin yläpuolinen lattialämmityshän toimii sen kylppärin kattolämmityksenä, jos siellä on eristävä lattia yläpuolella mutta ei eristystä alapuolella. Kun silti halutaan että myös kylppärin kaakelilattia tuntuu lämpimältä, niin silloin kylppärissä joutuu ehkä pitämään lattialämmitystä turhan isolla, jolloin yhdistetty lattia- ja kattolämmitys nostaa kylppärin lämpötilan turhan ylös. Nyt jos on huono ilmanvaihdon LTO (esim. ei LTO:ta ollenkaan vaan kylppäristä imetään ilmaa suoraan ulos), niin kylppärin ilmanvaihto hukkaa paljon lämpöä. Jos tämä tilanne syntyy, niin mahdollisia ratkaisuja esim. lisäeristystä kylppärin kattoon, muut patterit kuin lattialämmitys pois kylppäristä jos niitä on, hyvä jäätymätön LTO ilmanvaihtoon.
Mutta kovin teoreettista tietysti. Lähinnä tarkoitan että talossa vähän kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta useimpien yksittäisten asioiden vaikutus on mitätön. Jos joku ratkaisu maksaa "ylimääristä" esim. parikymppiä vuodessa, niin ei sen takia kovin kallista korjaavaa toimenpidettä kannata tehdä.
aivan hyvin lattialämmityksen kanssa.
lisäämällä tehoja sen voi korjata. (lisäys)
Korkki tuntuu lämpimältä jalan alla rakenteensa ansiosta, mutta sen lämmönjohtokyky on suunnilleen sama kuin lautaparketilla (0,11) eli noin 0,10-0,13 W/mK. Sopii siis hyvin lattialämmityksen kanssa.
Nykyiset lakat on vesiperustaisia ja WRT-lakka kestää vaikka teräsvillalla hankaamisen. Kokeile vaikka...
Lukiessani viestejäsi retroperspektiivisesti en voi välttyä ajatukselta, etteikö suhteesi kyseiseen tuotteeseen ole varsin läheinen! Aivanko itse maahantuoja? ;)