Mikä on kuvainvakaimen merkitys kun suljinajat on nopeita. Kääntäen, missä vaiheessa sen hyöty alkaa. Mielestäni jos jotain lintuja kuvaa lennossa ja suljin hakkaa 1/2000s niin mikä kuvanvakaimen hyöty on?
Toki tämä asia riippuu monesta seikasta, mutta kirjotelkaahan kokemuksia asiasta missä vaiheessa IS:a tarvitaan.
Toki tämä asia riippuu monesta seikasta, mutta kirjotelkaahan kokemuksia asiasta missä vaiheessa IS:a tarvitaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Aika hyvä sääntö on kun valotusaika on 1/polttoväli eli 300mm putkella 1/300s, 30mm putkella 1/30s. Riippuu myös kuvaajasta kuinka tärisevät kädet on, ja myöskin kuvauskaluston paino. Painavempi kalusto ei niinkään tärise vaan huojuu hitaasti.
"Aika hyvä sääntö on kun valotusaika on 1/polttoväli eli 300mm putkella 1/300s, 30mm putkella 1/30s. Riippuu myös kuvaajasta kuinka tärisevät kädet on, ja myöskin kuvauskaluston paino. Painavempi kalusto ei niinkään tärise vaan huojuu hitaasti. "
Mikäs sääntö tässä sitten pätee aukon kanssa?
Tuota samaa olen kuullut kerrottavan ja joskus aikoinaan olen siihen varauksin uskonutkin. Nyt kun kuva on vaikka 17" ruutu niin lisäterävyyttä tarvitaan. Laittaisin nuo ajat ainakin puoleen.
Jos valotusta täten määritellään niin vakio nopeudella ainoastaan aukkoa voidaan säätää joten se säätyy valomäärän mukaan eli syvyysterävyys ei ole vapaasti hallittavissa. ASA määrää muuttelemalla päästään halutulle aukolle, ainakin melkein. Tämä vaatii ehkä kompromissia kohinan kanssa.
Olen pannut merkille, että suurin osa IS:llä, tai millä (VR, OS) sitä kutsutaankin valmistajasta riippuen, otetuista kuvista suurin osa onnistuu riittävän hyvin vaikka ei siihen stabiiliuuteen kuvaushetkellä niin huomiota kiinnittäisikään. Yleensä käytän VR:ää vapaalla kädellä ja monopodilla kuvatessa jos linssissä sellainen on mutta tripodilla kytken sen pois.
Makrokuvauksessa en ole siitä oikein hyötyä löytänyt koska tripodia joutuu kuitenkin käyttämään.
Näin digiaikana parempi kaava suljinajalle on 1/(kroppikerroin*polttoväli) eli 1/kinovastaava polttoväli. Tuon lisäksi kuvausasennon pitää olla suunnilleen oikea ja laukauksen puristava. Liveview-kuvaajat tarvii vielä enemmän kerrointa.
Kuvatessa voi vakaajasta olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Vakaajan tarkoitus on estää kameran heiluntaa kompensoimalla sitä joko linssillä tai kennolla.
Lentävää lintua kuvattaessa kameran onkin tarkoitus seurata kohdetta, eikä pysyä paikoillaan, joten vakaaja ei tilannetta ainakaan paranna.
Panoraama modenkaan käyttö ei ole suositeltavaa, ellei kohde liiku ihan vaakasuoraan kameraan nähden.
No niinhän se tosiaan liikkuvia kohteita kuvattaessa pitää vakaaja vaihtaa kakkosasennolle (ainakin omassa obiskassani).
Eli saammeko siis karkeasti tulokseksi sen, että jos saa pidettyä suljinajan vähintään polttovälin lukemissa, niin vakaajaa ei tarvita.
On suhteutettu vissiinkin polttovälin kinovastaavuuteen, eikä siihen mitä lukee linsissä,"crop". Sorry tyhmä kysymys!
> Lentävää lintua kuvattaessa kameran onkin tarkoitus seurata kohdetta, eikä pysyä paikoillaan, joten vakaaja ei tilannetta ainakaan paranna.
...vakaajan päälläolo haittaakaan.
http://www.flickr.com/photos/23955094@N08/2404764151/in/set-72157604485938971/
Eli muuttaa vastaamaan näennäispolttoväliä.
Riippuu tilanne ja suljinnopeudesta, sekä laukeamishetkestä.
Siitä syystä vakaajissa on panoraamaustila, mikä mahdollistaa objektiivin vapaan liikkeen sivusuuntaan. Ei toimi suoraan kohti ylilentävään lintuun.
Riittävän suurilla suljinnopeuksilla ei ole väliä, vaikka vakaajan tilalla olisi täristin.
" Mikä on kuvainvakaimen merkitys kun suljinajat on nopeita. Kääntäen, missä vaiheessa sen hyöty alkaa. Mielestäni jos jotain lintuja kuvaa lennossa ja suljin hakkaa 1/2000s niin mikä kuvanvakaimen hyöty on?
Toki tämä asia riippuu monesta seikasta, mutta kirjotelkaahan kokemuksia asiasta missä vaiheessa IS:a tarvitaan."
Hyöty alkaa siitä kun saavutetaan suljinaika et käsien tärinä yms vapina alkaa tekemään kuvasta epäterävää. Tällöin IS:stä on hyötyä. Muuten ei juurikaan.
1/2000 ajalla tärinä tuskin on ongelma.