Minun mielestäni on oikein että toisen ihmisen hengen vienyt ihminen ei elä enää itsekään. Tämä loukkaa niin uhria kuin uhrin vanhempien ihmisarvoa. ihminen on tuolla teollaan aiheuttanut niin paljon kärsimystä uhrin omaisille ja vienyt uhrin kallisarvoisen elämän!! Minusta on järkyttävää. Että tällainen ihminen istuu 5 vuotta vankilassa ja jatkaa elämäänsä normaalisti. Kuolemanrangaistus olisi oikeutettu ja reilu rangaistus. Myöskin kulut näistä murhamiehistä vähenisivät kun eivät veisi vielä sen jälkeen veronmaksajien rahoja vuosikymmeniä. Moni asia paranisi kuolemanrangaistuksen myötä. Ja pahat ihmiset saisivat oikean rangaistuksen
Kuolemantuomio käyttöön Suomessa
laulajapoika29
9536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
samaa mieltä... Kuolemanrangaistus olisi ihan hyvä niissä tapauksissa kun täysin aukottomasti voidaan todistaa syyllisyys, esim. DNA-testien perusteella. Samoin myös lastenraiskaajat- ja hyväksikäyttäjät voisi tuomita kuolemaan nykyisen ehdonalaisen sijasta. Eiköhän yhteiskunnan turvallisuus hieman lisääntyisi!
haistakaa vittu menkää itte istuu elinikäne nii kyl siel oppii ku kakolas kökkii.
nolot
jos kuolemantuomio on virheellinen,
tuomari ja lautamiehet puolestaan teloitetaan.
Mieti sitä.
Onneksi se on vain sinun mielipiteesi, eikä sillä ole sivistysvaltiossa paljon painoarvoa. Kirjoitat muun muassa, että veronmaksajien varat säästyisivät. Kun joku tuomitaan kuolemanrangaistukseen valitusprosessi voi kestää vuosikymmeniä. Silloinkaan kun kuoleman rangaistukseen tuomitaan ei sitä läheskään aina toteuteta. Tuomio toteutetaan toisinaan yleiseksi pelotukseksi. 100% varmuus tekijästä on erittäin vaikea saada, tunnustus ei todellakaan riitä. Käytännössä kuolemantuomion käyttöön ottaminen olisi kalliimpaa kuin mikään Suomessa langetettavista rangaistuksista nykyään.
Toiseksi suomessa kaikilla ihmisillä on ihmisoikeudet, jotka on perustuslaissa taattu. Niin sinulla, minulla ja murhamiehellä. Mikään teko ei poista ihmisoikeuksia. Rikosoikeusjärjestelmän on tarkoitus tuottaa pahaa tekijälle. Tekijälle tuotettava paha ei kuitenkaan saa sisältää julmuutta, nöyryyttä yms. Kuolemanrangaistukseen tuomitulla olisi Suomen järjestelmässä varmasti oikeus pyytää armahdusta ja vapauttamista.
Vapaudenmenetys itsessään on erittäin kova rangaistus. Pidät viittä vuotta lyhyenä aikana olla eristyksissä yhteiskunnasta. Käytännössä vankilaan joutuminen tuottaa jo itsessään pahaa tekijälle ja lisää rikosten mahdollisuutta tulevaisuudessa puhumattakaan muista "kustannuksista" kuten sosiaalisten suhteiden katkeaminen jne., jonka tekijä teostaan maksaa.
Ehkä olet vihainen jollekin tietylle tekijälle, mutta ajattelepa esim. seuraavanlainen tilanne: isäsi sairastuu henkisesti ja kyseisessä tilassa tappaa naapurinne. Antaisitko kuolemantuomion myös isällesi? Tiedätkö, että yli puolella vangeista on mielenterveysongelmia? Tiedätkö, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on ylikuormitettu tarjoamaan apua, vaikka sitä sieltä ajoissa haettaisiinkin. Uutisoitaessa väkivallanteoista, tapoista ja murhista ei pääasiassa voida mainita mitään tekijän terveydentilasta, koska terveyteen liittyvät tiedot kuuluvat yksityisyyden suojan piiriin. Poikkeuksia tehdään toisinaan, kuten nyt Auvisen tapauksen yhteydessä.
Kuolemanrangaistuksen käyttö tuskin myöskään houkuttelisi ketään oikeusoppinutta tuomarin paikalle. En myöskään näe mitään syytä kieltää toista ihmistä ensin laissa tappamasta toista ja antaa sitten oikeus tappamiseen toiselle (tuomarille).
Tässä lyhykäinen vastaukseni. Toivottavasti palasit lukemaan sen ja se antoi sinulle ajattelemisen aihetta. Suosittelen sinulle kirjallisuutta, jossa kerrotaan lakien kehityksestä yhteiskunnassamme ja miksi kehityssuunta on ollut se kuin se nykään on.
se olisi oikein. Koska naapurini on murhamies ja istuu parhaimmillaan vankilassa portsarituttavani/kaverini murhasta. Ja jos hän näin tekisi. Niin kyllä se oikein olisi. Ja tiedän että se on itse samaa mieltä. Minusta ei ole oikeutta elää sillä ihmisellä joka on toiselta hengen riistänyt. Tuntuukin että ihmiset jotka ovat kuolemanrangaistusta vastaan. pelkäävät että itse joskus tekisivät jotain sellaista että voisivat joutua kuolemanrangaistukseen. Kyllä se oikein olisi. Ei ole oikeutta ottaa toisen ihmisen elämää. Jos on. Niin silloin ei saisi enää elää itsekään. SE on sivistystä. ETtä tuollaiset ihmiset jotka eivät sivistykseen kuulu. Ja aiheuttavat muille vain hirveää mielipahaa ja kärsimystä vieden toisen ihmisen hengen. Eivät elä itsekään. Nykyisin ollaan liian "lepsuja", kun luullaan että se on sivistystä ja oikeudenmukaisuutta. Mutta ei se ole. Miksi, ihmisellä joka on surmannut toisen ihmisen. Olisi oikeus elää ? Entäpäs se ihminen jonka hengen se toinen vei ? Silläkö se on korvattavissa että eletään vankilassa 5 vuotta. Ja tapetaan taas joku toinen. Tai asia on muka niin kuin sillä selvä. Ei. nappi otsaan sille joka toisen hengen vie. Se on ihmisoikeuksien mukaista, nimenomaan myös uhria ajatellen
kuluasiaan. niin saunan taakse. Ja nappi otsaan. Tai suoraan sähkötuoliin tai piikille. Ei mitään odotteluja. niin varmasti rahat säästyy suomen valtiolta tähän roskasakkiin. Ja rikokset pienenevät ajan myötä huomattavasti
Palasin katsomaan, josko olen saanut kommentteja mielipiteeseeni. Haluaisin myös itse esittäin muutamia huomioita kirjoitukseesi.
"Tuntuukin että ihmiset jotka ovat kuolemanrangaistusta vastaan. pelkäävät että itse joskus tekisivät jotain sellaista että voisivat joutua kuolemanrangaistukseen." Väittäisin, että vankila itsessään on jo melkoinen pelote tavalliselle henkilölle.
"Miksi, ihmisellä joka on surmannut toisen ihmisen. Olisi oikeus elää ? Entäpäs se ihminen jonka hengen se toinen vei ? Silläkö se on korvattavissa että eletään vankilassa 5 vuotta."
Toisen henki ei ole korvattavissa millään. Eivät myöskään suru ja tuska minkä tekijä tapetun henkilön läheisille tuottaa. Käytännössä kuolemaa ei voi korvata millään. Tappajan saama vankeustuomio toimii yleisenä pelotteena muille ihmisille ja tuomion yhteydessä langetettavat korvaukset voisivat kattaa esim. omaisten terapiapalveluiden kuluja -käytönnössä rahalla ei tälläisessä tapauksessa paljon muuta voi korvata. (Ehkäpä tekijä joutuu vapaaksi päästyäänkin lyhentämään velkojaan omaisille.) Tästä nouseekin kysymys miten tekijän oma kuolema voisi mitään korvata?
Myös tappajalla on läheisiä, jotka kärsivät hänen teostaan. Teosta kärsitään jo itsessään, en näe mitään syytä, että myös tekijän läheisiä pitäisi "rankaista" tappamalla tekijä. Läheiset eivät ole missään vastuussa tappajan teoista enkä siksi usko, että voisit väittää että olisi oikein että tappajan läheiset kokosivat myös saman tuskan kuin uhrin läheiset.
"Ja tapetaan taas joku toinen." Henkirikoksen uusimismahdollisuuden estämistä olen itsekin pohdiskellut. Tilastollisesti henkirikoksen uusimisprosentti on muistaakseni hyvin pieni...siltikin lehtiä lukiessa on pistänyt silmään viime aikoina useampikin uutinen, joissa tekijä on henkirikoksen uusija. Se ettei kyseinen henkilö voisi (ja valitettavan todennäköisesti tekeekin) tehdä tulevaisuudessa muita rikoksia esim. pahoinpitelyjä tms. ei tietenkään poistu. Tämä kysymys on mielestäni hyvin pulmallinen siinä mielessä että alunperinkään yhtään henkirikosta ei saisi tapahtua. Toisen henkirikoksen tekeminen on jo anteeksiantamatonta. Toisinaan uutisoidaan kuitenkin henkilöistä, jotka lähtevät kolmannelle kierrokselle vankilaan tappojen tähden. Uskon, että monessa tapauksessa psykiatriset palvelut vankilassa (jos Suomella olisi varaa tarjota niitä riittävästi) toimisivat hyvänä ennalta ehkäisynä. Kuitenkin mitä tulee henkilöön, joka tekee kolmannen henkirikoksen...mielestäni melkein mikään muu kuin elinikäinen pakkoeristys ei toimi. Olen sitä mieltä, että toisesta taposta annettavan tuomioin tulisi aina olla elinkautinen kun yleensä tuomitaan vain toinen tappo. Elinkautisen huono puoli on, että vapautumismahdollisuuksia on helpotettu sillä, että presidentin lisäksi tietyn tuomioistuimen päätöksellä voidaan vapauttaa elinkautisvanki. En ole muodostanut loppullista mielipidettäni vielä tästä kysymyksestä.
Asiakeskustelusta poiketen haluaisin sanoa, että vaikutat vielä hyvin vihaiselta naapurisi tekoa kohtaan...ehkä teosta ei vielä ole kovin kauaa...ja vaikka mikään ei ystävääsi koskaan tuo takaisin niin toivon, että jonain päivänä huomaat että olet päässyt vihantunteesta eroon. Tietysti tein tässä aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä parin kirjoituksesi perusteella, mutta haluaisin vielä sanoa, että vihaamisesta et hyödy mitään. Viha kuluttaa ihmistä. Voit lopettaa tekijän vihaamisen eikä sinun silti tarvitse hyväksyä tekoa...mutta aikaa se ottaa.
Täytyy ottaa huomioon, että monet vankilassa istuneet tekevät mitä vain päästäkseen takaisin vankilaan. Murha on varma keino ja tuo pitkän tuomion. Näillä henkilöillä ei ole kotia, ei mahdollisesti myöskään perhettä, lähisukulaisia, eikä ystäviä. Heillä ei ole työtä, eikä paikkaa minne mennä. Heidän ainut kotinsa on vankila. Siellä on heidän "perheensä" ja ystävänsä. He saavat ruokaa ja katon pään päälle. He eivät halua ulos vankilasta. Miten tämänlainen pulma ratkaistaan? Pitäisikö vankia avustaa saamaan oma elämä käyntiin vankilan jälkeen? Vai pitäisikö vankilassa olo tehdä niin kurjaksi, ettei halua palata olisi? Onko vaihtoehtoja?
"Täytyy ottaa huomioon, että monet vankilassa istuneet tekevät mitä vain päästäkseen takaisin vankilaan. Murha on varma keino ja tuo pitkän tuomion." Miksi sitten niin harva uusii henkirikoksen? Uusimisprosentti ei ole korkea. (No tod.näk. siksi, että se on moralisesti väärin.)Itse en kyllä uskaltaisi sanoa, että monet vankilaan haluaa takaisin. Ei se kuitenkaan mikään hoitokoti tavalliselle henkilölle ole vaan ikävä paikka. Ehkä toiset yhteiskunnasta pahasti syrjäytyneet kuitenkin näkevät vankilassa olon itselleen paremmaksi kuin kadulla olon.
"Pitäisikö vankia avustaa saamaan oma elämä käyntiin vankilan jälkeen? " Kyllä pitkäaikaisvankeja avustetaan. Sen vuoksi vankeusrangaistuksen loppupuolella siirrytään suljetuista vankiloista avovankiloihin. Vapautuminen ehdonalaiseen on mahdollista myös 6kk etukäteen ja vankia voidaan valvoa hänen vapauduttuaan.
"Vai pitäisikö vankilassa olo tehdä niin kurjaksi, ettei halua palata olisi?" En osaa sanoa, miten olot voitaisiin tehdä todella kurjiksi ilman, että ne olisivat ihmisoikeuksien vastaisia.