On kevät, kuiskaa puutarha.
Tule, rapsuta ja rakasta.
Kukkikaa itseksenne, huokaan.
Liian monta kertaa,
liian useasti,
kukkasi kukkii muille.
Saan vain rakot käsiin,
kolistellessani kuivaa kaivoasi.
Anoessani; anna edes vähän.
Kun on tarpeeksi vettä,
sitten on kylmää ja pimeää.
Eikä kukaan lämmitä,
ota viereen ja rutista.
Liian iso piha ja liian paljon töitä,
tekee minut ryppyiseksi ja vihaiseksi.
Kasvakoon puutarha, villiksi villiintyköön!
Ruusut, villiviinit rehottakoon.
Kuihtukoon mikä kuivutta ei kestä.
Kestinhän minäkin.
Vai, vieläkö - jaksanko?
Tänä vuonna, jos minulle kukkisikin?
Tule, rapsuta ja rakasta.
Kukkikaa itseksenne, huokaan.
Liian monta kertaa,
liian useasti,
kukkasi kukkii muille.
Saan vain rakot käsiin,
kolistellessani kuivaa kaivoasi.
Anoessani; anna edes vähän.
Kun on tarpeeksi vettä,
sitten on kylmää ja pimeää.
Eikä kukaan lämmitä,
ota viereen ja rutista.
Liian iso piha ja liian paljon töitä,
tekee minut ryppyiseksi ja vihaiseksi.
Kasvakoon puutarha, villiksi villiintyköön!
Ruusut, villiviinit rehottakoon.
Kuihtukoon mikä kuivutta ei kestä.
Kestinhän minäkin.
Vai, vieläkö - jaksanko?
Tänä vuonna, jos minulle kukkisikin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Puhu satuja....:/
Ryppyiseksi ja vihaiseksi puutarhassa...!
Siellähän sitä vasta nuortuu ja piristyy
Kukkien luo olen kiikuttanut itsekin monia...
Älä pura pahaa mieltäsi ainakaan puutarhaan, runoystäväni :)
p.s. mummo on ikänsä jutellut kukille,
ja kas kummaa satumaan keskellä hän nykyisin pappansa kanssa asustaa:)))))
rakkaudenpuutarha on ovela
siellä kukkaset muualle katsovat
kun sinä niiden edessä
tuoksuja tunnet
jätä ne siihen
lorauta vain noppa vettä
ja jo perääsi puutarha
itkee
sillä rakkauden
ja sen hellyyden, yksin sinä
voit toiselle antaa
jo yksikin
katse keto-orvokin
voi sadat syreenit loistossaan
voittaa
ps. tämä vanha kirjanen löytyy sinultakin
linkistä www.rakkaudenhortonomia.liunsydän.fi