Olit erosi jälkeen hyvissä väleissä entiseen puolisoosi? Halusitte yhteiselle lapsellenne vain hyvää ja osasitte sovussa sopia lapseen liittyvät asiat?
Kunnes.........
Tapasit uuden kumppanisi joka hyväksyi lapsesi ja halusi myös jakaa yhteistä eloanne lapsesi kanssa?
Kunnes......
Alkoi riidat entisen puolisosi kanssa, lapsessasi alkoi olemaan ikäviä piirteitä ja vikaa.
Lapsesi asiat aiheutti riita uuden puolisosi kanssa.Uusi puolisosi analysoi lastasi hänen kuullen jopa haukkui ja solvasi kuten lapsen toisen vanhemman myös.
Alkoiko manipulointi sinua ja lastasi kohtaan?
Tänä päivänä pienten lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntymään päin.
Perheneuvolat ja psykologit ovat ruuhkautuneet näiden lasten takia.
Valitettavsti näiden ruuhkien syynä ovat alkaneet olemaan vaaralliset ja narsistiset "pahat" äiti- ja isäpuolet.
He toimivat kuin käet. Tulevat ja munivat jolloin uusi poikue syrjäyttää vanhan poikueen aiheuttaen vain tuhoa ympärilleen.
Tällä tekstillä en yleistä vaan haluan avata niiden vanhempien silmät jotka huomaavat olevansa keskellä sotaa ihmetellen miten kaikki alkoi.
Toivon että moni vanhempi joka joutuu huomaamaan tuon osaa ajoissa toimia lapsensa hyväksi.
Lapsilla on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin!
Kunnes.........
Tapasit uuden kumppanisi joka hyväksyi lapsesi ja halusi myös jakaa yhteistä eloanne lapsesi kanssa?
Kunnes......
Alkoi riidat entisen puolisosi kanssa, lapsessasi alkoi olemaan ikäviä piirteitä ja vikaa.
Lapsesi asiat aiheutti riita uuden puolisosi kanssa.Uusi puolisosi analysoi lastasi hänen kuullen jopa haukkui ja solvasi kuten lapsen toisen vanhemman myös.
Alkoiko manipulointi sinua ja lastasi kohtaan?
Tänä päivänä pienten lasten ja nuorten ongelmat ovat lisääntymään päin.
Perheneuvolat ja psykologit ovat ruuhkautuneet näiden lasten takia.
Valitettavsti näiden ruuhkien syynä ovat alkaneet olemaan vaaralliset ja narsistiset "pahat" äiti- ja isäpuolet.
He toimivat kuin käet. Tulevat ja munivat jolloin uusi poikue syrjäyttää vanhan poikueen aiheuttaen vain tuhoa ympärilleen.
Tällä tekstillä en yleistä vaan haluan avata niiden vanhempien silmät jotka huomaavat olevansa keskellä sotaa ihmetellen miten kaikki alkoi.
Toivon että moni vanhempi joka joutuu huomaamaan tuon osaa ajoissa toimia lapsensa hyväksi.
Lapsilla on oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin!
Vastaukset 73
Vanhimmat
roskan kyhäämiseen, Lissu?
Hitto vieköön, varmaan kolme päivää tätä viilasit ja kuitenkin kirjoitit: "Lapsesi ASIAT AIHEUTTI riita uuden puolisosi kanssa" "uusi puolisosi ANALYSOI lastasi" ja muuta paljastavaa, sinulle ominaista nonsensea.
Nauran täällä vedet silmissä. Nyt voisit laittaa sen aiemmin mainitsemasi linkin siihen "tutkimukseen" johon tämä ANALYYSISI perustuu.
Ei, kun sehän olikin siellä kirjastossa, jossa kerran kävit. Sortsi, unohdin.
kirjoitit mutta sävy ja asenne kertoo hyvin ,hyvin paljon...........
... hyvin, kunnes ex-kumppanisi löysi uuden kumppanin?
Tuliko sinulle ahdistusta siitä, että et halunnut laskea irti ex-puolisostasi? Kävikö niin, että ne hyvät vanhemman ominaisuudet joita ex-puolisossasi oli ollut tätä ennen, katosivat mielestäsi?
Kävikö niin, että sinulle tuli tarve ottaa hänen yhteyttä tekstiviestein useita kertoja päivässä, kertoaksesi kuinka huono vanhempi hän on ja kuinka hänen uusi puolisonsa myrkyttää välit lapseen?
Kävikö niin, että aloit systemaattisesti siirtämään tätä katkeruutta omaan lapseesi? Elämän tehtäväksesi tuli päivästä toiseen kertoa lapsellesi, kuina toinen vanhempi onkaan huono, kuinka toinen vahnempi ei enää välitä kuin uudesta puolisostaan, kuinka uusi puoliso ei halua lasta heille?
Kävikö niin, että pikkuhiljaa lapsen psyyke ei enää kestänyt tätä jatkuvaa riitakapulana oloa? Kävikö niin, että lapsi ei enää kestänyt kuulla kuinka toinen vahempi haukkuu toista?
Juu, perheneuvoloissa on todellakin ruuhkaa. Yleisin syy on toinen vahempi, joka uskottelee lapselle, että toisen vanhemman uusi puoliso yrittää erottaa lapsen vanhemmasta. Pyrkimyksenä tälle on se, että entinen puoliso ymmärtäisi jättää uuden kumppanin.
Säälittävää.
Loppuun vielä kysymys: Kuinka moni entinen aviopari palaisi yhteen, jos uudet kumppanit saataisiinkin karkoitettua? Eipä monikaan. Turhaan siis särjette lapsenne.
on karua todellisuutta. Tästä ei kuitenkaan alkuperäisessä tekstissä ollut kyse.
Kysehän on ilmiöstä joka on yhtä totta kuin sinunkin
tekstisi. Kärsijänä on aina lapsi joka joutuu aikuisten kypsymättömyyden takia olemaan uhri.......
siksi kielsin alussa jo ettei lapsemme tarvitse isän uusia naisia eämäänsä, ja hyvä ratkaisu olikin, ei ole tarvinnut riidellä ja kuunnella loukkauksia itsestäni ja lapsista, eikä pelätä lasten puolesta, että saisivat huonoja vaikutteita ja kasvaisivat kieroon, kun eivät altistu isän naisiin. Voin ilolla todeta, että lapemme ovat ihania, ja menestyviä, vain siksi. Lapset tarvitsevat turvallisuutta ja oikeita ohjeita, ei epävarmuutta ja vieraiden ihmisten arvostelua ja katkeraa kostonhimoista haukkumista.
Lapsesi ovat menestyneitä vain siksi, ettet ole heuidän antanut tavata exäsi uutta kumppania. MISTÄ ihmeestä sinä sen tiedät, että nainen on juuri tuonkaltainen kuin omissa päivähaaveissasi haluat kuvitella?
Mutta joo, kukin tavallaan. Tuo sopii sinulle (liekö muille lähelä olevillesi?) ja toisenlainen toisille. Siitä syystä ihmettelenkin, miksi ihmeessä käy yhden naisen sotaa vieraiden ihmisten kanssa tällä palstalla, joka ei siis sinua edes koske.
jotka ovat ajatelleet asiista samoin, ja tukeneet ajatuksiani, koska ajattelen lapsieni parasta. Kukapa ei ajattelisi?
Eipä täällä uusperhepalstalla taida monia sinunkaltaisiasi olla.
Niin, kukapa ei lastensa parasta ajattelisi? Minäkin ajattelen lasteni parasta, me kaksi olemme vain niin eri mieltä siitä lapsen parhaasta. Miksi juuri se sinun parhaasi olisi siis paras? Kanssasihan ovat eri mieltä johtavat lastenpsykiatritkin.
Ja tuohon listaan voisi lisätä myös sosiaalitoimen ja Suomen oikeuslaitoksen.
Tämä lapsen etu on aika huvittava juttu sinänsä, sillä aika usein se ns. lapsen etu onkin se, millä toinen vanhemmista tai molemmat ajavat vain omia tarkoitusperiään. Itse en näe mitenkään, että lapsen paras olisi se, ettei hän saisi olla osa molempien vahempiensa elämää eronkin jälkeen.
Ja kyllä, nyt yo. kirjoittaja sanoo, että antaa isän olla tekemisissä, mutta ei isän naisystävän. Siihen sanon: onko se hyvä vitsi? Ei valitettavasti, se on vain äidin omaa katkeruutta erosta ja vallanhalua. Vanhemmuuteen ei kuulu minkäänlaiset rajoitteet.
ukolle, että haluan näin, niin hän hyväksyi sen ilomielin. En rajoittanut isän tapaamista, vaan hänen naisensa kukaan ei saa olla lastemme kanssa tekemisissä, koska en halua enkä jaksa vahtia heidän yhdessä oloaan. Siihenhän se johtaisi, kuitenkin erilaisiin näkemyseroihin joka asiassa, ja minä en hyvksy sitä että vieras ihminen alkaa säätelemään minun lapsiani ja heidän elämää jollain muotoa. Helpommalla pääsin kun kielsin. Nyt voin ylepänä kertoa että olen onnistunut. Mies itsekin hyväksyi asian, emmekä siitä ole kertaakaan riidelleet.
"vieras ihminen alkaa säätelemään minun lapsiani"
Eivätkö he ole myös miehesi lapsia ja hänellä myös mielipide siihen kenen hän haluaa antaa lapiinsa vaikuttaa. Et voi pitää lapsiasi pullossa, heidän elämäänsä vaikuttavat hyvin paljon muutkin ihmiset, et sinä voi mitenkään sitä säädellä. Päiväkodissa, kouluissa kaveripiirissä jne on paljon paljon ihmisiä jotka lastesi elämään vaikuttavat. Eiköhän tuo vaan kumpua sieltä omasta katkeruudestasi. Koita päästä tuosta yli, ei vaan itsesi vaan lastesi takia.
En voi ymmärtää, miten siitä isästä tulee niin huono vanhempi eron jälkeen, ettei äiti voi luottaa miehen omaan arvostelukykyyn. Kyllä sen miehen kuuluu itse hoitaa se kumppaninsa "vahtiminen" ja tehdä omat johtopäätöksensä, jos nainen kohtelisi lapsia huonosti. Ja kyllä ne lapsetkin yleensä osaavat sanoa, jos jokin on hullusti.
Kuten jo aiemmin sanoin, voi vanhempi tehdä sen kuuluisan "lapsen edun" nimissä ihan mitä vain -yleensä ajaa niitä omia tarkoitusperiä kuten sinä tunnut tekevän. Ok, jos mieskin todella on kanssasi samaa mieltä (?), mutta toimintatapasi ei vastaa yhdenkään viranomaisen käsitystä siitä lasten parhaasta.
Sivukommenttina voisin todeta sen, että olen nyt muutamia vuosia lukenut vuodatuksiasi Suomi24:n eri palstoilla ja jo senkin pohjalta voisin todeta, että sinun tarkoitusperäsi eivät liity mitenkään lapsen parhaaseen, vaan yksinomaan omaan kostonhimoosi.
"Nyt voin ylepänä kertoa että olen onnistunut. Mies itsekin hyväksyi asian, emmekä siitä ole kertaakaan riidelleet."
Ette varmaankaan ole riidelleet, sillä kertomasi mukaan et enää koskaan kuullut äijästä?
Ja nyt olet ONNISTUNUT: saat olla ypöyksin lasten kanssa.
Mutta miksi sinä, mimmeistä ihanin, kirjoittelet täällä?
Miten aikoisit käytännössä tuon vahtimisen toteuttaa: asentaisitko suoran kamerayhteyden exäsi ja sinun kotisi välille, jolla voisit seurata tapahtumia 24 h? Vai pukisitko maastopuvun päällesi ja lymyilisit puskien takana tirkistelemässä ikkunoista?
Tuolle voisi kyllä löytyä tuolta D-luokituksesta jokin oma terminsä...
"ja minä en hyvksy sitä että vieras ihminen alkaa säätelemään minun lapsiani ja heidän elämää jollain muotoa"
Mitenkäs exäsi uusi puoliso on "vieras ihminen"? Tuttuhan hän on, liekö kenties kohta jo aviopuolisokin exällesi, vähintään kaiketi jo avovaimo.
ei ole mitään järkevää syytä ottaa moisia harmiksemme. En minä tarvitse uusia ystäviä elämääni, vanhat ystävät ovat riittäviä. Eikä lapset halua että kun isä heidät hylkäsi, että he hyväksyisi moisia sutturoita.
mutta mieskin ymmärtää, ettei kaikki ihmiset kuulu lastemme elämään. Ja sovimme, ettei yksikäänhänen naikkosista kuulumeidän elämään ja meidän passattavaksi.
JOS, mies olisi katkera ja olisi naisiaan näytellyt kiusallaan, olisin joutunut vahtimaan. Sanoin lapsilleni aina, et jos joku niistä naisista tulee sotkemaan teidän tapaamista, niin soittakaa niin tulen hakemaan pois, mutta eipö ole tarvinnut. Nyt kun ovat niin isoja, sanovat jo heti isälleen, että ainuttakaan naista ei sitten saa olla siellä. Issähän he ovat menossa tapaamaan, ei vieraita naisia. Mutta meillä sopimus on pätenyt.
isän valitsemia.
ihan itse ketä tapaavat kun alkavat oivaltaa asioita. He eivät loppuikää
nsä helmoissasi luultavasti pyöri. Et myrkyttäisi lasten mieltä.
joukkoon? Jos mies ei halunnut elää sinun kanssasi, ei se tarkoita että hän olisi halunnut hyljätä lapset?
heh... ja ovat oivaltaneet jo monta vuotta, että äiti on se ihminen johon luottaa ja joka ei jätä! Mies on myrkyttänyt meidät kaikki, joten oivallahan sinäkin.
ja taatusti tärkein heille, kuin myös lapset mulle. Pitäiskös niitä miehen naisia niputtaa lasten elämään ennen omaa äitiä? Aina hullu ajatuksenakin. Mihänhän kuulun lasten elämään, ei yksikään miehen varaheila! Mies halusi elää minun kanssa, ei muuten meillä lapsia olisi.
Hei haloo, en ymmärtänyt ajatustasi!
"Jos, mies olisi katkera ja olisi naisiaan näytellyt kiusallaan"? Eli sinua se kiusaisi, eli taidat itse olla todella katkera? Käsitinkö nyt oikein, että lapsesi ei ole ikinä nähnyt miehesi naisystävää? Meneekö se piiloon jonnekkin siksi aikaa, kun lapset ovat isällään? Voi ukko parkaa... Taitaa olla aika tohvelisankari! =D Minä en kattois hetkeekään moista.
kelpo kansalainen noin muuten, hänellä on samanlainen oikeus valita ihmisiä lastensa elämään kuin sinullakin. kammottavaa tuollainen eristäminen. Mutt joka tapauksessa, valoa ja auringonpaistetta myös sinun elämääsi, tiesitkö, että katkeruudesta sairastuu lopulta myös fyysisesti.
Eiköhän teidänkin suhteessanne ole ollut alunperin kaksi aikuista, joiden tuotoksena on syntyneet yhteiset lapset.Se että teille kävi niin kuin monille muillekin ei oikeuta sinua myrkyttämään lastesi mieltä. Vai olisiko miehesi tullut vasten tahtoaan elää kanssasi?
Ajattele, kohta lapsesi ovat jo täysi-ikäisiä, jolloin he muodostavat jo omat mielipiteensä.
Tiedätkö, että yksi tehokkaimmista keinoista kääntää omat lapsesi sinua vastaan, on haukkua heille lasten isää.
Kun aikuiset lapsesi saavat itse päättää asioistaan, he menevät tapaamaan isäänsä ja tämän uutta tyttöystävää/avovaimoa/vaimoa. Viisaat lapsesi tulevat huomaamaan, kuinka hieno tyyppi tämä uusi nainen onkaan ja tajuavat mitä soopaa oletkaan syöttänyt heille vuosia.
Mieti hieman - kuka sitten jää yksin? Sinä. Lapsesi tulevat ajattelemaan sinusta samoin kuin monet tekstejäsi lukeneet täällä.
Hävettävää käytöstä aikuiselta ihmiseltä rajata exän uusi puoliso pois yhteisten lasten elämästä. Mitään hyvää syytä siihen ei ole tässä ketjussa esitetty, ainoastaan katkeruus tuntuu olevan ainoa syy moiseen toimintaa.
Ja HÄVETTÄVÄÄ siitä käytöksestä tekee se, että väitetään sillä ajettavan lasten etua. Paskanmarjat, omaa katkeruutta sillä ajetaan.
Miksi ihmeessä kuvittelet että ex-miehesi uuden rakkauden pitäisi olla sinun ystäväsi, onko joku sitä sinulta pyytänyt???
Ja toinen asia; Olen käsittänyt että olet jo ihan aikuinen ihminen, miksi nimittelet sinulle ventovieraita ihmisiä? Minulle se viestittää joko luonteesi kypsymättömyydestä tai vaihtoehtoisesti vaikeista vaihdevuosista...
"halusi"
Ilmeisesti ei enää halua. Olettaisin että hän haluaisi elää suht onnelista elämää niin, että voisi sisällyttää lapsensa myös nykyiseen elämänpiiriinsä,mutta näyttää siltä että siinä on esteenä paha ja vakava häiriötekijä.
"Aina hullu ajatuksenakin"
Niinkä sinusta? Minä kai ajattelen paremminkin niin, että ei ole lasten vika, että vanhemmat eivät voineet elää keskenään. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ja molemmilla vanhelmmilla lapsiin ilman että joku katkeroitunut exä sitä lopun ikää hankaloittaa.
myös ex-miehelläsi kaikki sinun puoleltasi tulevat ihmiset? Tasapuolisesti?
tervetullut lasten elämään jos haluaa, kunhan tekee sen yksin eikä tuo omia naisiaan meille. Lapset eivät tarvi heitä elämäänsä sotkemaan enempää. Ja minä äitinä olen ollut vastuussa siitä, että lapsilla on turvallinen ja rauhallinen kasvuympäristö. Jokainen äiti suojelee omia lapsiaan.
Nyt lasten ollessä isoja joista yhdellä jo oma perhe, voi nähdä, että ratkaisuni on ollut oikea. Kellään ei ole ollut ongelmia elämässään, ja kaikki ovat yhtäläheisiä minun kanssa kuin aina ennekin.
Minkääläistä sotaa ja syyttelyä kukaan lapsistani ei ole minulle osoittanut. Taitavat olla tyytyväisiä, kun en ole heitä tuputtanut vieraiden naisten elämään. Mutta ellei mies yksin kehtaa enää naamaansa näyttää, vika ei ole meidän, ovet ovat avoinna, eikä mulla ole isää kieltää lapsiansa näkemästä, enkä haluisikaan. Mutta hänen uudet naisensa saa mennä hornan tuuttiin, meille ei ole asiaa.
kukapa sellasta huolisi,joka perheensä jättää. Kyse oli hetken heiloista.
Kyllä meille on ollut paras ratkaisu, ei ole tarvinnut riidellä ja vahtia miten lapsia kohdellaan ja miten äitiä ja sukua haukutaan, ollaan saatu elää rauhassa. Lapseni ovat isoja yhdellä jo perhe, ja hyvin toimeen tullaa yhä. Kaikki ovat olleet samaa mieltä etteivät halua olla isänsä naisten kanssa tekemisissä, eihän heistä ole mitään hyöytyäkään meille.
Miestä en ole koskaan kieltänyt lapsiamme tapaamasta, päinvastoin, mutta yksin ainoastaan. Jos ei kehtaa niin se ei ole meidän vika. Kerranpa sanoinkin lapsille,et ois kiva nähdä millasia naikkosia sillä isällä oikein oin, johon vanhin kotona asuvista totesi, että ihan ite saat mennä meitä ei kiinnosta, joten aika nappiin poika sanoi! Heh.. kyllä nauratti. En ymmärrä mitä hävettävää siinä on ettei haluta naikkosia meidän elämään? Eikö se ole ennemmin toisinpäin, että heitä saa hävetä?
ettei mies halua tavata lapsia, vai miestäkö hävettää? Miestä varmaan, jos ensin hylkää, niin eihän sitä kehtaa. Hm. olin aikoinani siitä kyllä katkera, että mies meidän hylkäsi, mutt ne ajat on ohi, ja katkeruus tipo tiessään, kun ymmärsi, että mies ei tosiaankaan lapsistaan välitä.
Mutta, mutta, ajan kanssa katkeruus muuttuu sääliksi, j anyt säälittää että mies oli niin heikko että pilasi oman elämänsä, kun luuli pilaavan meidän!
Meillä ei ole mitään vastaan isää ollut koskaan, ja edelleen tervetullut, mutta ehto on alusta asti ollut, ettei vieraita naisia suvaita lainkaan meidän elämässämme. Puolin ja toisin jos isä meidät hylää, se on ok, ja me ei haluta naisia elämäämme, joten se on ok! Tasapuolista eikö?
"naikkosia"
Oletkatko että kaikki naiset miehesi elämässsä sinun jälkeesi ovat naikkosia? Ja jos niin millähän perusteella? Ja vielä, lapset puhuvat sinun kuultesi isäsätäään ja heidän naisistaa niin kuin olettavat olevan sinulle mieliksi. Mielestäni haukut ja aliarvioit lapsillesi lastesi isää puhumalla heille "isän naikkosista".
"me ei haluta"
Kovin kauaa et voi puhua lastesi suulla.
ja sun puolesta pahalta tuntuu et olet noin jäänyt kiinni tuohon teidän eroonne ja miehesi lähtemiseen.Rankkaahan se on mutta yleensä kuitenkin asiasta pääsee yli ja eteenpäin, mutta sulla on jäänyt katkeruus jylläämäään päälle. Miten aiot varmistaa sen, että entinen miehes ei tapaa lapsiaan (siis jo aikuisia) jonkin uuden kumppaninsa (huom ei naikkosen) kanssa? Ja toiseksi onko muutoinkin tyylisi jäädä kiinni johonkin asiaan ihan pakkomielteeksi asti?
Puhut kokoajan siitä, että miehesi on "jättänyt2 ja "hylännyt" perheensä erotessaan sinusta. Onkohan se kuinka oikeasti niin, että voit oikeasti käyttää noin voimakkaita ilmaisuja? Sitä en kiellä, etteikö noin voisi olla, sellaisiakin miehiä (ja naisiakin) on jotka konkreettisesti hylkäävät ja jättävät perheensä oman onnensa varaan.
Pidät miehen nyxän/nyxät sinun ja lastesi elämän ulkopuolella. Ainoaksi syyksi olet antanut sen, että te ette tarvitse ulkopuolisia elämäänne. Ymmärtäisin tämmöisen käytöksen, jos sen exän nyxä on suora uhka lapsille, esimerkiksi väkivaltainen tms. Tästä nyt ilmeisesti ei ole kysymys?
Ihmettelet, että kukapa sellaista huolisi joka perheensä jättää? No kuule, aika usein noin tapahtuu, ei avioero nykyään tee ihmisestä B-luokan kansalaista. Ne eronneet&karanneet on ihan kovassa huudossa uusiosinkkumarkkinoilla, yksi avioero ei siinä paina juuri mitään.
Hävettävää käytöstä aikuiselta ihmiseltä on se, että ajaa omaa lehmää ojassa -vaikka katkeruutta- ja väittää ajavansa muka lasten etua.
"Mies halusi elää minun kanssa, ei muuten meillä lapsia olisi."
Mies ehkä halusi sukupuoliyhdyntää kanssasi, elämistä hän ei ilmeisimminkään halunnut. Eikä ihme.
Olet varmasti tietoinen, että myös rapajuoppojen ja narkomaanien kaduille hylkäämät lapset puolustavat kiivaasti äitejään. Sinä et tässä ole yhtään sen parempi, käytät lapsia häikäilemättä hyväksi omassa kostonhalussasi.
Ja mitä ystävien hyväksyttämiseen tulee, ei Lissun puolelta tule ketään ihmistä, ja miten voisikaan?
Voi kuule kyllä lapsemme ymmärsivät jo hyvin varhanin että isä hylkäsi, ja sitä paitsi vanhemmalla lapsella on oma perhe, ja loput vähää vaille kakskymppisiä! Joten en ole lasteni suulla puhunut moniiin vuosiin! Heh.. sulla aika hauska juttu...
itsensä toisten elämään! Me ei heitä tarvita ja sillä sipuli. Lapset on kasvaneet osa aikuiseksi ja osa nuorisoksi, joten ollaan todella hyvin präjättäy, mutta samaa en voisi sanoa, jos he olisivat luikerrelleet aikanaan meidän elämään. Varmaan ei asiat olisi näin hyvin.
koskaan valehedelleet, että täysin voi luottaa heihin. Koska olen heidän huoltajana edelleen ja he luottavat minuun etten koskaan jätä heitä, eivät hekään minua. Eivät edes haluisi, sillä tietävät että loukkaisivat minua pahasti. Heille riittää että isä on heitä loukannut ja vaihtanut naisiin, enää eivät halua tulla puijatuiksi.
... elä sinä vain siinä uskossa. Koska se on varmasti turvallista.
Tottahan se ei ole, kuinkahan tulet kestämään kun näet kuinka lopulta käy?
tätä Lissua oikein hyvin. Olemme lasten kanssa samassa tilanteessa eläneet ja hyvin meillä on mennyt! isällä ei ole hyvin mennyt, mut sitä saa mitä tilaa....
miks oot mulle kateellinen? Jaksat uskoo et muilla on lasten asiat yhtä huonosti kuin itelläs. Voi voi ai ai, olis kiva tietää missä ne niis naikkosii nkee kun ei isäkään lapsitaan väkitä ei haluu nähä?? Heh usko huvikses, niin ehkä sullakin on parempi mieli.
hauskan kuuloista kun sä puhut itsestäsi lastesi rinnalla että me sitä ja me tätä. Oletko koskaan vakavasti miettinyt sitä, kuinka paljon sinä olet omilla asenteillasi ja mielipiteilläsi muokannut lastesi altista mieltä?
iskostanut? Olet mustamaalannut heille heidän isänsä yrittämättäkään ymärtää motiiveja. Lapsesi ovat saaneert siitä tuleviin ihmissuhteisiinsa elinikäiset vammat ja vaurito. Viisas aikuinen kykenee pitämään lapset pois eroselvityksistä.
... että jaksat sitkeästi uskoa olevasi oikeassa, vaikka (lähes) KAIKKI muut täällä osaavat jo suoriltaan sanoa että olet niin pihalla kuin olla voi.
kyllä osa on samaa mieltä kanssani, osa taas ei ole, loput ovat samaa mieltä, mutta periaatteesta sotii vastaan. Jos joku sanoo oman mielipiteen asiasta, ja suurin osa samaa mieltä, niin sehän on jo kauheaa! Huh.. Jos sinä et tykkää mämmistä, ja muut tykkää, niin ethän sitä uskalla sanoa, kunmuut ovat samaa mieltä, niin onhan sinun sanottava että mämmi on hyvää! Pelkäät tulevasi hylätyksi. Eli olet hyvä ihminen silloin kun vastoin periaatteitasi toimit niin, kuin kaikki! Se on todella väärin.
traumaa en ole heissä nähnyt! Kaikki lapset ovat aivan samanlaisia kuin aina ennekin, mitään pahaa mieltä tai syyttelyä minuun kohtaan ei ole koskaan näkynyt. Olen tehnyt oikean ratkaisun. Sillä enhän ole isää kieltänyt heiltä koskaan, enkä kiellä. Ainoastaan kyse oli hänen kaikista naisistaan joita emme elämäämme tarvi. Se on ollut oikea ratkaisu, koska meillä asiat ovat varsin hyvin.
Lapseni ovat aivan ihania, ja ovat kanssani samaam ieltä isänsä toilauksista. Sehän ei ole lasten ja minun vika, itse on soppansa keittänyt, että lapsetkaan ei sitä hyväksy!
jos olet yksi niistä harvoista jotka Lissua ymmärtävät, selvennäpäs meillekin! Onko sinustakin hyvä jäädä katkeruuteen piehtaroimaan ja syyttämään erosta ja miehen lähdöstä jotakuta asiaan kuulumatonta kolmatta osapuolta, kuten uutta "naikkosta" tai "sutturaa"?
Ja yleistää kaikki uudet puolison löytäneet "likaisiksi" ja "käytetyiksi".
Ettet sitten ole Lissu itse, mutta eihän hän itselleen vastaisi, eihän?
:D
jotkut eroo yhteisymmärryksessä, jotkut taas kyllästyy ja haluu lähtee ja kyllä vaan on sellasiakin joiden ero joutuu siitä että joku tulee väliin! Katkeruuden siemen on siinä, että joku tahallaan haluaa rikkoa toisten onnen, kun itsellä ei ole.
Jos sun ero ei hohtunut muista tyypeistä, niin se ei tarkoita sitä, että kaikkien muiden ero on samanlainen kuin sun! On turha alkaa syyllistää aina ex vaimoa, vika saattaa löytyä muualtakin. On helppo nauraa jätetylle ja petetylle, koska häntä on helppo rikkoa vielä enemmän. Pitäisi keskittyä siihen, miten häntä auttaa ja kannustaa, eikä syyttää, varsinkaan jos ei tiedä mitä oikeesti on tapahtunut!
en ole eronnut – elän onnellisessa avioliitossa, ensimmäisessäni.
Olemme yrittäneet auttaa ja kannustaa sinua Lissu, mutta emme osaa. Jatkat koko ajan samaa jankutusta, et hyväksy yhtään vaihtoehtoa joita sinulle tarjoillaan.
Olet ajanut itsesi uskomaan, että se "naikkonen" halusi vain loukata sinua ja rikkoa sinun perheesi. Miehelläsi tässä ei ole mitään osuutta. Miksi joku nainen haluaa loukata sinua niin? Onko hän vanha tuttu työpaikalta? Oletko joskus loukannut häntä?
Haluat pitää kiinni menneestä, haluat takertua sinut jättäneeseen mieheen. Miksi?
Käytät kaikista uuden perheen perustaneista halventavia nimityksiä. Miksi?
Miksi sinun mielestäsi kaikki uudet perheet perustetaan vain sinun kiusaksesi?
Pitäisikö sinua kannustaa pilkkaamaan uusia onnia vai jatkamaan katkeruudessa piehtarointia – ne ovat ainoat asiat, jotka hyväksyt?
Jos haluaa kannustaa sinua unohtamaan menneet, miten pitäisi toimia?
vaihtoehtoista! Se on just täydellistä näin. Kyllä oli miehellä osuutta asiaan heikkona hetkenä ratkesi, ja aivan varmasti tiesi, että jos niin tekee, kotiin ei ole minun luokseni enää asiaa, kuin ei ole ollutkaan. En siedä hyppyheikkejä, että mennään ja kuvitellaan että kotiin voi aina palata. Minun luo ei palata. Mutta aivan varmaan tiesi naisetkin että mies oli perheellinen, ja hyvä isä olikin.
Ja mitä naikkosiin tulee, siihenkään ei ole vaihtoehtoa. He eivät kuulu elämäämme, ja sillä siiti, ei ole mitään selitystä sille, miksi heidän pitäisi kuulua meidän elämään? Koska ei ole selitystä sillekkään, miksi mies heikkona hetkenä ratkesi kaiken maailman typeryyksiin hinnalla, josta nyt maksaa sen korkeimman hinnan: lapsekin vieroksuu!
Minä olen lasten äiti, ja tiedän tasan tarkkaan mikä heille on parasta. Meidän elämä on tässä tutussa ja turvallisessa ympäristössä ollut, ja nyt aikuistuessaan yhdellä on jo oma perhe, ja muutkin isoja, joten minkäänlaista syyttelyä ei kukaan lapsista minuun ole kohdistanut, joten tiedän toimineeni oikein. Sillä isää en ole koskaan kieltänyt lapsiani tapaamasta, raja kulkee vain hänen naisissaan. Totta, olin katkera, ja vihaan vieläkin tapaa, joka jätti meihin syvät jäljet, mutta sitä ei korjaa yksikään naikkonen eikä minun periksi antaminen. Lapseni olen aina hoitanut ja kavattanut hyvin, ja tiedän olevani hyvä äiti. Siksi en ole halunnut että lasteni elämä pirstoutuu enempää, sillä näistä katkerista kirjoituksista päätellen, monen lapsen elämä on aivan sikinsokin, eikä ex vaimoakaan kultahansikkanin käsitellä. Siltä me olemme säästyneet. Ja hyvä niin. Ja kuka sitä minun periaatetta ei ymmärrä, ei tarvikkaan, sillä mitä siitä, mitä muut ajattelee, tämä sopii meille, ja muusta viis. Tärkeintä on minulle lasteni elämä ja tulevaisuus, muiden pahat puheet laitan kateellisuuden piikkiin ja heitän ikkunasta ulos!
vastata edellä esitettyihin kysymyksiin, edes yhteen?
1. Tottakai jotkut lapsettomat naiset haluavat rikkoa sitä mitä heillä itsellään ei ole. Meillä ainakin rikottiin meidän perhe. Oisi ollut monta syytä jatkaa, jos mies ei uskoisi muita, ja ajttelisi että perhe se on kuitenkin täkrin.
2. Onneksi en tunne kyseisiä tapauksia.
3- En loukkaa tahotmattani ketään.
4. Pidin aikoinani kiinni ja halusin ettei lapset menettäisi isää, sillä hän oli hyvä isä ja mies. Perhettä ajatteleva.
5. Miksi ex vaimoista käytetään halventavia nimityksiä? Mikä oikeus meitä on sättiä?
6. Kuka niin on sanonut, minun kiusakseni? Ei minua kiusaa muiden perustamiset. Jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee, niin minäkin. Ja kun minun systeemi ei miellytä muita, niin olen sen tähden hirviö äiti. Mitä todellakaan en ole. Lapseni ovat olleet minulle tärkeitä, ja säästän heidät paljolta toimien näin.
7. Kysyn edelleen, mikä oikeus uusilla onnilla on pilkata ex vaimoja ja heidän lapsia? Ei minusta mikään oikeuta siihen, päin vastoin heitä pitää kunnioittaa.
8. Jokainen toimii kuin parhaaksi näkee, en tahdo neuvoja enkä sääliä,, teen aina niinkuin on oikein. Jos se ei miellytä ei voi mitään. Mutta en ikinä tekisi mitään sellaista, mikä loukkaisi minun lapsiani. Jos isä on heitä loukannut, hylännyt heidät, en voi sille mitään. Mutta se ei oikuta häntkään kuvittelemaan että lapset hyväksyy hänen tekonsa. Hänen naisiaan me emme hyväksy, ja se on asia, josta ei edes meillä keskustella.
Kerrot, että lastesi edun mukaista on se, että exäsi uusi elämänkumppani ei sekaannu lastesi elämään mitenkään. Lapset saavat tavata isäänsä, mutta ehdottomasti ilman tuota exän nyxää.
Onko sinusta tämmöinen menettelytapa suositeltava yleiseksi periaatteksi? Niin, että missä tahansa eroperheessä olisi hyvä että lasten edun takia lapsien elämästä pidetään exän nyksä pois?
samaistaa. Kyse onkin jokaisen ihmisen omasta mielipiteestä! Jos yksi ei ole samaa mieltä kuin muut, tämä yksi on hullu ja mielenvikainen ja ties mitä. Miksi pitäisi asioista olla samaa mieltä, vain siksi, että tulet hyväksytyksi kun nuoleskelet muita, vaikka sisimmässäsi olet täysin eri mieltä. Minä vaan en ole johdateltavissa, ja teen omat ratkaisut omalla tavalla, vaikka muut sanoisi mitä. En tee sitä kiusallani, vaan siksi että koen sen oikeaksi ja meidän perheelle oikeaksi.
Jos joku exä rakastaa näitä ex miehen naisia, se on heidän asiansa, mutta ei kaikki niin tee.
Minulla on ihanat lapset, enkä anna kenenkään loukata ja vahingoittaa heitä. Enkä hyväksy sitä, että mies ensin hylkää lapset ja kun haluu naisiaan näytellä, sitten yrittää olla hyväkin isä, näin minä huolehedin lapsistani ym ym. Lapseni ei ole näyttelytavaraa.
Kyse on myös siitä, että en jaa omia lapsiani kenenkään vieraan ihmisen kanssa.Lapseni ei ole kauppatavaraa, että kun enjaksa huolehtikoon muut heistä. Niin en ole tehnyt enkä tee.
Kun viimeinenkin on aikuinen, vastaavat he itse sitten ketä haluavat elämäänsä ja ketä ei, mutta aikuisena ymmärtää, ettei tarvitse olla edes isälle mieliksi. Silloin se on heidän oma päätös, ja he ovat kypsiä ymmärtämään että kaikkia ihmisiä ei tarvitse tuntea,ei edes siksi että sattuu olemaan isän naisia.
Minä rajasin exän naiset pois, koska en halunnut heitä meidän elämään, ja sillä siisti. Ei me heitä tarvita. Jos mies haluaa olla isä ja tuntea lapsensa, hän tekee sen ilman naisiaan, siinä onm iehen mittä, Jos se ei käy, ei mies ole isä halunnut ollakkaan ja vähät välittää mitä meille kuuluu.
Luonollisesti jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, eikä varsinkaan sitä kannata muuttaa sen takia, että olisi valtavirran mukana. Kaikki tapaukset ovat erilaisia!
Ongelma tässä nyt lienee se, että muut eivät oikein ymmärrä sitä, MIKSI menettelet noin kuin menettelet?
Olet kertonut, että se on lapsen paras että ulkopuoliset (tässä siis exän nyxä) eivät sekaannu lastesi elämään. Olisi hyvin ymmärrettävää, jos tämä exän nyxä olisi suoranainen uhka lapsillesi, kuten vaikka väkivaltainen rappioalkoholisti. Tai vaikka käyttää fyysistä väkivaltaa kurinpitoon. Tai on vaikka todellinen pelko pedofiliasta tms. Näissä tapauksissa luonnollisesti se exän nyxä pitää pitää kaukana lapsista.
Vaan kun mitään tälläistä konkreettista syytä -minkä me muut ymmärtäisimme- et anna. Sen sijaan rivien välistä huokuu koko ajan katkeruus asiaa kohtaan. Miehesi on "hylännyt" perheen. Miehellä on "naikkosia". Naisia "näytellään" lapsille. Exän nyxä on "ulkopuolinen" ihminen. Kaikki nuo termit kuulostavat korvissani siltä, että olet katkera exääsi kohtaan ja eräällä tavalla kostat nyt tällä tavalla exällesi. Siinä on paha juttu se, että kostat oikeasti vain lapsillesi, joilla ei ole osaa eikä arpaa vanhempiensa välisiin suhteisiin.
Erosta huolimatta vanhemmat säilyvät lapsilleen vanhempina. Jos äiskä ei tykkää iskästä, niin ei se todellakaan tarkoita, etteikö äiskä siitä huolimatta tykkäisi lapsistaan. Ja sama toisinpäin.
Toki näitä asioita on vaikea tulkita, kun ei todellisuudesta ole muuta tarjolla kuin se, mitä tänne kirjoitat.
jotka arvostelevat päätöksiäni ja tekojani. Näin olemme elänneet vuosia, ja hyvin meillä toimii, eikä hyvää systeemiä tarvitse muuttaa. Ongelmia varmasti olisi roppakaupalla, jos olisin heittänyt lapseni exm iehen ja naikkosten luokse, tosta noin vain. Minun syyllisyys taakkani oli tosi raskas,enkä varmasti ikinä antaisi itselleni anteeksi että niin olisin tehnyt.
Olen halunnut kasvattaa omat lapseni ymmärtämään, että noin ei voi tehdä, että hyppii liitosta littoon, ja hylkää edelliset. Teoilla on aina seuraukset.
Jos joku on siitä katkera, että olen onnistunut säästämään omat lapseni miehen uusien naisten kynsistä, niin sitten on. Mutta näin meillä on menty ja mennään. Ei siitä pidä kenenkään pahoittaa mieltä, että meillä on asiat hyvin, eikä tarvitse riidellä nyksien kanssa. Meidän systeemiin se ei vain sovi. Isä on edelleen isä jos itse sitä haluaa, ellei, vika ei ole meissä.
"Olen halunnut kasvattaa omat lapseni ymmärtämään, että noin ei voi tehdä, että hyppii liitosta littoon, ja hylkää edelliset. "
Et siis kannata avioeroa? Vai kannatatko moniavioisuutta?
Loppujen lopuksi, ihan sama. Tärkein kysymys on kuitenkin: kun teillä on nyt hyvä systeemi ja kaikki hyvin eikä tarvitse riidellä,
MIKSI kirjoittelet täällä? Kaikkihan on sinulla omien sanojesi mukaan hyvin!
Olen tätä aikaisemminkin kysynyt: miten tuo hylkääminen käytännössä ilmenee?
"miten häntä auttaa ja kannustaa,"
Jos hän on päättänyt et exän kaikki kumppanit on naikkosia ja sutturoita, niin piehtaroikoon raukka siinä. Kyllä sitä ex-vaimoltakin jotain
öyrtymistä voisi vaatia.Esim vois vaikka hiukka miettiä miksi on siinä tilanteessa missä nyt on. Miehiä toisten nurikiss tapailemassa , heh.
Miks sä muuten täällä uusperheellisten palstalla viihdyt jos asiat on noin ni kuin kerrot? Mikä ihime sua vetää tänne? Miks aihe sitten niin kiinnostaa?
"Hänen naisiaan me emme hyväksy, ja se on asia, josta ei edes meillä keskustella."
Justiina määrää niin näinhän se on. Mikä hirvittävä viha sinun sisälläsi onkaan. Eikö se sua itseäsi pakahduta?
"heittänyt lapseni exm iehen ja naikkosten luokse, tosta noin vain"
Jos eron jälkeen sallii lasten tavata myös toista vanhempaansa kumppaneineen ei todellakaan tarkoita sitä, että "heittää lapsensa" heidään luokseen. Sehän on vastuullista yhteishuoltajuutta.
Minä en voi kyllä käsittää, että lymyät ja tapailet miehiä jossain tuttavien nurkissa, heh. Lapset ovat kuule aika eteviä kuulemaan ja saamaan selville missä se äippä luuraa miesten kanssa ;-).
Mutta kun kerran tuon tien olet päättänyt valita, siitä vaan. Minä sinuna en täällä kerjäisi palautteita, jos kerran olet noinkin tyytyväinen elämäääsi kuin kerrot. Eikö sitä silloin ole iloisempiakin palstoja vai mitä?
Noista kirjoituksistasi paistaa läpi kuinka pieni elämä sinulla on!
Ei kai kukaan muukaan yleistä koko maailmaa samanlaiseksi kuin itselle on joskus sattunut käymään.
Sun näkemys "ulkomaailmasta" on kiteytettynä:
Lapsettomat naiset rikkovat perheitä, koska haluavat jotain (lapset/mies?)mitä itsellä ei ole? Näin varmaan on koska minulle on näin käynyt...
En tunne exäni "naikkosia" mutta toisivat varmaan itseni ja lasteni elämään vain ja ainoastaan negatiivisia asioita, jos olisivat osa elämäämme. Näinkin varmaan on koska avioliittomme on rikkonut joku "naikkonen", ja kaikki naikkosethan, varsinkin joilla ei ole lapsia ovat samanlaisia, koska minulle on näin käynyt....
En tahtomattani loukkaa ketään: yleistän "vain" kaikki naiset samaan luokkaan: naikkosia, jotka eivät voi antaa minulle ja lapsilleni mitään hyvää eivätkä edes hyödytä meitä mitenkään. (olisiko asia toisin jos joku lupautuisi sinulle lastesi tapaamisesta maksamaan?)
Miksi ex-vaimoista käytetään halventavia nimityksiä? Miksiköhän, oletko löytänyt tästä maailmasta jotain ihmistä/asiaa/ym. josta ei kukaan koskaan sano pahaa sanaa? Maailma ei tosiaan pyöri sinun ympärilläsi, joten kaikkia mitä vastaan tulee (ja tulee varmaan paljon, kun jaksaa päivät pyöriä tällaisilla palstoilla)ei tarvitse ottaa henkilökohtaisesti.
Et myöskään itse osaa olla arvostelematta muita, asenteesi taitaa olla tämän palstan tunnetuin.
Ja vielä, hylkäsikö lastesi isä lapset, vai sinut? Etpä ole tainnut antaa toiselle muuta mahdollisuutta kuin edelleen olla sitoutunut vain omaan arvomaailmaasi, jotta yhteydet (kaikkine rajoituksineen) lapsiin olisivat edes mahdollsia.
Ei ole ihme jos et tolla elämänkatsomuksellasi ihmisiltä kunnioitusta saa. Todellista avoin ja arvostavaa välittämistä ja kunnioitusta. Äläkä nyt vastaa kuinka lapset sitä ja tätä. Nämä lapset kun eivät raukat osaa ajatella muulla tavalla kuin ovat sinulta oppineet.
Mietippä oikein kunnolla, millainen olisi elämäsi, jos isä olisi lapsesi aikoinaan saanut ja sinä olisit etävanhempi, joka elää entisen ohjeiden mukaan. Pidä vaikka viikko väliä tuon naputtelun kanssa ja mieti oikeasti, kysy mielipiteitä, exältäsi ja muiltakin (kuin pelkästään lapsiltasi) ihmisiltä.
Nämä kaikki kirjoitukset, mitä olen aina välillä lueskellut, (kaikkea itsesääliä en jaksa) kertovat aivan äärimmäisen katkerasta, ITSEKKÄÄSTÄ, oma etuaan ja omaa helppoa elämää ajattelevasta naisesta.
Mikä se sinä olet yksin tekemään päätöksen mikä on lapsillesi parasta? Eikö isälläkin ole siihen oikeus. ILMAN PAINOSTUSTA (lue: sopimusta)
Lapset on hyvä tekosyy, mutta ei kaikkeen!
Harva se oikeasti uskaltaa tunnustaa sitä itsestään että kumppanin etä- tai samassa taloudessa asuvat muksut ärsyttää ja omaa sen pahan äiti- tai isäpuolen roolin. Joka myös mielellään manipuloi kumppaniaan olemaan ex-puolisioa vastaan tekemällä kaiken mahdollisen vaikeaksi.
Kyllä niitäkin tarinoita on kun vanhempi huomaa nykyisen puolisonsa olevan katala juonittelija jossa viaton lapsi ollut uhrina kuin vanhempi itsekkin.
Moni uusperhe hajoaa juuri tämän takia.
että moni uusperhe hajoaa ennemminkin siitä syystä että niin moni ulkopuolinen on säätämässä sitä perheen elämää.
Kuinka moni oikeesti hyväksyisi sen että kumppanin ent. tyttö/tai poikaystävä jatkuvasti taustalta sanelee ohjeita parisuhteeseen..tai kuinka sitä ja tätä???
Hyväksyisitkö sinä,vastaapa rehellisesti?
Itse uusperheelinen,jota ei ärsytä kukaan eikä mikään:)
lähtemään sellaisesta liitosta jossa silloinen puolisoni alkoikin kohtelemaan edellisen liittoni lapsia huonosti.Ei tullut entinen puoliso kuvioita säätelemään. Enkä olisi sellaista antanutkaan tapahtua.
Nyt on kaikki hyvin ja elän lasteni ehdoilla. Eikä tulisi mieleenikään antaa lasten kokea samaa mitä joutuivat kokemaan........
Ja ne uusioperheet jotka tunnen niin aika paljon saa kuulla kuinka heidän hyvässä ja hienossa perheessä puolison lapset ottavat päähän milloin
missäkin asiassa ja omat kullan nuput ovat niin täydellisiä.
joita voi syyttää omien lasten ongelmien aiheuttamisesta. Ja mikä parasta on kiva viljellä syytöksiä myös ex vaimoon, jotta viimeisetkin rippeet ex puolisoiden välillä kariutuu. Säälittävää, että on niin epätoivoisia ihmisiä, että tahallaan rikotaan menneisyyttä toisten elämästä.
"Säälittävää, että on niin epätoivoisia ihmisiä, että tahallaan rikotaan menneisyyttä toisten elämästä."
Miten menneisyyttä rikotaan? :D :D :D :D Sääli, että sinun pitää löytää syntipukki omalle epäonnistumisellesi. Ja ne viimeiset rippeet kariutit itse, kun aloit asettaa miehellesi sääntöjä ja ehtoja.
Terve vaan, Lissu, se sanoi ja hävisi omaan onnelliseen tulevaisuuteensa. Ja sinä jäit itse rikkomasi menneisyyden raunioille.
Mutta onneksi on uusi nainen, jota voi syyttää kaikesta! Ja kun rakastunut pari ei korviaan lotkauta, voi aina tulla tälle palstalla hoke-hoke-hoke-hokemaan.