isämme lahjoitti rahansa ja osuutensa maatilasta kolmelle edellisestä avioliitosta olevalle lapselleen. miten siten kun tulee lopullinen perinnönjako katsotaanko nämä ennakkoperinnöksi eli voimmeko vaatia näistä lakiosaa.vai onko tämä lahjoitus lainvoimainen.
onko ennakko perintö
petetty
122364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rintaperilliselle annettu lahja on oletuksena ennakkoperintöä. Lahjanantaja voi lahjakirjassa määrätä, että lahja ei ole ennakkoperintöä.
Ennakkoperinnöstä ja lakiosasta säädetään perintökaaren 6 ja 7 luvuissa. Tutustupa niihin.
Perintökaari
6 LUKU
Ennakkoperinnöstä
1 §
Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.
Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä.
2 §
Isälle tai äidille lapsen elättämisestä sekä kasvattamisesta ja kouluttamisesta aiheutuneita kustannuksia ei ole vähennettävä tämän perinnöstä.
Milloin lapsen kouluttamiseen on pantu perheen olot huomioon ottaen erityisiä kustannuksia, voidaan niistä tehdä sellainen vähennys, mikä olosuhteisiin katsoen havaitaan kohtuulliseksi.
3 §
Jos perittävä on testamentilla määrännyt rintaperillisen perinnöstä tehtäväksi vähennyksen sen johdosta, että hänen elatukseensa sekä kasvatukseensa ja koulutukseensa on pantu erityisiä kustannuksia, on määräystä, vaikka se rajoittaisikin perillisen lakiosaa, noudatettava, mikäli vähennys olosuhteisiin katsoen havaitaan kohtuulliseksi.
4 §
Sellaisen tavanomaisen lahjan johdosta, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei ole tehtävä vähennystä rintaperillisen perinnöstä.
5 §
Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
6 §
Jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.
7 §
Perintöosien suuruuden määräämistä varten on pesän säästöön ennen perinnönjakoa lisättävä ennakkoperinnön arvo tai, jollei sitä voida kokonaan vähentää saajan perintöosasta, niin suuri osa kuin siitä voidaan vähentää.
8 §
Jos perillinen, joka on saanut ennakkoperintöä, on kuollut ennen perittävää, on ennakko vähennettävä hänen jälkeläistensä perintöosista.
Milloin perintö on jaettava eri haarojen kesken ja johonkin haaraan kuuluva perillinen on saanut ennakkoperintöä, on tämä, jos hän on kuollut ennen perittävää jättämättä rintaperillisiä, joilla olisi oikeus tulla hänen sijaansa, vähennettävä muiden samaan haaraan kuuluvien perillisten perintöosista; älkööt nämä kuitenkaan saako pienempää osaa jäämistöstä kuin heille olisi ollut tuleva ennakon saajan eläessä.
9 §
Mitä puoliso on avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan antanut lapsipuolelleen tai tämän rintaperilliselle, on vähennettävä saajan perinnöstä toisen puolison jälkeen, jollei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen ole otaksuttava tarkoitetun.
Samoin edellytyksin on se, mitä eloonjäänyt puoliso on antanut sellaiselle perilliselle tai testamentin saajalle, joka 3 luvun 1 §:n tai 12 luvun 1 §:n mukaan on saava osan eloonjääneen puolison pesästä, vähennettävä saajalle tulevasta pesäosuudesta. Myös näissä tapauksissa on 2 sekä 4–8 §: n säännöksiä sovellettava.
10 §
Mitä tässä luvussa on säädetty rintaperillisestä, on vastaavasti sovellettava ottolapseen tai tämän jälkeläiseen.
7 LUKU
Lakiosasta
1 §
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
2 §
Lakiosaa määrättäessä otettakoon lukuun sekin, jonka perittävä on testamentissa tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä on jäävä osattomaksi perinnöstä.
2 momentti on kumottu L:lla 19.1.1979/32.
3 §
Lakiosaa määrättäessä on otettava huomioon avioliitto lain mukaan eloonjääneeltä puolisolta kuolleen puolison perillisille tulevan tai eloonjääneelle suoritettavan omaisuuden arvo.
Pesän varoista ei ole vähennettävä lahjanlupauksena annettua sitoumusta eikä sitä määrää, mikä on suoritettava perittävällä lain mukaan olleen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi vastaisuudessa.
Pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, jollei erityisiä vastasyitä ole, hänen sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamansa lahja, että se on tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin, niin myös hänen jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Omaisuuden arvo on määrättävä sen ajankohdan mukaan, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.
4 §
Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole olleet kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, perintöosaa määrättäessä luettava pesän varojen lisäykseksi, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Mikäli perittävä on saanut vastiketta edunsaajan määräämisestä tai vakuutuksen siirtämisestä, vastike on vähennettävä vakuutusmaksuista.
5 § (11.10.2002/843)
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, testamentti on kuitenkin tehokas, jos testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana perillisen määräämän kohtuullisen ajan kuluessa eikä rahasuoritusta ole testamentissa kielletty.
Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle. Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä.
Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan. Lakiosasta luopumisesta perittävän eläessä säädetään 17 luvun 1 §:n 2 momentissa.
6 §
Jos lahjanlupauksena annettu sitoumus oli täyttämättä perittävän kuollessa, ei sitä ole saatettava voimaan sikäli, kuin se loukkaisi perillisen lakiosaa.
7 §
Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava lukuun perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi. Jos lakiosaan oikeutettu perillinen on tullut perilliseksi sellaista omaisuutta saaneen sijaan, on omaisuus vähennettävä hänen lakiosastaan.
8 §
Jollei perillinen siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä eläessään on antanut 3 §:n 3 momentissa tarkoitettua omaisuutta, tai se, joka on saanut 4 §: ssä sanotun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan sen täyttämisestä, mitä lakiosasta puuttuu, enintään sillä määrällä, mikä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi.
Milloin siltä, joka on velvollinen vastaamaan lakiosan täydennyksestä, on hänen tuottamuksettaan hukkaantunut 1 momentissa tarkoitettua omaisuutta, on hän vastuussa vain hänelle jääneen omaisuuden arvolla.
Jos 1 momentissa tarkoitettuja vastuuvelvollisia on useita, määräytyy heidän vastuunsa suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan.
9 §
Jos lakiosan täydennystä vaaditaan siltä, jolla itselläänkin on oikeus lakiosaan, saa hän pitää, mitä hänen lakiosaansa tarvitaan.
10 §
Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja siitä perittävän tekemään lahjoitukseen tai muuhun oikeustoimeen sisältyvästä määräyksestä, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.
11 § (26.4.1991/768)
Perillisen oikeus vaatia lakiosaansa ei siirry hänen velkojilleen.
- - - - -
Lähde: www.finlex.fi
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari
kopipeistata pitkän pätkän toisten tekstiä. Kyllä on valtavat tutkijanlahjat..
viestin. Jospa poistaisivat lakia rikkovan viestin.
Se on lakitekstiä, eduskunnan päätöksen mukaista. Kyllä sitä saa copypeistata ihan rauhassa. Lähdehän on sitä paitsi mainittu.
Asialla on ollut palstan tekijänoikeuslakia tuntematon vakiohäirikkö, joka muutaman kuukauden poissolon jälkeen on tehnyt paluun. Ks. lähemmin tämän päivän viestistä "Miksei hullua saa kuriin?", jota jo osasin odottaakin. Siinä toistuvat hänen vakioterminsä lähimmäisistään, keskeisenä "psykopaatti". Arvostelukykyiset lukijat päätelkööt, missä psykopaatti luuraa.
Samasta asiasta ko. henkilö huomautti minua jo 4.12.2007, mutta ei mitään oppinut tuolloisesta vastauksestani.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000031153385
näitä laki & rikos -palstoja jo jonkin aikaa, ja minusta nimimerkki nix nax on aina vastaillut oikein (olen itsekin juristi, joten en kommentoi mutu-periaatteella). Lisäksi on täysin asiallista vedota suoraan pykäliin ja vielä avuliasta leikata/liimata pykälät suoraan viestiin. Finlex-linkki ei välttämättä ole hyödyksi, koska tarvittava lainkohta voi löytyä vasta pitkän vierityksen jälkeen eikä maallikko välttämättä siihen viitsi ryhtyä.
koska tajuaa kai itsekin sellainen olevansa; sisarpuolemme, joka rellestää kuolinpesämme omaisuuden kanssa miten tahtoo. Vaikka isä ei koskaan vastustanut psykopaatin isäksi nimeämistään, kaikki tietävät, että tuo nainen oli äitinsä rietastelun tulos, ei isämme lapsi.
Hänellä on paljon aikaa lukea lakikirjoja, koska hänellä ei ole seuraelämää, ymmärrettävistä syistä:) Ja hänellä on päämäärä: rohmuta sisarpuolten omaisuus ja päätyä Kiinteistönomistajaksi. Häikäilemättömyys on hänen mielestään älykästä.
Todellakin, miten saada hullu kuriin? Suomea ajatellaan maana, jossa viranomaisilla on aika suuret oikeudet, ja ihmisten oikeuksia suojellaan. Näin ei meidän perheemme häirikön (niksu) suhteen ole tapahtunut. Kaikki inhoavat häntä niin, etteivät halua tehdä mitään. Kirjoitan parhaillaan kirjaa hänen tempauksistaan. Siitä tullee minun perintöni. Hän antaa juoneen jatkuvasti uusia hulluja käänteitä. Minun tarvitsee vain raportoida asia paperille. Käsikirjoitus on melkein valmis..
netistä ja kirjastosta - kunnianloukkausasiat.
Mutta kunniaahan ei voi loukata, jos sitä ei oman käyttäytymisensä takia enää ole.
Yritä nyt kuitenkin hioa kynsiäsi, että saat jotain nyhdettyä siitäkin kirjasta. Eläpäiväsi koittavat pian, äitisi kuolee pian, ja olet aivan yksin maailmassa. Muutamakin euro on rikkana rokassasi.
sanomani. Elä päiväsi harkiten - kuolet pian. Kuolinvuoteesi vierellä ei ole ketään, ei edes pilkkaavaa tytärpuolta, kuten isälläni oli.
pitääkö lahjasta ,niks ja naks, olla lahjakirja vai voiko vanhus ennen kuolemaansa kertoa et kaikki antamani olikin ennakkoperintöä? varsinkin ,kun sen kertoo muille ja kirjoituttaa paperille puhumatta/ilmoittamasta siitä ns. lahjan saajalle?