Haen ihmistä, joka olisi kiinnostunut lukemisen ohessa vastaamaan kysymyksiin ja tekemään kysymyksiä pääsykoekirjoista. Ajatuksenani on että, lähetät tänne kysymyksen, johon vastaan lukemani pohjalta ja päinvastoin. Vastauksen luettua toinen osapuoli voisi kommentoida vastausta.
Otetaan aluksi käsiteltäväksi vaikka Lapsioikeuden perusteet kirja 3/2008.
Oma kysymykseni sinulle.
Henkilö X on luovuttamassa sukusoluja hedelmöityshoitoon, mutta nyt häntä askarruttaa onko syntyvällä lapsella oikeutta saada hänestä henkilötietoja. Mitä vastaisit X:lle? Hän on myös kuullut puhuttavan hedelmöityshoitolakiin otetusta siirtymäsäännöksestä, miten tämä vaikuttaa asiaan?
Eikun kysymyksiä vaan tulemaan, niin katsotaan saadaanko tämä toimimaan.
Otetaan aluksi käsiteltäväksi vaikka Lapsioikeuden perusteet kirja 3/2008.
Oma kysymykseni sinulle.
Henkilö X on luovuttamassa sukusoluja hedelmöityshoitoon, mutta nyt häntä askarruttaa onko syntyvällä lapsella oikeutta saada hänestä henkilötietoja. Mitä vastaisit X:lle? Hän on myös kuullut puhuttavan hedelmöityshoitolakiin otetusta siirtymäsäännöksestä, miten tämä vaikuttaa asiaan?
Eikun kysymyksiä vaan tulemaan, niin katsotaan saadaanko tämä toimimaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvä idea!!!
Hedelmöityshoitolain (HHL), joka astui voimaan Suomessa 01.09.2007, mukaan hedelmöityshoidon tuloksena syntyvällä lapsella on oikeus saada tietää biologinen alkuperänsä täytettyään 18 vuotta.
Tästä on kaksi poikkeusta tuosta päivämäärästä alkaen. Silloin jos luovuttaja on luovuttanut sukusolujaan ennen lain voimaan tuloa ja on suostunut alkuperänsä vapaaseen kertomiseen lapselle, voidaan hänen sukusolujaan käyttää lain voimaantulon jälkeen. Myös jos luovuttaja on luovottanut solujaan ennen lain voimantuloa ja niistä on syntynyt lapsi, voidaan tälle lapselle tehdä biologinen sisarus, myöskin ilman luovuttajan suostumusta siihen, että hänen henkilötietojaan voidaan kertoa lapselle ollenkaan. Siirtymäaika loppuu 31.08.2010.
Kuitenkaan kysymyksessä ei näyttäisi olevan kumpikaan poikkeus, joten henkilö X:n mahdollisesti luovuttaessa hänen sukusolustaan syntyvällä lapsella on 18 vuotta täytettyään saada luovuttajan tunnus, jonka avulla luovuttajan henkilötiedot saadaan selville, mikäli henkilö X ei suostu vapaaseen tiedonantoon lapselle.
Tietoo on, mutta en oo vielä ollu kurssilla ja opetellu oikeaa vastaustekniikkaa ;) aikas helppo, enkä tietenkään kattonu kirjast ;)
Noo..
Tää kysymys on kirjasta 2/2008, vaikka olis aika huolestuttavaa jollei tietäsi mitä kirjaa kysymys koskee :D
Valtioneuvosto on valmistellut lakia Y. Nyt lakiehdotus on valmis, minkä vaiheiden kautta tämä IHAN TAVALLINEN LAKI tulee menemään eteenpäin, mikäli kaikissa vaiheissa ehdotukseen ei tehdä muutoksia ja kaikki tahot hyväksyvät lakiehdotuksen. Perustuslain mukaan...
Ei kun uutta putkeen..
Vastaus kysymykseen: Lainsäädäntömenettelystä säädetään perustuslaissa. Hallituksen lainsäädäntöesitys eteneee asianosaisen ministerin niin päättäessä valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Tämän jälkeen lakiehdotus käy presidentin esittelyssä. Presidentillä on lykkäysoikeus, mutta tässä tapauksessa sitä ei käytetä ja lakiehdotus etenee eduskuntaan.
Ensimmäinen käsittelyvaihe siellä on lähetekeskustelu, josta ehdotus lähtee käsittely varten johonkin eduskunnan valiokunnista.
Valiokuntakäsittelyn jälkeen lakialoite siirtyy täysistunnon ratkaistavaksi. Täysistunto toteutuu kahdessa käsittelyssä: Ensimmäisessä käsittelyssä käydään yleiskeskustelu ja yksityiskohtainen keskustelu. Toisessa keskustelussa päätetään enää, hyväksytäänkö vai hylätäänkö ehdotus. Tästä ehdotus matkaa vielä presidentin vahvistettavaksi.
Tässä hieman tiivistetyssä muodossa matka ehdotuksesta voimaan tulleeseen lakiin.
Seuraava kysymys: Henkilö x katsoo perustuslain 21§ mukaisesti, että hänellä on oikeus tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Mitkä ovat niitä poikkeuksia, joilla kuulemismenettely voidaan kuitenkin jättää toteuttamatta?
Kohtuu paha, mut kokeillaan.
Pääsääntöisesti henkilöllä x tosiaan on oikeus tulla kuulluksi perustuslain 21 pykälän mukaan.
Kuitenkin kuulemisesta voidaan poiketa 1) jos asiassa pitäisi arvioida hakijan ominaisuuksia.
2)Siinä tapauksessa, että hakemus hylätään heti perusteettomana.
3) Hakemus liittyy johonkin palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen suoritteeseen ottamista.
4)Jos kuulemisella ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta ja hakemus esimerkiksi hyväksytään suoralta kädeltä
ja viimenen katotaan kirjasta, ei voi muistaa kaikkia :D
5) "Kuuleminen saattaa vaarantaa päätöksen tarkoituksen toteutumisen tai kuulemisesta aiheutuva asian käsitteln viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle taikka ympäristölle."
Noniin, palataas sitten lapsioikeuteen.
Mitä eroa on elatusavun nostajan x periessä kuukausittaista elatusapua ulosottotoimen kautta yksityisesti, verrattuna henkilöön y, joka perii myöskin yksityisesti, mutta kertamaksuna suoritettavaa elatusapua, VIIVÄSTYSKORON osalta? Molemmissa tapauksissa elatusavun erääntymisestä on kulunut päivälleen 3 vuotta.
Pakko yrittää, vaikka vaikeaa on...
X:n periessä määräajoin suoritettavia elatusavun eriä sovelletaan varojen kohdentamiseen elatuslain kohdentamissääntöä. Säännön mukaan kunkin kalenterivuoden aikana erääntyneen elatusavun kokonaismäärää käsitellään yhtenä eränä elatusvelvollisen suorituksia kohdennettaessa, jos erääntynyttä elatusapua on maksamatta useammalta kuin yhdeltä kalenterivuodelta. Koska X:n tapauksessa on kysymys kolmesta vuodesta perityksi saadut varat kohdennetaan aina ensin vanhimmalta perittävissä olevalta kalenterivuodelta olevan elatusavun ja sille kertyneen viivästyskoron suoritukseksi. Kun aikaisempien vuosien kalenterivuosien aikana erääntynyt elatusapu ja sille laskettava viivästyskorko on tullut kokonaan suoritetuksi, kohdennetaan kertyvät varat ensin kuluvan vuoden aikana erääntyneiden maksamatta olevien erien suoritukseksi aikajärjestyksessä ja vasta tämän jälkeen kuluvan vuoden yhteenlasketulle viivästyskorolle.
Y:n periessä kertasuoritteisesti elatusavun osalta kohdentamiseen soveltuu elatuslain yleisluontoinen säännös. Säännöksen mukaan elatusvelvollisen myöhemmin suorittamat varat kohdennetaan ensisijaisesti elatusavun suoritukseksi ja vasta sen jälkeen viivästyskorolle, jos elatusvelvolliselle on suorittamatta sekä erääntynyttä elatusapua että sille kertynyttä korkoa.
Kysymys
Miten lapsen elatusavun oikea suuruus voidaan määrittää Oulasmaan mallin mukaan laskemalla? Ja miten Oulasmaan malli eroaa oikeusministeriön mallista lapsilisälain mukaisen yksinhuoltajakorotuksen osalta?
olet keksinyt! Ihan varmasti jää paremmin asiat mieleen näin. Kiva saada ensi vuonna tiedekuntaamme älykkäitä fukseja:) Tsemppiä lukemiseen, syksyllä se uurtaminen sitten palkitaan!
Kiitos positiivisesta palautteesta. Täytyy nyt toivoa, että lukuinto säilyy. On myös hienoa huomata, että muutkin ovat innostuneet asiasta.
Itsellä pientä morkkista, kun en ole päässyt koneen ääreen lähes viikkoon ja samalla on siis tullut laiminlyötyä oma ehdotus. Nyt on kuitenkin työt tehty ennen pääsykoetta ja panostus koetta varten todella alkaa.
Lukuintoa kaikille!
Onko joku vielä innostunut kysymyksistä?
Jotta tämä lukeminen ei kävisi ihan puuduttavaksi tässä teille muutamia pikku kysymyksiä mietittäväksi...
Kuka voi valittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen?
Mitkä ovat lapsioikeuden keskeisimmät osa-alueet?
Millä eritavoin isyys voidaan kumota?
Äitiysolettaman ja isyysolettaman eroja?
Mitä velvollisuuksia lapsen äidillä on isyyden selvittämistapauksessa riippumatta siitä vastustaako vai puoltaako hän selvitystä?
Millä edellytyksin perusoikeuksia voidaan rajoittaa?
Mitä ovat perustuslaissa turvattuja sivistyksillisiä oikeuksia?
Mitä tarkoitetaan lain implementaatiolla?
Mitä tarkoitetaan lakisystematiikalla?
No tässä näitä pikkukysymyksiä, millä voi vähän testata itseä. Laittakaa muutkin kysymyksiä tulemaan....