Kävimme reilu vuosi sitten Amsterdamissa. Taksitolpalla bongasin noin 1998 Renault Scénicin, ihan perusmallisen 1,6 RN:n. Tuossa vaiheessa autolla oli ikää noin yhdeksän vuotta, ja kilometrejä oli takana varmasti paljon. Näytti toimivan edelleenkin...
Pariisissa sen sijaan ei ole ihan niin paljon Renaulteja taksissa kuin voisi kuvitella, mutta Octavia on hyvin yleinen pirssi. Pisti vähän mietteliääksi, mistä moinen. Ettei laatupuheissa sittenkin olisi jotain perää.
No nyt sitten kävimme Roomassa, ja autokanta olikin erilainen mitä kuvittelin. Octavia ei ollut mitenkään yleinen näky - mutta sen sijaan takseina oli ihan kohtuullisessa määrin Renaulteja. Kyllä, useimpia malleja. Oli ekakoppaisia Mégane Breakeja, jollainen itsellänikin on. Hivenen erikoinen valinta sikäli, että takajalkatilat eivät ole kummoiset. Kakkoskoppaisia Mégane Breakeja oli tietty enemmän, ja yhden Lagunan näin kupu katolla. Scénicejä oli jonkin verran - paitsi paljon ajettuja ekakoppaisia, että kakkoskoppaisia Grand Scénicejä nahkapenkeillä. Jos Renault kestää taksikäytössä Rooman vilkkaassa liikenteessä, onhan se kumma että se ei meikäläisessä siviilikäytössä kestä. Eivät taksisuharit missään päin maailmaa idiootteja ole - jos työkalu vaatisi koko ajan remppaa, leipä olisi aikalailla tiukassa...
Vai voisiko olla niin, että tuolla maailmalla ajellaan autoilla eikä tilastoilla? Seikka mitä palstan kalapuikkoviiksiamiskundit eivät voi ymmärtää.
Rooman autokannasta vielä sellainen huomio, että japanilaisia ei juurikaan ollut liikenteessä. Mersuja näkee täällä monin verroin enemmän, etenkin takseina. VAG:n tuotteita ei ole paljoa, etenkään Skodaa eikä Audia. Volvo oli harvinainen, samoin kuin katumaasturit. Isoja Alfa Romeoita ja Lancioita oli todella paljon. Ford möi hyvin. Etupäässä autot olivat pieniä, minkä hyvin ymmärtää kun ajattelee että katuverkko on satoja vuosia vanha eli kujat olivat kapeita. Smarteja ja mopoautoja oli paljon, samoin kuin skoottereita (joista suuri osa oli japanilaisia)
Pariisissa sen sijaan ei ole ihan niin paljon Renaulteja taksissa kuin voisi kuvitella, mutta Octavia on hyvin yleinen pirssi. Pisti vähän mietteliääksi, mistä moinen. Ettei laatupuheissa sittenkin olisi jotain perää.
No nyt sitten kävimme Roomassa, ja autokanta olikin erilainen mitä kuvittelin. Octavia ei ollut mitenkään yleinen näky - mutta sen sijaan takseina oli ihan kohtuullisessa määrin Renaulteja. Kyllä, useimpia malleja. Oli ekakoppaisia Mégane Breakeja, jollainen itsellänikin on. Hivenen erikoinen valinta sikäli, että takajalkatilat eivät ole kummoiset. Kakkoskoppaisia Mégane Breakeja oli tietty enemmän, ja yhden Lagunan näin kupu katolla. Scénicejä oli jonkin verran - paitsi paljon ajettuja ekakoppaisia, että kakkoskoppaisia Grand Scénicejä nahkapenkeillä. Jos Renault kestää taksikäytössä Rooman vilkkaassa liikenteessä, onhan se kumma että se ei meikäläisessä siviilikäytössä kestä. Eivät taksisuharit missään päin maailmaa idiootteja ole - jos työkalu vaatisi koko ajan remppaa, leipä olisi aikalailla tiukassa...
Vai voisiko olla niin, että tuolla maailmalla ajellaan autoilla eikä tilastoilla? Seikka mitä palstan kalapuikkoviiksiamiskundit eivät voi ymmärtää.
Rooman autokannasta vielä sellainen huomio, että japanilaisia ei juurikaan ollut liikenteessä. Mersuja näkee täällä monin verroin enemmän, etenkin takseina. VAG:n tuotteita ei ole paljoa, etenkään Skodaa eikä Audia. Volvo oli harvinainen, samoin kuin katumaasturit. Isoja Alfa Romeoita ja Lancioita oli todella paljon. Ford möi hyvin. Etupäässä autot olivat pieniä, minkä hyvin ymmärtää kun ajattelee että katuverkko on satoja vuosia vanha eli kujat olivat kapeita. Smarteja ja mopoautoja oli paljon, samoin kuin skoottereita (joista suuri osa oli japanilaisia)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onhan sitä takseilla ajettu ainakin 100 vuotta ja noissa isoissa rähinöissä miljoonia miehiä siirreltiin pitkin mantereita 1930-luvun kalustolla.
Kyllä kai tämän päivän Renault ja Fiat nyt luotettavampia ovat kuin mikä tahansa auto 30-60 vuotta sitten jolla silloin ajeltiin, että ihan hyvin sopivat ihmisten ja tavaran kuljetukseen.
Nuo laatutilastojen erot ovat nykyään niin marginaalisia ja monitulkintaisia, ettei niillä 80 - 90 % auton käyttäjistä ole mitään merkitystä. Toki on yksittäistapauksia hieman enemmän toisissa merkeissä kuin toisissa, mutta sitä elämä on.
Televisiosta tuli mielenkiintoinen dokumentti Eiffelin tornin vaiheista. Siinä kerrottiin miten ensimmäisen maailmansodan aikana tornista käsin siepattiin saksalaisten koodattuja viestejä ja yritettiin tulkita niitä. Sakut alkoivat Pariisin piiritysvaiheessa olla niin voitonvarmoja, että eivät jaksaneet enää käyttää salaviestejä ja niin ranskalaiset saivat selville että kaupunkiin oltaisiin hyökkäämässä etelästä päin. No ei kun kaupungin taksit (joista varmasti leijonanosa oli Renaulteja) liikekannalle ja niillä siirrettiin sotilaita Pariisin eteläpuolelle tunnetuin seurauksin. Pariisia ei saatu miehitettyä ja saksalaiset hävisivät ensimmäisen maailmansodan.
Eli kyllä Renault-merkkisillä takseilla on ollut osansa maailmanhistorian kirjoituksessa
italialaisesta kulttuurista en voi asiantuntijana kirjoittaa mutta maa kyllä kiehtoo minua ja tunnen sitä jonkin verran
ranskalaismerkkien suosio voi osin johtua jonkinlaisesta viha-rakkaus -suhteesta italian ja ranskan välillä, samanlaisesta kuin ruotsin ja suomen välilläkin on. jokseenkin ovat volvotkin yleisiä autoja silti;)
italialaiset valitsevat myös ostoksensa vielä enemmän tunnepohjalta kuin järkiperäisesti. he kun arvostavat kaikkea kaunista ja ranskalainen muotoilu miellyttää varmasti myös heidän silmäänsä erityisesti.
siitä olen myös yhtä mieltä tämän toisen kirjoittajan kanssa että automerkkien väliset erot ovat pieniä. paras ja huonoin auto menevät vikatilastossa 0.5%-yksikön haarukkaan. (tilasto koskee 2000-luvun autoja jotka ovat jättäneet tielle vian takia ja huonoimmissakin prosentti oli vain 0,7%)
joten näin ollen autonhan voi nykypäivänä valita ulkonäönkin mukaan jos haluaa, kun laadussa ei käytännön eroja ole. etenkin rooman pysäköintiongelmien takia kompaktit autot ovat suosittuja. matka-ajoon taidetaan käyttää isoja saksalaisia, miksei myös ranskalaisia, mutta siitä en hirveän hyvin tiedä. moottoriteillähän pikkuautoilla ei ihan helposti 150kmh matkanopeutta saavuteta. (rajoitukset toki ovat 130kmh mutta tämä on yksi osa heidän luovuuttaan luovia sääntöviidakossa)
japanilaisten ja amerikkalaisten autojen osuus on luonnollisesti pieni koska kyseiset kiesit ovat kuitenkin ulkoeurooppalaisia. niistä lähinnä järkevimmänkokoiset jeepit ja chryslerit pärjäävät kun halutaan ostaa iso auto (amerikkalaisittain pieni). japseista toyota taitaa pärjätä parhaiten ja on jopa myydympi kuin mikään ranskalainen merkki mitä suuresti ihmettelen.
Palasimme juuri Roomasta kuuden päivän matkalta.
Japanilaisia on todella vähän, lähinnä Micraa ja Aygota näkyi. Joitakin Priuksia, myös taksina.
Alfa Romeot olivat usein hulppeita ja äärimmäisen aggressiivisen näköisiä 159 -malleja.
Hienostuneita Lancioita oli yllättävän paljon.
Nam.
Fiateja ei ollut niin paljoa kuin kuvittelin. Jonkin verran oli siististi kunnostettuja vanhoja Fiat 500 -malleja sekä sen uudistettua painosta.
Mahtava maa, ystävällisiä ihmisiä ja loistavaa ruokaa.
Mutta en silti haluaisi asioida Delta Auton kanssa.