Turha ruveta kenenkää sit vittuilemaan, et ei kannata tappaa itteään, ku ette te kumminkaa tajuu mua, ku ette ees tunne... no... Mulla on masennus, mutta en ole tietenkää ikinä edes yrittäny etsiä apua siihen... ja kukaan perheestäni ei huomaa sitä. siis en voi tietenkää olla varma, että miten vakava tämä mun masennus on... mutta kumminki... mietin koko ajan kuolemaa ja olen kiinnostunut vaan synkistä asioista... itsemurhaa en oo yrittäny, mut nyt, ku poikakaveriki käyttäytyy tolleen niinku oisin ilmaa ja kukaa ei tajuu ni ei jää muita mahdollisuuskia. joka päivähän minä itsemurhaa mietin. oli tos nyt sellane pieni tauko, ku rupesin seurusteleen ton ihanan tyypin kans, jota rakastan ja oon kertonu hänelle mun masennuksesta, mut tyyppi ei haluu puhuu siit. saatana, mä rakastan sitä ni paljon ja nyt se ei pidä enää niin kauheesti yhteyttä... ja oon vielä tän näkönenkin... joko oon vaihoharhanen tai sit toi mun poikakaveri aikoo jättää mut. oon kysyny suoraa, mut se sano, et ei aio jättää... sanois ny suoraa, ku tä ei oo mitää leikkiä...apua... en enää tiiä. jos tääl vaikka ois joku, joka on siin tilantees, et tekee itsemurhan tai sit yrittää kärsiä... ku tä on ni vaikeeta yksin... kiitti ees, jos joku luki tän.... mitä mieltä ootte, et jos poika ei pidä yhteyttä ni onko se enää kiinnostunu ees?
itsemurha
Kärsivä...
8581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
:O Se poika saattaa olla vähän peloissaan, jos oot vaan synkkyydestä kiinnostunu.
----------------------------------------------------
Mut älä nyt kuitenkaan haudo itsemurhaa. Ei kenenkää tarvii tajuta sua. Yritä itte tajuu ittees. Kaikki on hyvin sit. Ei toisten takii kannata kuolla ^ ^.
Yritä päästä vähän irti toisten mielipiteiden vaikutuksesta suhun. Sä vaikutat aika riippuvaiselta siitä että saat huomiota rakkautta ///
----------------------------------------------------
Eihän kukaan yleensä huomaa masennusta.
Siitä on useinmiten itse kerrottava.
Mut luota poikaystävääs, ei se haluu erota jos sanoo ettei haluu erota.
Ei se halua erota.
Varmana se rakastaa sua.
Ja nuoruuteen kuuluu se synkkien ajatteleminen, se on ohi menevää.
Kohta tulee kesä ja pääsee ulos nauttii auringon paisteest poikakaveris kaa.
Aurinko, hiekkaranta, poikakaveris sun vierel makoilemas auringos, vesi kimaltelee, koivujen lehdet havisee tuules, kaikki on ihanaa ja rauhallista.
Kesä tulee :)
Kaikkea hyvää teille ja Jumalan siunausta :)
Ymmärrän sua, mulla on ollut tässä jonkun aikaa sama tilanne. Olin jo valmis tekemään itsemurhan, mutta asiat saivat käänteen, enkä näillä näkymin ole ainakaan ihan heti itseäni tappamassa.. vaikka sitä mietinkin koko ajan.
Olen sitä mieltä että sun pitäisi tosissas puhua poikaystävällesi. Se ei näytä ymmärtävän sun tilannetta ja uskon että se muuttuis jos kertoisit tarpeeksi selvästi miten asioiden laita on. Jos siitäkän ei mikään muutu, niin jätä tämä jätkä sillä hän ei välitä sinusta jos ei piittaa miltä susta tuntuu edes.
Avun hankkiminen ei ole paha vahtoehto.. ja entäs kaverit? Onko sulla ystäviä joille voisit puhua?
Onko perheesi pakko huomata tilanteesi, etkö vain voisi kertoa heille? Tiedän että tämä on vaikeeta...voimia..
oon kertonu perheelle ja ystävälle, mut kukaa ei välitä ja ei niit kiinnosta... mul ei oo, ku yks ystävä ja seki on tullu etäiseksi...
Kerroitko perheellesi että itsemurha on mielessä?
Jos he sen tietäisivät niin huomaisit miten paljon he sinusta välittävät ja miten paljon he ovat valmiita tekemään puolestasi, jotta kaikki olisi taas hyvin.
Kaikkea hyvää sinulle ja Jumalan siunausta :)
Siis asiaanhan on helppo ratkasu, jos oot hottis. Jos olet ruma niin en oikeastaan välitä. Mutta mutta ajatellaan että olet hottis. Alat vain jakelemaan rasiaasi tarvitseville. Kun huomaat että voit tuottaa toisille mielihyvää, ymmärrät että sinä merkitset jotain. Voisit tehdä vielä monet pillunpuutteesta kärsivät pojat onnillisiksi.. Voit tehdä vielä niin paljon hyvää! olet tärkeä!!
Sinuna korjaisin asennettasi naisiin.
Hän on tärkeä muullakin tavalla.
Älä ajattele naisista tolleen.
Kaikkee hyvää sinulle ja Jumalan siunausta :)
on jokaisen oma valinta mitä tekee.. riistääkö itseltään hengen nuorena vai elääkö elämäänsä.. voin sanoa että itsemurha ei auta yhtään mitään.se vain pahentaa muiden oloa. sun kaverit kärsii, vanhemmat ja sukulaiset.. ehkä sun kannattais puhua ammattiauttajan kanssa. ja jos ei se auta niin käyppä tilaamassa aika lääkärille ja käske sen lähettää lähete nuorisopsykiatriselle osastolle.. se voi tuntua karmivalta ajatukselta mutta sitä se ei ole, älä ajattele mitä muut ajattelee jos joudut sellaseen paikkaan.. itse olen sielä ollut. aluksi ajattelin että tää on ihan hirvee paikka ja en pysty oleen täällä, mutta yllätys yllätys se paikka auttoi mua. mun kanssa puhuttiin mun ongelmista jne. sain purkaa pahaa oloa hoitajille. se auttoi todella paljon. et uskokaan kuinka paljon helpottaa kun se kaikki tuska purkautuu ulos. olin 6 viikon hoitojaksolla ja sen jälkeen olin onnellinen kun olin mennyt sinne. jos en olis menny hoitoon niin en varmaan olis enään tässä. mulla on ihanat ystävät ja vanhemmat jotka tukee mua kun mulla on murheita. ja tietenkin rakastava poikaystävä jolle voin puhua ihan kaikesta :).