Onko totta, että kaikki 500-800 euron digitaaliset järjestelmäkamerat eivät sisällä etsintä?
Hankinnassa olisi ehkä merkeistä Canon tai Nikon. Silmälasien käyttäjänä on hankalaa ottaa kunnon kuvia esimerkiksi kosteissa tai vähävaloisissa olosuhteissa.
Jos joku siis tietää kameran, jossa on etsin, millä saa kuvan tarkennettua ja rajttua ennen laukaisua, niin kertokoon sen ja auttakoon asiantuntemattomia kameran ostajia.
Kiitos ja kumarrus...
Terveisin,
Hupsuhupsukainen
Hankinnassa olisi ehkä merkeistä Canon tai Nikon. Silmälasien käyttäjänä on hankalaa ottaa kunnon kuvia esimerkiksi kosteissa tai vähävaloisissa olosuhteissa.
Jos joku siis tietää kameran, jossa on etsin, millä saa kuvan tarkennettua ja rajttua ennen laukaisua, niin kertokoon sen ja auttakoon asiantuntemattomia kameran ostajia.
Kiitos ja kumarrus...
Terveisin,
Hupsuhupsukainen
Vastaukset 27
Vanhimmat
"Onko totta, että kaikki 500-800 euron digitaaliset järjestelmäkamerat eivät sisällä etsintä?"
Ei. Joka ikinen järkkäri sisältää etsimen, kaikissa hintaluokissa.
"Jos joku siis tietää kameran, jossa on etsin, millä saa kuvan tarkennettua ja rajttua ennen laukaisua"
Sellaista ei ole olemassa. Etsimellä ei rajata/tarkenneta yhtään mitään, siitä vain katsotaan läpi.
Tarkoitan siis nestekidenäyttöä. Sitä ruutua missä näkyy tuleva kuva.
Kun sellainen on, voi siis ottaa kuvan pitämättä kameraan kiinni naamassa.
Osaanko vieläkään ilmaista tarvettani selkeästi?
Pieni televisioruutu kameran takana, missä näkyy kuva siitä, minne kamera on suunnattuna.
Näyttö, etsimen näyttö, ruutu, nestekidenäyttö... mikä on oikea termi tai sana??
Onko digijärkkäreissä sellaista??
Terveisin,
Hupsuhupsukainen
kuvaa pokkarilla.
Toki muutamassa kamerassa voi käyttää LCD-näyttöä etsimenä, mutta pokkarimaisesti käsilläkannateltaviksi niistä ei ole. Hämärässä valotusajat pitenevät eikä kamera pysy vakaana kun peilikoneisto ja suljin tuovat lisänä tärähdyksensä. Järkkärillä kuuluu kuvata tukevalla kuvausotteella otsaan tukien.
http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_SLR/EOS_450D/index.asp ja http://www.canon.fi/For_Home/Product_Finder/Cameras/Digital_SLR/EOS_40D/index.asp
Muilla merkeillä ei vielä taida olla, kenties seuraavissa malleissa. Yleensähän se menee niin, että Canon keksii muut matkivat.
Ensimmäiset kilpailijat lisäsivät liveviewin kameroihinsa jo silloin kun Canonin uusin oli 400D, joka ei vielä sisältänyt liveviewiä.
Samoin myös pölynpoiston kennolta kilpailijat saivat ensin kameroihinsa.
Monilla kilpailijoilla on myös kameran rungoissa olevat kuvanvakaajat, joita Canon ei ole vieläkään lisännyt omiin kameroihinsa, jotta he voisivat nyhtää enemmän rahaa kuluttajilta myymällä monta kuvanvakaajaa objektiivien mukana.
Eli ei se Canon nyt mitenkään erityisesti kehitystä määrää.
"Yleensähän se menee niin, että Canon keksii muut matkivat."
Varmaan Nikonin, Olympoksen, Pentaxin... käyttäjillä oli hauskaa tämän sammakon jälkeen.
Tällaisia alkaa olla monellakin, mutta vanhin ja monipuolisin taitaa yhä olla Oly E-330 http://web.mac.com/lsippu/Photo_Gallery/Laiteblogi/Merkinnät/2006/7/4_Luontokuvaajan_maastotestissä_E-330,_Zuiko_35-100mm_f2.0_ja_muut_Top-Pro_objektiivit..html
Minullakin on silmälasit (joita tosin en käytä kuvatessa), sillä kamerassa on kökkosuomeksi sanottuna diopterisäädin, jonka avulla etsin sopii myös silmälasienkäyttäjille. Nestekidenäyttö on varsin ongelmallinen järjestelmäkamerassa peilin takia. Sitä käytetään yleensä vain makrokuvauksissa ja silloinkin (mielellään) jalustan kanssa.
"Yleensähän se menee niin, että Canon keksii muut matkivat."
Oikeasti se menee niin että Canon keksii ja muut yrittävät epätoivoisesti pidätellä naurua.
-vakaaja oli käytössä silloin kun MIKÄÄN MUU merkki ei edes osannut haaveillakkaan siitä, toimii myös filmikameroissa MITÄ EI OLE MUILLA KUIN Nikonilla Canonin lisäksi tänä päivänäkään.
-toi ensimmäisenä halpisdigijärkkärit markkinoille
-pisin kokemus kinokoonkennojärkkärin valmistuksesta.
Nikonia lukuunottamatta MUUT MERKIT VAIN PYSTYVÄT UNEKSIMAAN siitä että pystyisivät semmoisia valmistamaan. TÄMÄ ON SUURI SYY MIKSI KAIKKI MUUT MERKIT KUIN NIKON JA CANON OVAT NAURETTAVIA RÄPELTÄJIÄ.
Listaa vois jatkaa pitkäänkin....
Uskomatonta fanaattisuutta näyttää riittävän ja mokomalla asialla. Naurettavin räpeltäjä tässä koko keskustelussa on nimimerkin Can-ON tapainen paskankirjoittaja, jolla ei kai ole minkäänlaista kuvauskokemusta ihan oikeasti.
Kaikki kameravalmistuksen päämerkit Canon, Nikon, Pentax, Olympus, Sony (ent. Minolta) ja mahd. vielä joku muukin tekevät kaikille käyttäjätasoille kelpaavia kameroita.
Hintaluokkia on paljon. Ns. halpismalleja valmistavat kaikki valmistajat ja on ihan yhdentekevää kuvien tason kannalta mitä niistä käyttää. Ns. ammattilaismalleja löytyy kai lähinnä Canonilta ja Nikonilta. Ne ovat teknisesti kovempaa tekoa ja paremmin suojattuja, mutta ei niillä otetut kuvat mitenkään poikkea muilla merkeillä otetuista. Sitä paitsi eivät näiden "ammattilaismallien" oikeat käyttäjät varmaankaan kirjoittele suomi24-palstalla tuollaista lähinnä uskonnollista lahkolaissoopaa.
Nikonilta tuli äskettäin ensimmäinen ns.FF-kenno ja sen kennon niinkuin Nikonin DX-koon kennojenkin valmistaja on Sony.
Canonilla on tavalliseen kuvaukseen huonoimmin soveltuva lcd-näyttöä käyttävä etsin. Se on hidas ja kömpelö käytöltään ja sitä käytettäessä kameran tarkennus toimii todella hitaasti eli liikkuvien kohteiden kuvaamiseen saa unohtaa. Canonin ratkaisu on erinomainen kuvattaessa liikkumattomia kohteita kuten usein esim. makrokuvauksessa on laita. Canonin ratkaisua heikentää oleellisesti myös näyttö jota ei voi kallistaa tai kääntää lainkaan.
Sonylla (A-350 ja A-300) on toisella tavalla toteutettu lcd-näytön käyttö kuvatessa. Toiminnan valinta on helppoa ja yksinkertaista ja kameran toiminta pysyy nopeana eli kamera soveltuu erinomaisesti "normaaliin" kuvaamiseen. Sonyn näyttö on kallistettavissa ylhäältä tai alhaaltapäin tapahtuvaan kuvaamiseen. Sonyn ratkaisusta johtuen esim. makrokuvaus ei ole samalla tasolla Canonin kanssa.
Olympusta en tunne mutta käytettävyys lienee siellä Sonyn ja Canonin välimaastossa. joissakin Olympuksen malleissa näyttö taitaa kääntyä oikeastaan mihin suuntaan tahansa.
Canon aloitti kameroiden valmistamisen "kloonaamalla" tunnetun saksalaisen kameran ja jatkoi sitä muutaman kymmenen vuotta. Vieläkään Canonilla ei ole kovinkaan monta omaperäistä laajalle levinnyttä ratkaisua kameroissaan. Että se siitä keksimisestä.
Erimerkkiset kamerat on, ainakin osaltaan ja hyvä niin. Löytyy jokaiselle omansa, vaikka monessa ehken onkin saman valmistajan tekemä kenno, voi olla halvempi kuin jos kaikilla olisi omaa valmistetta oleva, ainakin halvemmissa malleissa mielestäni tällä ei varmaan kauheata merkitystä? Meneeköhän kameroissa samaan suuntaan kuin autoissa, että koria myöten lähes identtisiä, vain merkit ja hieman yksityiskohdat eroaa.
Sen pellen, joka onnistuu kuvaamaan liikkuvia kohteita panelilla ja vieläpä käsivaralta.
Pentax, joka keksi ja muut matkivat. Sitten tuli Minolta ja Olympus omilla jujuillaan.
Muilla kameroilla mahdollista, Canonilla mahdotonta.
..puoliksi leikkiähän tää on;)
Silti en aivan perätöntä kirjoita, pikkasen kärjistettynä vaan.....
Nikoni ja Canoni on 2 merkkiä joilla on aidosti jokaiselle jotakin tarjottavana, siitä suuret plussat.Muiden rungot ova lähes samalle kennolle rakennettuja erimoisia kuoria.
Nikon ja Canon ovat ainoat joiden filmirunkoihin saa vakaajaoptiikoita, myöskään vanhoja filmikuvaajia ei ole unohdettu....kuinkas muilla?
Eihän se mikään pelle ole, vaan taitava kuvaaja.
En voi olla kommentoimatta.
Mutta heräsi kysymysmerkki mieleen, kun niin ylistät niin Canonia.
Missä se Canonin rungossa oleva vakain viipyy??? En ole vielä kertaakaan kuullut, että sellainen olisi Canonin kameroihin tulossa.
Myönnän, että itsehän ostin halvemmalla huippu luokan kameran. Pentax K10D, sisään rakennettu vakain. Ei tarvitse enään turhaa tavaraa sinne lasitötteröö, jota objektiiviksi kutsutaan. Ja jos merkkiä vaihdan niin se on kyllä Nikoni.
... enkä ole ikinä isommin diggaillut canoneista (joskin sillä on muutama todella hieno malli), mutta myönnettävä on että kyllä asia pitkälti on juuri kuvailemallasi tavalla. Parikymmentä vuotta sitten canon kähvelsi lehtikuvaajien sielut julkaisemalla eos-systeeminsä ja myös digiaikana se on pitkälti ollut uranuurtaja ja suunnan näyttäjä. Canon toi ensimmäisenä kuluttajahintaisen harrastajajärkkärin markkinoille ja samoin se on ensimäisenä lanseerannut kinokennoisen "harrastaja"järkkärin . Lieneekö kyse sitten canonin rohkeasta vedosta jalostaa halpa cmos-kenno vakavasti otettavaksi kuvailmaisimeksi, antanut canonille etulyöntiaseman tässä (on siis pystynyt puristamaan laitteiden hintoja alas silloin kun muut eivät siihen vielä kyenneet). Kannattaa huomata, että myös Nikon ja Sony on hypännyt sittemmin cmos-kelkkaan.
Onko muuten kenellekään tullut mieleen, että canonin pitäytyminen objektiivivakaajissa jättää sille tien auki isompiin kennoihin. Pentaxit sun muut joutuvat aloittamaan puhtaalta pöydältä objektiivivakaajien suunnittelun kun mielivät kinarileiriin samalla kun canonilla ja nikonilla on jo vuosien kokemus niistä. Olympus voi olla turvassa oman piskuisen fullframensa kanssa, koska systeemi on puhtaalta pöydältä tehty juuri tuohon kokoon eikä se siitä miksikään muutu. Toisaalta Olympuksen muita pienempi kennokoko jättää auki sen mielenkiintoisen mahdollisuuden, että siltä taholta voisi tulla raskaansarjan kamera kolmella kennolla, vaikka se nyt ajateltuna teknisesti ongelmalliselta vaikuttaakin, mutta sellainen järkkäri nostaisi kuvanlaadun kerralla uudelle tasolle (siihenkään systeemin ei kyllä sopisi kuin objektiivivakaaja).
No itse kuvailen onnellisena Nikonin D70 ja F90 kameroilla ja en ole vielä nähnyt mitään syytä kamerarunkoa uusia. Olen tosin vaivihkaa seuraillut käytettyjen markkinoita, että missä hinnoissa Nikon D200 pyörii sillä sellaisen saattaisin ostaa kun sen johonkin viiden sadan tietämille saapi.
ajattelutapaa.
Mielenkiintoinen ajatus, että se pitäisi olla rungossa, sehän on jo optiikassa;). Toisille se on suurempi merkitys kuin toisille, mulle on ihan sama kummassa se on tai onko sitä ollenkaan.
Saattaa olla, että vakaaja tulee runkoon, sen aika näyttää, mutta mun valintoihin sillä ei ole merkitystä.
Omaan käyttöön viimeisin runkohankinta 5D oli puhtaasti kinokennon ansiota, muotokuvaajana sen tuomat ominaisuudet ovat ylivertaiset croppikennoon nähden. Croppikameralla olis ihan yks-lysti minkä rungon valitsisin, varmaankin se olis Nikon D300 joka on luokkansa huippu, ja siinäkään ei ole vakaajaa rungossa.
Itse olen lähes filmijääränä sitä mieltä, että vähempikin ominaisuuksia digirungossa riittäisi.Olis vain kunnon etsin (mitä 5D:n ei ole), iso kenno sopivalla määrällä pikseleitä ja 2,5 tuumainen näyttökin riittäisi ihan perus AF & valotuksen mittauksella niin se olis siinä....
Kuvasin ennemmin Nikonilla, sen huonoihin ominaisuuksiin tuskastuneena vaihdoin Canoniin jonka huonoihin ominaisuuksiin oon sen jälkeen tutustunut, nyt on Nikoni osaksi mennyt vuorostaan ohi mutta merkin vaihto on turhaa, kun nytkin kuvaaja on heikoin lenkki.
Croppi-Canoneita en kauheesti viittis hehkuttaa, 40D---onhan se jotakin mutta ei mitenkään ihmeellistä, ehkä se C-hehkutus tulee omasta ihastuksestä 5D:n kennokokoon....joka merkkaa aika paljon.
En tiedä näkyykö muilla mun aamuinen vastaus, mulla ei näy ainakaan vielä...foorumi reistaa...
Kuvanvakain ei ole itseisarvo, kuvia voi ottaa vaikka sitä ei olekkaan, joten en ymmärrä miksi siitä aina toitotetaan.
Omistan 2 vakaajaoptiikkaa ja se riittää mulle.
Muotokuvaajana arvostan kameran muuta rakennetta yli runkovakaajan. Kinokoon kenno on niin tärkeää ettei pienempi tulisi enää kysymykseen. Muilla kuin Nikonilla ja Canonilla sitä ei ole, joten siksi mulla on tämä mielipide. Canonkin on kaukana täydellisestä, Nikonin D3 on tosi hyvä mutta ei niin hyvä että merkkiä pitäis vaihtaa.Pikkukennoiset on yhtä massaa josta Nikon D300 olis mun valinta jos olis pakko ottaa.
Järkkäreihin laitetaan ihan liikaa kaikenmaailman ominaisuuksia, mulle rittää hyvä isokennoinen peruskamera. Kovin paljon automatiikkaa en tarvitsisi.
Automatiikkaa riittää niin paljon, että tavallinen käyttäjä sekoaa, mutta monet tärkeät ominaisuudet puuttuu, kuten tarpeeksi suuri kenno, Kinon veroinen etsin, hyvät manuaalisäädöt ja terävyysalueen tarkistusnappi, joka on täysin ehdoton.
Panelin koko ei ole ollenkaan niin tärkeä, kuin sen erotuskyky. Useiden croppikameroiden näytöollä ei voi edes kuvan terävyyttä todeta liian harvan pikselimäärän vuoksi.
Vakaaja auttaa tietyissä tilanteissa, mutta monesti se on vain haitaksi.
5D:n etsin ei ole hyvä, mutta menettelee. Se sais olla 100 %:nen, etsimen ulko-osa ykkösarjalaiseen tapaan kauempana kameran takaseinästä ja reikä sais olla suurempi ettei silmää tarvittisi laittaa kiinni etsimeen, sais lasienkin kanssa kaikki näkymään.
Mulle riittää kun AF olis kunnollinen ja näytöstä vois helposti/luotettavasti tarkistaa valotuksen kohdalleen osumisen. Tarkennus yleensä osuu kohdilleen niinettei sitä tarvitse näytöstä tiirailla.
Itse oon senverran puolisokee, että syväterävyysnappia ei paljo tuu käytettyä. Kuvailen enempi kokemuksen mukaan, aina välillä onnistuen;). Saahan se nappi kuitenkin olla.
Liwe-vieviä en käytä edes pokkareissa, joten järkkäreissä en todellakaan sitä kaipaa. Parempi vaan kun ei olekkaan. Yksinkertaisuus kunniaan!
"Vakaaja auttaa tietyissä tilanteissa, mutta monesti se on vain haitaksi."
Vakaajan saa aina tarvittaessa pois päältä, joten ainoa haitta lienee lisääntynyt kameran paino.
Vakaaja on kuten mikä tahansa vempele, josta on hyötyä vain jos oppii sitä käyttämään. Suosikki linssini on Zuiko 35-100/f2. Kohta vuoden ajan olen käyttänyt linssin kanssa vakaajaa (ensin E-510 ja nyt E-3) ja mitä pidempään olen voinnut käyttää vakaaja sitä enemmän olen pitänyt siitä.
Vakaaja tietenkin mahdollistaa kuvaamisen pimeämmässä, mutta sen avulla voi myös esimerkiksi hallita liike-epäterävyyttä (tanssivan tytön helma saisi näyttää liikkuvalta), saada lisää syvyysterävyyttä (vakaaja mahdollistaa pienemmän aukon käyttämisen) tai kuvaamisen hengästyneenä.
Terve järki sanoo, että vakain pitää ottaa pois päältä, jos käyttää jalustaa, mutta äkkiseltä en keksi muita tilanteita, jossa se on suljettava.
Varsinaisesta asiasta olen Can-ONin kanssa samaa mieltä. Halpojen kinokokoisten digijärkkärien tuleminen markkinoille on hieno asia, sillä kohta voi valita edullisen halvan perusjäkkärin, edullisen kinokokoisen tai kalliimman, mutta monipuolisemman järkkärin välillä. Minun valintani on monestakin syystä runkovakaajalla varustettu monipuolinen pienikennoinen järkkäri. Ymmärrän oikein hyvin niitä, joille kameran sääsuojaus, kennon puhdistuksen tehokkuus tai etsimenä toimiva nestekidenäyttö ei ole ostamisen arvoisia ominaisuuksia.
"Toisaalta Olympuksen muita pienempi kennokoko jättää auki sen mielenkiintoisen mahdollisuuden, että siltä taholta voisi tulla raskaansarjan kamera kolmella kennolla, vaikka se nyt ajateltuna teknisesti ongelmalliselta vaikuttaakin, mutta sellainen järkkäri nostaisi kuvanlaadun kerralla uudelle tasolle (siihenkään systeemin ei kyllä sopisi kuin objektiivivakaaja)."
Telesentrinen rakenne mahdollistaa teoriassa moniakin uusia teknillisiä ratkaisuja, joista yksi on useamman kennon käyttäminen samassa kamerassa. Muistaakseni Olympus on joskus tehnyt tällaisen kameran, kun tarpeeksi suuria kennoja ei ollut tarjolla (mutta tuskin kaupallista mallia). Olympuksella on mikroskooppien tekijänä optiikka hallussa. Välillä tuntuu, että Olympuksen optiikan hinnoittelu tapahtuu samalla periaatteella kuin sairaalaoptiikka :-(
..... jokaisessa kamerassa pokkareista järkkäreihin on etsin, koska ilman etsintä ei voi kuvata muuta kuin hyvin summittaisesti. Digijärkkäreissä on toistaiseksi kaikissa optinen etsin ja monissa malleissa on myös lcd-etsin. Ilman optista etsintä olevaa järkkäriä ei tietääkseni vielä ole.
Tule.