Esitetty: 23.09.2003 | Päivitetty: 24.09.2003
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt | Tuottaja: Pasi Toivonen
Lastensuojelubisnes
Tuleeko lastensuojelusta bisnestä?
Toimittaja: Satu Miettinen
Aluksi aiheena lastensuojelu - onko siinä kehityksen pyörä kierähtämässä taaksepäin?
Lastensuojelusta on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Ala kiinnostaa paitsi yksittäisiä perheyrityksiä nyt myös pörsssiyhtiötä. Ilmiön taustalla ovat lisääntyneet huostaantot ja pahoinvointi lapsiperheissä. Kun kunnalliset ja valtiolliset lastensuojelupalvelut jo ennen lamaa ajettiin alas, on alan yksityistäminen edennyt vinhaa vauhtia.
Tällä hetkellä lastensuojelulaitoksista valtaosa on yksityisiä. Kriitikoiden mielestä yksityistäminen ja bisnesajattelu lastensuojelussa saattavat johtaa ojasta allikkoon. Yksityistämisen tavoitteena kun on karsia kuntien kustannuksia ja pienentää laitoskokoja - nyt on käymässä päinvastoin.
Pienistä perhekodeista on kasvamassa laitoksia, joiden palveluihin kunnilla ei ole varaa. Oulun kaupunkin suivaantui tilanteeseen ja päätti kilpailuttaa palvelun tarjoajat. Tässä toimittajamme Satu Miettisen raportti.
Esitetty: 10.08.2004 | Päivitetty: 11.08.2004
Juontajat: Hannele Valkeeniemi ja Arto Nieminen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Koulunkäyntiavustajan kesä
Koulunkäyntiavustajan kesä: ei palkkaa, ei korvauksia
Toimittaja: Kirsi Tirkkonen
Nyt nuorten ja lasten maailmaan toisesta vinkkelistä. Koulutyönsä aloittavat jälleen myös koulunkäyntiavustajat. Tämä ammattiryhmä kasvaa nopeaa vauhtia, kun luokissa on yhä enemmän tukea vaativia oppilaita.
Koulunkäyntiavustajien asema on kuitenkin vähintäänkin sekava. Pahimmillaan he ovat kesällä ilman palkkaa - mutta työttömyyskorvaustakaan ei tule, koska heitä ei pidetä lomautettuina. Työsopimuslakiin on jäänyt porsaanreikä.
Esitetty: 03.08.2004 | Päivitetty: 04.08.2004
Juontajat: Hannele Valkeeniemi ja Arto Nieminen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Iltakoti
Iltakoti auttaa jos nuori tarvitsee aikuista
Toimittaja: Maria Tolppanen
Toisenlaista lastensuojelua, nyt suomalaisittain. Imatralla toimii maan ainoa iltakoti. Se on paikka nuorille, jotka syystä tai toisesta eivät joko voi, tai halua olla kotona. Kotona ei välttämättä ole ketään, tai jos onkin, aikuinen ei kykene olemaan läsnä.
Iltakotitoiminnan tarpeellisuudesta kertoo se, että 30 000 asukkaan Imatralla vakiokävijöitä on parisataa. Iltakotiin meneminen on vapaaehtoista, ja edes omaa nimeä ei välttämättä tarvitse kertoa.
Esitetty: 18.05.2004 | Päivitetty: 19.05.2004
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt | Tuottaja: Pasi Toivonen
Hyvinvointipalvelut

Myykö Suomi hyvinvointipalvelunsa EU:lle?
Toimittaja: Satu Miettinen
EU-maiden ulkoministerit ovat parhaillaan koolla Brysselissä hiomassa perustuslain viimeisiä kiistakohtia. Näyttää siltä että ratkaisu venyy ja siirtyy jo tutuksi tulleella unionityylillä.Suomelle on ollut koko neuvotteluruletin ajan tärkeää säilyttää päätösvalta terveydenhuoltoa, kouluja ja vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa omissa käsissään.
Nyt kuitenkin kiistellään siitä, onko perustuslakiluonnos sellainen, että unioni voisi tulevaisuudessa pistää näppinsä suomalaisten hyvinvointipalveluihin kauppapoliittisin perustein.
Kansalaisaktivistien mielestä vaara on ilmeinen, neuvottelijat itse ovat sitä mieltä että pelkoa ei ole. Seurasimme viikonvaihteessa kansalaisjärjestöjen kampanjointia perustuslain tiukan sanamuodon puolesta.
Esitetty: 13.04.2004 | Päivitetty: 14.04.2004
Juontajat: Hannele Valkeeniemi ja Arto Nieminen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Avaimet käteen
Avaimet käteen ja kotiin - kuntien asukaskilpailu kovenee
Toimittaja: Maria Tolppanen
Nyt rajojen sisälle kotimaahan. Kunnat houkuttelevat uusia asukkaita nykyään monenlaisin houkuttimin. Varsinkin muuttotappioalueelle halutuinta väkeä ovat perheet, joilla on vauva kainalossa.
Lapsiperhe ei muuta heti pois, ja turvaa ehkä kylän koulunkin. Kuitenkin vauva kainalossa voi olla työlästä ryhtyä oman tuvan laittajaksi. Tätä varten muutamat kunnat rakentavat talonkin valmiiksi - avaimet käteen ja kotiin - periaatteella. Konstit on monet.
Esitetty: 27.01.2004 | Päivitetty: 28.01.2004
Juontajat: Salla Paajanen ja Pasi Toivonen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Kuntaliitokset
Aloitetaanko kuntaliitoksilla hyvinvointivaltion purkutalkoot?
Toimittaja: Hannele Valkeeniemi
Suomessa on vireillä enemmän kuntaliitoksia kuin kertaakaan 30 vuoteen. Kiire kasvaa kevään mittaan, sillä moni valtuusto haluaa saada asian hoidettua ennen syksyn kunnallisvaaleja.
Suomalaiset kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistää rahan puute. Talous on joko kireä tai sietämättömän kireä. Liitoksista haetaan tähän apua.
Mutta miten käy liitoskuntien palvelujen sen jälkeen kun kuherruskuukausi on ohi? Ajetaanko näin hiljalleen syrjälueiden palveluja alas?
Pohjois-Karjalassa äänestettiin sunnuntaina Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran liittämisestä Joensuuhun.
KUNTALIITOKSET
TULOSSA 2005
Sejnäjoki-Peräseinäjoki
Loimaa-Loimaan kunta
Tohmajärvi-Värtsilä
Kuopio-Vehmersalmi
Kangasala-Sahalahti
Joensuu-Kiihtelysvaara-Tuupovaara
Varkaus-Kangaslampi
Ulvila-Kullaa
SELVITYS VIREILLÄ, TAVOITE 2005
Saari-Uukuniemi-Parikkala
Iisalmi-Sonkajärvi (kansanäänestys 1.2.2004)
Karinainen-Pöytyä
SELVITYS VIREILLÄ, TAVOITE 2006
Rovaniemi-Rovaniemen maalaiskunta
Valkeakoski-Toijala-Viiala
ALOITE KÄSITTELYSSÄ
Mänttä-Vilppula
Kitee-Kesälahti
HANKE PYSÄHTYNYT
Hämeenlinna-Hattula-Hauho
Imatra-Joutseno-Lappeenranta (Saimaankaupunki)
RAUENNEET
Pelkosenniemi-Kemijärvi
Hyrynsalmi-Suomussalmi
Lähteet: sisäministeriö, Suomen Kuntaliitto, kuntien internetsivut, em. kuntien kunnanvirastot
Esitetty: 20.09.2005 | Päivitetty: 21.09.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Reeta Kivihalme
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltiosta omavastuuvaltio?
Toimittaja: Tiina Merikanto
Suomalaiset kannattavat hyvinvointivaltiota. Me maksamme mieluusti veroja, jos tiedämme että saamme rahalle vastinetta eli palveluja. Viime aikoina kunnat ovat joutuneet leikaamaan sosiaalipalveluja koska raha on loppu.
Hyvinvointi Suomi on ankarassa kriisissä. Erilaisia rakenneuudistuksia ja erilaisia kuntauudistuksia suolletaan vaikka tiedossa ei ole onko niistä apua. Yhteiskunta odottaa yhä enmmän että ihmiset ottavat itse vastuun omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Olemmeko siis siirtymässä hyvinvointivaltiosta omavastuuvaltioon.
Esitetty: 05.07.2005 | Päivitetty: 06.07.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Reeta Kivihalme
Nettiäidit
Nettiäidit kyseenalaistavat neuvolan viisauden
Toimittaja: Milla Laakso
Äideillä ja isillä on kautta aikojen ollut viha-rakkaussuhde tähän Arvo Ylpön synnyttämään instituutioon, neuvolaan. Kun lapsen hoidossa jokin tuntuu epävarmalta on mukava soittaa neuvolaan. Toisaalta joskus tuntuu että neuvolasta saa liikaakin opastusta.
Neuvolan rinnalle lapsenhoidon tietopankiksi on noussut internet. Vauva-aiheisissa keskusteluryhmissä käydään kipakkaa keskustelua siitä, kuka lapsen kasvattaa, oma perhe vai neuvolan tädit.
Esitetty: 31.05.2005 | Päivitetty: 01.06.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Kohti erikoistuvaa Suomea
Kohti erikoistuvaa Suomea
Toimittaja: Satu Miettinen
Suomalainen työelämä on turbulenssissa. Teolliset työpaikat katoavat emmekä tiedä mitä tulee tilalle
Studiossa Kansantaloustieteilijä Samuli Skurnik ja Köyhyystutkija STAKES Jouko Karjalainen.
Esitetty: 29.03.2005 | Päivitetty: 30.03.2005
Juontajat: Krista Taubert ja Pasi Toivonen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Perheneuvolat
Kipua ja ahdistusta perheneuvolan jonossa
Toimittaja: Tiina Merikanto
Perheiden ongelmat näkyvät lasten pahoinvointina. Tilastot puhuvat karua kieltä: lastenpsykiatrian palveluiden käyttö on kasvanut viidessä vuodessa 40 prosenttia, ja lastensuojelun asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Perheneuvolat voisivat ehkäistä ongelmia ennakolta, mutta käytännön arjessa seisotaan jonoissa. Odottaessa ongelmat usein pahenevat.
Esitetty: 08.03.2005 | Päivitetty: 09.03.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Suomen koulut
Koululakkautusten kuuma kevät - onko Suomessa liikaa kouluja
Toimittaja: Hannele Valkeeniemi
Päättäjät saivat heti kunnallisvaalien jälkeen eteensä raskaan urakan. Kouluja lakkautetaan parhaillaan kautta maan. Kansalaisilta on vaikea saada leikkuutalkoille tukea.
Talkoot polkaisi pystyyn valtiovarainministeriö ja opetusministeriö. Niiden mukaan Suomessa on liikaa kouluja. Kouluverkon karsiminen johtuu talouden kylmistä luvuista - kuntien talous kiristyy ja lasten määrä vähenee.
Mutta mitä koulujen lakkautus merkitsee koululaisille? Toimittajamme Hannele Valkeeniemi selvitti asiaa sekä ruuhka- että reuna Suomessa.
Esitetty: 25.01.2005 | Päivitetty: 26.01.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt | Tuottaja: Pasi Toivonen
Sosiaalinen yritys

Sosiaalinen yritys - susi jo syntyessään?
Toimittaja: Satu Miettinen
Laki sosiaalisista yrityksistä lanseerattiin suurin toivein vuosi sitten: tarkoituksena oli luoda tuhansia pysyviä työpaikkoja vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Sosiaaliseksi yritykseksi pääsee jos henkilökunnasta vähintään kolmasosa on vammaisia, vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka.
Vastapainoksi valtio antaa yritykselle työllistämistukea. Lisäksi tarjolla on projektirahaa yritysideoiden kehittelyyn. Viimevuotisesta yli neljän miljoonan potista tosin jaettiin vain murto-osa.
Sosiaalisten yritysten alkutaival on ollut pettymys. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja on syntynyt vain kourallinen, ja ensimmäinen konkurssikin on tosiasia.
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt | Tuottaja: Pasi Toivonen
Lastensuojelubisnes
Tuleeko lastensuojelusta bisnestä?
Toimittaja: Satu Miettinen
Aluksi aiheena lastensuojelu - onko siinä kehityksen pyörä kierähtämässä taaksepäin?
Lastensuojelusta on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Ala kiinnostaa paitsi yksittäisiä perheyrityksiä nyt myös pörsssiyhtiötä. Ilmiön taustalla ovat lisääntyneet huostaantot ja pahoinvointi lapsiperheissä. Kun kunnalliset ja valtiolliset lastensuojelupalvelut jo ennen lamaa ajettiin alas, on alan yksityistäminen edennyt vinhaa vauhtia.
Tällä hetkellä lastensuojelulaitoksista valtaosa on yksityisiä. Kriitikoiden mielestä yksityistäminen ja bisnesajattelu lastensuojelussa saattavat johtaa ojasta allikkoon. Yksityistämisen tavoitteena kun on karsia kuntien kustannuksia ja pienentää laitoskokoja - nyt on käymässä päinvastoin.
Pienistä perhekodeista on kasvamassa laitoksia, joiden palveluihin kunnilla ei ole varaa. Oulun kaupunkin suivaantui tilanteeseen ja päätti kilpailuttaa palvelun tarjoajat. Tässä toimittajamme Satu Miettisen raportti.
Esitetty: 10.08.2004 | Päivitetty: 11.08.2004
Juontajat: Hannele Valkeeniemi ja Arto Nieminen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Koulunkäyntiavustajan kesä
Koulunkäyntiavustajan kesä: ei palkkaa, ei korvauksia
Toimittaja: Kirsi Tirkkonen
Nyt nuorten ja lasten maailmaan toisesta vinkkelistä. Koulutyönsä aloittavat jälleen myös koulunkäyntiavustajat. Tämä ammattiryhmä kasvaa nopeaa vauhtia, kun luokissa on yhä enemmän tukea vaativia oppilaita.
Koulunkäyntiavustajien asema on kuitenkin vähintäänkin sekava. Pahimmillaan he ovat kesällä ilman palkkaa - mutta työttömyyskorvaustakaan ei tule, koska heitä ei pidetä lomautettuina. Työsopimuslakiin on jäänyt porsaanreikä.
Esitetty: 03.08.2004 | Päivitetty: 04.08.2004
Juontajat: Hannele Valkeeniemi ja Arto Nieminen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Iltakoti
Iltakoti auttaa jos nuori tarvitsee aikuista
Toimittaja: Maria Tolppanen
Toisenlaista lastensuojelua, nyt suomalaisittain. Imatralla toimii maan ainoa iltakoti. Se on paikka nuorille, jotka syystä tai toisesta eivät joko voi, tai halua olla kotona. Kotona ei välttämättä ole ketään, tai jos onkin, aikuinen ei kykene olemaan läsnä.
Iltakotitoiminnan tarpeellisuudesta kertoo se, että 30 000 asukkaan Imatralla vakiokävijöitä on parisataa. Iltakotiin meneminen on vapaaehtoista, ja edes omaa nimeä ei välttämättä tarvitse kertoa.
Esitetty: 18.05.2004 | Päivitetty: 19.05.2004
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt | Tuottaja: Pasi Toivonen
Hyvinvointipalvelut

Myykö Suomi hyvinvointipalvelunsa EU:lle?
Toimittaja: Satu Miettinen
EU-maiden ulkoministerit ovat parhaillaan koolla Brysselissä hiomassa perustuslain viimeisiä kiistakohtia. Näyttää siltä että ratkaisu venyy ja siirtyy jo tutuksi tulleella unionityylillä.Suomelle on ollut koko neuvotteluruletin ajan tärkeää säilyttää päätösvalta terveydenhuoltoa, kouluja ja vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa omissa käsissään.
Nyt kuitenkin kiistellään siitä, onko perustuslakiluonnos sellainen, että unioni voisi tulevaisuudessa pistää näppinsä suomalaisten hyvinvointipalveluihin kauppapoliittisin perustein.
Kansalaisaktivistien mielestä vaara on ilmeinen, neuvottelijat itse ovat sitä mieltä että pelkoa ei ole. Seurasimme viikonvaihteessa kansalaisjärjestöjen kampanjointia perustuslain tiukan sanamuodon puolesta.
Esitetty: 13.04.2004 | Päivitetty: 14.04.2004
Juontajat: Hannele Valkeeniemi ja Arto Nieminen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Avaimet käteen
Avaimet käteen ja kotiin - kuntien asukaskilpailu kovenee
Toimittaja: Maria Tolppanen
Nyt rajojen sisälle kotimaahan. Kunnat houkuttelevat uusia asukkaita nykyään monenlaisin houkuttimin. Varsinkin muuttotappioalueelle halutuinta väkeä ovat perheet, joilla on vauva kainalossa.
Lapsiperhe ei muuta heti pois, ja turvaa ehkä kylän koulunkin. Kuitenkin vauva kainalossa voi olla työlästä ryhtyä oman tuvan laittajaksi. Tätä varten muutamat kunnat rakentavat talonkin valmiiksi - avaimet käteen ja kotiin - periaatteella. Konstit on monet.
Esitetty: 27.01.2004 | Päivitetty: 28.01.2004
Juontajat: Salla Paajanen ja Pasi Toivonen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Kuntaliitokset
Aloitetaanko kuntaliitoksilla hyvinvointivaltion purkutalkoot?
Toimittaja: Hannele Valkeeniemi
Suomessa on vireillä enemmän kuntaliitoksia kuin kertaakaan 30 vuoteen. Kiire kasvaa kevään mittaan, sillä moni valtuusto haluaa saada asian hoidettua ennen syksyn kunnallisvaaleja.
Suomalaiset kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, mutta kaikkia yhdistää rahan puute. Talous on joko kireä tai sietämättömän kireä. Liitoksista haetaan tähän apua.
Mutta miten käy liitoskuntien palvelujen sen jälkeen kun kuherruskuukausi on ohi? Ajetaanko näin hiljalleen syrjälueiden palveluja alas?
Pohjois-Karjalassa äänestettiin sunnuntaina Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran liittämisestä Joensuuhun.
KUNTALIITOKSET
TULOSSA 2005
Sejnäjoki-Peräseinäjoki
Loimaa-Loimaan kunta
Tohmajärvi-Värtsilä
Kuopio-Vehmersalmi
Kangasala-Sahalahti
Joensuu-Kiihtelysvaara-Tuupovaara
Varkaus-Kangaslampi
Ulvila-Kullaa
SELVITYS VIREILLÄ, TAVOITE 2005
Saari-Uukuniemi-Parikkala
Iisalmi-Sonkajärvi (kansanäänestys 1.2.2004)
Karinainen-Pöytyä
SELVITYS VIREILLÄ, TAVOITE 2006
Rovaniemi-Rovaniemen maalaiskunta
Valkeakoski-Toijala-Viiala
ALOITE KÄSITTELYSSÄ
Mänttä-Vilppula
Kitee-Kesälahti
HANKE PYSÄHTYNYT
Hämeenlinna-Hattula-Hauho
Imatra-Joutseno-Lappeenranta (Saimaankaupunki)
RAUENNEET
Pelkosenniemi-Kemijärvi
Hyrynsalmi-Suomussalmi
Lähteet: sisäministeriö, Suomen Kuntaliitto, kuntien internetsivut, em. kuntien kunnanvirastot
Esitetty: 20.09.2005 | Päivitetty: 21.09.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Reeta Kivihalme
Hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltiosta omavastuuvaltio?
Toimittaja: Tiina Merikanto
Suomalaiset kannattavat hyvinvointivaltiota. Me maksamme mieluusti veroja, jos tiedämme että saamme rahalle vastinetta eli palveluja. Viime aikoina kunnat ovat joutuneet leikaamaan sosiaalipalveluja koska raha on loppu.
Hyvinvointi Suomi on ankarassa kriisissä. Erilaisia rakenneuudistuksia ja erilaisia kuntauudistuksia suolletaan vaikka tiedossa ei ole onko niistä apua. Yhteiskunta odottaa yhä enmmän että ihmiset ottavat itse vastuun omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Olemmeko siis siirtymässä hyvinvointivaltiosta omavastuuvaltioon.
Esitetty: 05.07.2005 | Päivitetty: 06.07.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Reeta Kivihalme
Nettiäidit
Nettiäidit kyseenalaistavat neuvolan viisauden
Toimittaja: Milla Laakso
Äideillä ja isillä on kautta aikojen ollut viha-rakkaussuhde tähän Arvo Ylpön synnyttämään instituutioon, neuvolaan. Kun lapsen hoidossa jokin tuntuu epävarmalta on mukava soittaa neuvolaan. Toisaalta joskus tuntuu että neuvolasta saa liikaakin opastusta.
Neuvolan rinnalle lapsenhoidon tietopankiksi on noussut internet. Vauva-aiheisissa keskusteluryhmissä käydään kipakkaa keskustelua siitä, kuka lapsen kasvattaa, oma perhe vai neuvolan tädit.
Esitetty: 31.05.2005 | Päivitetty: 01.06.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Kohti erikoistuvaa Suomea
Kohti erikoistuvaa Suomea
Toimittaja: Satu Miettinen
Suomalainen työelämä on turbulenssissa. Teolliset työpaikat katoavat emmekä tiedä mitä tulee tilalle
Studiossa Kansantaloustieteilijä Samuli Skurnik ja Köyhyystutkija STAKES Jouko Karjalainen.
Esitetty: 29.03.2005 | Päivitetty: 30.03.2005
Juontajat: Krista Taubert ja Pasi Toivonen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Perheneuvolat
Kipua ja ahdistusta perheneuvolan jonossa
Toimittaja: Tiina Merikanto
Perheiden ongelmat näkyvät lasten pahoinvointina. Tilastot puhuvat karua kieltä: lastenpsykiatrian palveluiden käyttö on kasvanut viidessä vuodessa 40 prosenttia, ja lastensuojelun asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Perheneuvolat voisivat ehkäistä ongelmia ennakolta, mutta käytännön arjessa seisotaan jonoissa. Odottaessa ongelmat usein pahenevat.
Esitetty: 08.03.2005 | Päivitetty: 09.03.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Timo Seppänen | Tuottaja: Pasi Toivonen
Suomen koulut
Koululakkautusten kuuma kevät - onko Suomessa liikaa kouluja
Toimittaja: Hannele Valkeeniemi
Päättäjät saivat heti kunnallisvaalien jälkeen eteensä raskaan urakan. Kouluja lakkautetaan parhaillaan kautta maan. Kansalaisilta on vaikea saada leikkuutalkoille tukea.
Talkoot polkaisi pystyyn valtiovarainministeriö ja opetusministeriö. Niiden mukaan Suomessa on liikaa kouluja. Kouluverkon karsiminen johtuu talouden kylmistä luvuista - kuntien talous kiristyy ja lasten määrä vähenee.
Mutta mitä koulujen lakkautus merkitsee koululaisille? Toimittajamme Hannele Valkeeniemi selvitti asiaa sekä ruuhka- että reuna Suomessa.
Esitetty: 25.01.2005 | Päivitetty: 26.01.2005
Juontajat: Reeta Kivihalme ja Jyrki Richt | Tuottaja: Pasi Toivonen
Sosiaalinen yritys

Sosiaalinen yritys - susi jo syntyessään?
Toimittaja: Satu Miettinen
Laki sosiaalisista yrityksistä lanseerattiin suurin toivein vuosi sitten: tarkoituksena oli luoda tuhansia pysyviä työpaikkoja vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.
Sosiaaliseksi yritykseksi pääsee jos henkilökunnasta vähintään kolmasosa on vammaisia, vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka.
Vastapainoksi valtio antaa yritykselle työllistämistukea. Lisäksi tarjolla on projektirahaa yritysideoiden kehittelyyn. Viimevuotisesta yli neljän miljoonan potista tosin jaettiin vain murto-osa.
Sosiaalisten yritysten alkutaival on ollut pettymys. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja on syntynyt vain kourallinen, ja ensimmäinen konkurssikin on tosiasia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kiteytetty tähän lauseeseen:
" Kriitikoiden mielestä yksityistäminen ja bisnesajattelu lastensuojelussa saattavat johtaa ojasta allikkoon. "
SAATTAVAT johtaa. No niin tosiaan on johtanut.
Yksityistämisen luultiin tosiaan pudottavan kustannuksia, mutta toisin kävi. Toisaalta huostaanotettavia tahkotaan kuntapäättäjien toimesta koko ajan lisää jo pelkästään puutteellisesti toimivasta terv.huollosta, samoin rahan puutteesta kärvistelevästä peruskoulusta. Touhu on sellaista tohinaa, että ei ehditä edes purkaa huostaanottoja putken toisesta päästä!
Yllytetään ihmisiä tekemään ilmoituksia ja niitä tulee sitten ovista ja ikkunoista, kuten Myyrmäen toimiston lastensossu kuvasi tilannetta Helsingin Sanomissa. Sossut eivät paljoa ehdi muuta kuin juosta ilmoitusten perässä ja kahmimassa ne lapset vastaanottokotiin, joiden tapauksista luetaan lööpeistä jälkeenpäin.
Sossu tekee vähän siellä ja vähän täällä, ongelma tiedetään ministeritasoa myöten, eikä mitään konkreettista tehdä tilanteen auttamiseksi.
oli yksi ainut iltakoti ja se oli Imatralla, niin onko niitä tullut mihinkään lisää?
Noin paljon kävijöitä pienellä paikkakunnalla!
Eikö näidenkään perustamiseen ole ollut varaa?
Eikö idea ole levittänyt yksityisille yrittäjille?
itsemääräämisen menetystä monella alueella, niin miksi ihmeessä toimittajan on pitänyt mainita erikseen, miten "Suomelle on ollut koko neuvotteluruletin ajan tärkeää säilyttää päätösvalta terveydenhuoltoa, kouluja ja vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa omissa käsissään."
Siis juuri ne asiat, jotka nyt neljä vuotta myöhemminkin ovat päin prinkkalaa!
"Hyvinvointi Suomi on ankarassa kriisissä. Erilaisia rakenneuudistuksia ja erilaisia kuntauudistuksia suolletaan vaikka tiedossa ei ole onko niistä apua. Yhteiskunta odottaa yhä enmmän että ihmiset ottavat itse vastuun omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Olemmeko siis siirtymässä hyvinvointivaltiosta omavastuuvaltioon. "
Eihän se mitään yksilöihmisen vastuun pakoilua ole, jos valtiossa on toimiva julkinen terveyshuolto tai hyvin organisoitu peruskoulu, jossa lapset ja opettajat viihtyvät.
Asennemuokkaus tapahtuu monesti salakavalasti ja onpa mielenkiintoista, että palvelujen yksityistämistä on ajettu jo -05 tuollaisin sanakääntein, että "ihmisten on ruettava ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheisensä hyvinvoinnista". Hörö lörö! Tuolla saadaan ne nuoret, juuri työelämään astuneet (ja oman voiman tunnossa pullistelevat kahelit) menestyjät ihan justiinsa mukaan tuohon vöyhötykseen, että joo IHMISTEN on otettava vastuuta astioista, eikä odottaa julkisia palveluja!
He ovat oma höynäytetty joukkonsa olleet varmaan huutamassa kaiken yksityistämisen puolesta, koska eivät ole nähneet niitä aikoja, jolloin julkiset palvelut vielä toimivat. VARMASTI niissä ei ollut mitään epäaktivisoivaa, vaan kuten nimensä kertoo, ne palvelivat ihmisiä ja nostivat heidän hyvinvointiaan.