Gallup

...sekarotuiset ovat todella rumia? Omani on ainakin kaunis kuin mikä =)

MarzaH kirjoitti:

...sekarotuiset ovat todella rumia? Omani on ainakin kaunis kuin mikä =)

ei kuitenkaan mikään griffon ole....

kun niitä on käytetty jalostukseen.Eli vaikka koira olisi tutkittu,ei se takaa periyttämisestä vielä mitään,se kertoo ainoastaan yksilön terveyden tutkituilta osilta.

Voihan koira olla tutkittu ja terve,mutta perimältään täyttä saissea,kun taas joku yksilö huonomalla tutkimustuloksella(kuitenkin vielä sallittu),hyvän sukunsa vuoksi periyttäjänä parempi.

Minäkään en käyttäisi tutkimattomia koiria,mutta varsinkaan,jos linja ei olisi tuttu en liputtaisi periyttämisen puolesta vasta kuin koiralla on jälkeläisnäyttöä.Ja enemmän kuin yksi pentue.

ei tiedä vasta kirjoitti:

kun niitä on käytetty jalostukseen.Eli vaikka koira olisi tutkittu,ei se takaa periyttämisestä vielä mitään,se kertoo ainoastaan yksilön terveyden tutkituilta osilta.

Voihan koira olla tutkittu ja terve,mutta perimältään täyttä saissea,kun taas joku yksilö huonomalla tutkimustuloksella(kuitenkin vielä sallittu),hyvän sukunsa vuoksi periyttäjänä parempi.

Minäkään en käyttäisi tutkimattomia koiria,mutta varsinkaan,jos linja ei olisi tuttu en liputtaisi periyttämisen puolesta vasta kuin koiralla on jälkeläisnäyttöä.Ja enemmän kuin yksi pentue.

Lue lisää

tuli tärkeä soitto piti hoidella asioita.

Mutta tutkin eilen ja vertailin kahta kasvattajaa millä on monia pentueita ollut, täysin sama määrä kummallakin.

Toisella kasvattajalla 4 sf mva ja toisella 12 sf mva 2 kans mva. Kuvastaa hyvin sitä kauheata määrää mikä molemmilla koiria on ollut, kuka rahastaa, tehdään pennut vain rahastuksesta ja toinen panostaa rotumääritelmän mukaisiin pentuihin.

Ei kasvatus ole niin yksinkertaista, että kuvitellaan vaan astutetaan kaksi rodun koiraa keskenään eikä panosteta laatuun.

Siinä pitää tietää ihan melkein kaikki koirien suvusta, mitä mitäkin periyttää ja mahdolliset sairaudetkin.

Ei kahta koiraa millä on samoja mahdollisia virheitä käytetä keskenään yhteen, koska se saattaa kostautua jälkeläisille, mut mut saattaa ulkonäkö muut mahdolliset tulla suvun takaaltakin.

Esim erään rodun narttu mikä ei ollut näyttelykoira periytti rodun yhden kaikkien aikojen parhaimman rotunsa näyttelykoiran ja terveen pentue oli muutenkin täydellinen.

Linjoja mulla ainakin näin vanhan kaavan mukaan:
1.linjasiitos= vanhemmat saman näköisiä olematta sukua toisilleen ja toivottavasti periyttäen mitä kasvattajat hakevat.

2. Ulkosiitos= vanhemmat ei mitään sukua toisilleen ollen ihan eri näköisiä, tulee sillisalattia pennuista, tullen monta eri ulkonäköä, välillä.

3. argg sisäsiitos= vanhemmat läheistä sukua toisilleen, periyttäen hyvät ja pahat puolet pennuille.

Jos samat vanhemmat tekee 1 pentueen mikä on terve ja rotumääritelmän mukainen, saattaa toinen pentue, heillä ollakkin ihan jotain muuta.

Mistään ei voi mennä 100 takuuseen pennuissa.

Ne ketkä kasvattavat rakastaen rotuansa ilman, että laskevat euroja mitä joutuu uhraamaan rahallisesti, yrittävät tehdä parhaimpien mahdollisten koirien kanssa jälkeläisiä, vaikkapa esim. sikra millä on jälkeläisnäyttöä koirillaan ja varmaan ei ensinmäisenä ole tullut euron kuvat silmiin vaan ajatellut rotunsa parasta, terveyden ja ulkonäön kannalta, raha ollessa sivuseikka.

n.sorsa kirjoitti:

tuli tärkeä soitto piti hoidella asioita.

Mutta tutkin eilen ja vertailin kahta kasvattajaa millä on monia pentueita ollut, täysin sama määrä kummallakin.

Toisella kasvattajalla 4 sf mva ja toisella 12 sf mva 2 kans mva. Kuvastaa hyvin sitä kauheata määrää mikä molemmilla koiria on ollut, kuka rahastaa, tehdään pennut vain rahastuksesta ja toinen panostaa rotumääritelmän mukaisiin pentuihin.

Ei kasvatus ole niin yksinkertaista, että kuvitellaan vaan astutetaan kaksi rodun koiraa keskenään eikä panosteta laatuun.

Siinä pitää tietää ihan melkein kaikki koirien suvusta, mitä mitäkin periyttää ja mahdolliset sairaudetkin.

Ei kahta koiraa millä on samoja mahdollisia virheitä käytetä keskenään yhteen, koska se saattaa kostautua jälkeläisille, mut mut saattaa ulkonäkö muut mahdolliset tulla suvun takaaltakin.

Esim erään rodun narttu mikä ei ollut näyttelykoira periytti rodun yhden kaikkien aikojen parhaimman rotunsa näyttelykoiran ja terveen pentue oli muutenkin täydellinen.

Linjoja mulla ainakin näin vanhan kaavan mukaan:
1.linjasiitos= vanhemmat saman näköisiä olematta sukua toisilleen ja toivottavasti periyttäen mitä kasvattajat hakevat.

2. Ulkosiitos= vanhemmat ei mitään sukua toisilleen ollen ihan eri näköisiä, tulee sillisalattia pennuista, tullen monta eri ulkonäköä, välillä.

3. argg sisäsiitos= vanhemmat läheistä sukua toisilleen, periyttäen hyvät ja pahat puolet pennuille.

Jos samat vanhemmat tekee 1 pentueen mikä on terve ja rotumääritelmän mukainen, saattaa toinen pentue, heillä ollakkin ihan jotain muuta.

Mistään ei voi mennä 100 takuuseen pennuissa.

Ne ketkä kasvattavat rakastaen rotuansa ilman, että laskevat euroja mitä joutuu uhraamaan rahallisesti, yrittävät tehdä parhaimpien mahdollisten koirien kanssa jälkeläisiä, vaikkapa esim. sikra millä on jälkeläisnäyttöä koirillaan ja varmaan ei ensinmäisenä ole tullut euron kuvat silmiin vaan ajatellut rotunsa parasta, terveyden ja ulkonäön kannalta, raha ollessa sivuseikka.

Lue lisää

kirjoitus jalostuksesta on hyvä lukea jokaisen kasvattajaksi aikovan ja vaikkei aikoisikaan,siinä on vankkaa tietoa vaikka pennun ostajalle millaista kasvattajaa kannattaa suosia.

Minä ainakin arvostan kasvattajaa,jolla on monessa polvessa OMIA kasvatteja,sillä niiden tuntemus ja mahdollisuus tilastointiin on varmasti varmempaa kuin ulkomailta tuotu yksilö,josta on vain tieto minkä myyjä antaa.

Esim.viime vuosina voitokas saksanpaimenkoira kasvattaja on rakentanut koirat omille kasvateilleen,ja niitä löytyy jopa 5 polvea peräkkäin,ja molemmilta puolilta,niin kyllä siinä jos missä tuntee yksilöt sisaruksineen.

Tottakai mukana on myös onni ja sattuma,mutta niiden osuus pienenee,kun tuntemus jalostukseen käytettäviltä yksilöiltä on muutakin kuin vanhemmat.Ja tämän kasvattajan kohdalla ei myöskään raha näyttele sitä pääosaa,sillä kasvattaja ei esim. myy juurikaan pentuja sellaisesta pentueesta,joka on nartun viimeinen.

Olen samaa mieltä Kareksen kanssa siitä,että narttumateriaali on se A ja O.Vaikka sanotaan että perimä menee 50%-50%,vahva narttulinja muuttaa prosentteja ja narttu periyttää omalla käytöksellään ja pentujen hoidolla naperoille hivenen enemmän.Jos narttu on hermostunut,pompii ja loikkii pentulaatikosta jatkuvasti,niin vaikuttaahan se pentuihin täysin toisin,kuin narttu joka makaa rauhallisesti ja poistuu lähes pakotettuna asioille.

Olen itse kasvattanut sen verran,että olen saanut Vuolasvirtapalkinnon(27 vuotiaana),mutta vasta aktiivinen ostaja on se joka tekee hyvän kasvattajan.Heille saan olla kiitollinen menestyksestäni,he olivat se paras mainos mitä kasvattaja voi saada.

Enää en kasvata ja koiratkin on vain kavereita,mutta seuraan kyllä tiiviisti ja käyn silloin tällöin kotiseudun karkeloissa,mutta vaikka tänä päivänä on netit sun muut tietolähteet,tuntuu että ihmisiltä on tieto jotenkin hukassa.Johtuuko mahdollisesti siitä,että ennen ne kaivettiin ja kirjoitettiin käsin ja nyt kaikki on napin painalluksen takana,vähän liian helposti,en tiedä.

Ja vaikka tietoa on saatavissa,salaileminen ongelmista,sairauksista sun muista on lisääntynyt.On hienoa kun kasvattaja kertoo rehdisti koiransa ongelmista,mutta joteskin tuntuu,että se sitten oikeuttaa käyttämään koiraa jalostukseen.Eli karrikoiden koiralla on katkeillut hampaita(leikkiessään toisen kanssa jolla oli metallikaulain),edellisessä pentueessa puuttui hampaita,on pentuja lopetettu aikaisemmasta pentueesta,mutta kun kerron sen rehellisesti,voin käyttää koiraa uudelleen!

Jos minun pentueessa oli enemmän kuin yksi sairaskoira tai enemmän kuin yksi sairaus tai ongelma,koira oli automaattisesti ulkona jalostuksesta.Sillä suurimman surun kyseenlaisista kokeiluista kantaa omistaja.

Mulla ei ole ollut vuosiin yhtään lonkkavikaista,haimavikaista,munapuolta,luonneongelmaa,epärodunomaista kasvattia,mutta en olekkaan kasvattanut vuosiin yhtään pentuetta.Se takaa 100% onnistumisen kasvattajana.

Kaikki kasvattajat jotka tekevät työtään rakkaudesta rotuun saavat minun kunnioituksen,sillä menestys tuo sellaisen kateellisten lauman,ettei paremmasta väliä.Ja auta armias jos sieltä tulee joku sairas yksilö,se peittoaa 10 tervettä koiraa.Ja aina ei riitä koirien arvostelu,vaan mennään henk.kohtaisuuksiin ja asioihin,jotka ei mitenkään liity koko harrastukseen.

Mutta naatitaan tulevasta ja jo vähän olevasta keväästä.Niin ja kurasista koirista!Ei tarvii olla hullu kun harrastaa koiria,mutta se auttaa ja löytää paljon hengenheimolaisia.Enemmälti hulluja on Messarissa kuin hullujen huoneella.Niin ja kasvatetaan netissä Maailmanvoittajia,eiks jeh!