Minkähäb teorian pohjalta se puoskarilaki tulee kun ei kikaan oikeui edes tiedä mitä se hypnosi on. Tässä vain mutama "tieteellinen teoria" asiasta. Näitähän on melkein jokaisella auktoriteetilla lisää.
Hypnoositeorioita
Psykoanalyyttinen teoria
Freudin ja hänen myöhempien kannattajiensa kehittämä teoria. He liittivät teorian läheisesti regressiokäsitteeseen, jonka mukaan taantumat tarkoittivat siirtymistä varhaislapsuuteen liittyvään kehityskauteen ja sen engrammeihin, muistijälkiin. Näissä hypnoosissa aktivoituvalla fantiilis-eroottisella teorialla on keskeinen asema. Hypnotisoitavan oletetaan alitajuisesti toivovan voivansa tyydyttää viettipohjaisia tunteita hypnotisoijan kanssa. Keskeisenä ajatuksena on tällainen tunnesiirtymä eli transferenssi, ilmiö, jolla on tärkeä asema etenkin psykoterapiassa ja etenkin analyyttisissä menetelmissä. Teoria ei selitä miten hypnotisoiminen on mahdollista mekaanisin keinoin, esimerkiksi nauhurin tai puhelimen vlityksellä, jolloin hypnotisoitavalla ei ole läheistä kontaktia hypnotisoijaan.
Dissosiaatioteoria
Dissosiaatio tarkoittaa mielteiden ja ajatusten muodostumista itsenäisiksi kokonaisuuksi, irtautumista yleisestä tajunnanvirrasta. Erilaisissa patologisissa tiloissa, kuten hysteriassa on huomattu esiintyvän erilaisia dissosiatiivisia aineksia persoonallisuuden jakautumiseen saakka. Teorian mukaan tämä irtautunut osa ottaa hypnoosissa vallan ja aiheuttaa sen, ettei potilas muista mitä hypnoosissa on tapahtunut, ellei tämä spontaani amnestia estetä antamalla hypnoosin aikana suggestio muistin palautumiseksi. Tämä unohtaminen on havaittavissa erityisesti keskisyvässä ja syvässä hypnoosissa. Lähinnä hypnoosin syvimmissä tiloissa syntyy täydellinen amnestia, jolloin hypnoosin tapahtumista ei ole mitään muistikuvia jäljellä.
Suggestioteoria
Tämä teoria on kuin eräänlainen perusnäkemys, joka liittyy jokaiseen hypnoottiseen tapahtumaan. Perusolettamuksena on, että hypnoosissa yksilön vastaanottokyky on huomattavasti kohonnut suggestioiden suhteen verrattuna normaalitilaan. Hypnoosissa vähentyy tietoiden osan kontrolloivan asema ja siten irrationaalisten tekijöiden kritiikitön hyväksyntä mahdollistuu. Alitajunta pulestaan saa hypnoosissa hallitsevan aseman. Tietoisen minän kriittinen kyky heikkenee ja suggestioiden vastaanottavaisuus pulestaan vahvistuu sen mukaan, mitä syvemmäksi hypnoosi muodostuu.
Rooliteoria
Whiten (1941) mukaan hypnoottinen käyttäytyminen perustuu hypnotisoitavan ja hypnotisoijan välillä olevaan hyvään kontaktiin. Tästä johtuen hypnotisoitava pyrkii käyttäytymään hypnotisoijansa odotusten mukaisesti ja alistuu hypnotisoijan toiveisiin. Hän näyttelee tietyn roolin, välttääkseen pettymyksen tuottamisen hypnotisoijalle. Kuitenkin muun muassa Estabrooks on osoittanut tämän piirteen olevan havaittavissa vain hypnoosin alkuvaiheessa, mutta erittäin harvoin tilan edetessä.
Stokvisin (1955) mukaan hypnoottiseen käyttäytymiseen sisältyy rooliajattelu. Hänen mukaansa hypnotisoitu näyttelee ja jopa syvässäkin hypnoosissa tiedostaa tilansa, jonka mukaan käyttäytyy. Hypnotisoitu jopa näkee itsekin näyttelevänsä, mutta ei osaa lopettaa, joka on Stokvisin mukaan tyypillinen ilmiö.
Psykosomaattisia teorioita
Weinhofferin (1963) mukaan suggestioalttius ja hypnoottiset ilmiöt perustuvat moninaisiin psykosomaattisiin prosesseihin. Hänen mukaansa suggestioalttius on ideomotorista toimintaa ja kaikki muu, lukuunottamatta hypnotisoijan sanoja, sisältyvät havainnon dissosiaatioon. Potilaan oman psyykkisen prosessin laajennukseksi muodostuu myös ääni, joka päätyy moninaisen havaintomaailman muntumiseen.
Wolbergin (1948) mukaan puolestaan hypnotisoitava saa hypnoottisessa vuorovaikutuksessa tyydytyksen aikaisemmille riippuvuussuhteilleen.
Bellakin (1955) mukaan hypnoosi merkitsee itsentä poissulkevaa minäprosessin toimintaa. Hänen mallissaan vallitsee verikaalinen, pystysuora liikkumissuunta, mikä ilmenee liikkeenä tietoisesta kohti alitajuisia, kuten psykoanalyyttisessa teoriassakin.
Lähteet:
Leo Hildén: Hypnoosi; parantava vaihtoehto, Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1987
Hypnoositeorioita
Psykoanalyyttinen teoria
Freudin ja hänen myöhempien kannattajiensa kehittämä teoria. He liittivät teorian läheisesti regressiokäsitteeseen, jonka mukaan taantumat tarkoittivat siirtymistä varhaislapsuuteen liittyvään kehityskauteen ja sen engrammeihin, muistijälkiin. Näissä hypnoosissa aktivoituvalla fantiilis-eroottisella teorialla on keskeinen asema. Hypnotisoitavan oletetaan alitajuisesti toivovan voivansa tyydyttää viettipohjaisia tunteita hypnotisoijan kanssa. Keskeisenä ajatuksena on tällainen tunnesiirtymä eli transferenssi, ilmiö, jolla on tärkeä asema etenkin psykoterapiassa ja etenkin analyyttisissä menetelmissä. Teoria ei selitä miten hypnotisoiminen on mahdollista mekaanisin keinoin, esimerkiksi nauhurin tai puhelimen vlityksellä, jolloin hypnotisoitavalla ei ole läheistä kontaktia hypnotisoijaan.
Dissosiaatioteoria
Dissosiaatio tarkoittaa mielteiden ja ajatusten muodostumista itsenäisiksi kokonaisuuksi, irtautumista yleisestä tajunnanvirrasta. Erilaisissa patologisissa tiloissa, kuten hysteriassa on huomattu esiintyvän erilaisia dissosiatiivisia aineksia persoonallisuuden jakautumiseen saakka. Teorian mukaan tämä irtautunut osa ottaa hypnoosissa vallan ja aiheuttaa sen, ettei potilas muista mitä hypnoosissa on tapahtunut, ellei tämä spontaani amnestia estetä antamalla hypnoosin aikana suggestio muistin palautumiseksi. Tämä unohtaminen on havaittavissa erityisesti keskisyvässä ja syvässä hypnoosissa. Lähinnä hypnoosin syvimmissä tiloissa syntyy täydellinen amnestia, jolloin hypnoosin tapahtumista ei ole mitään muistikuvia jäljellä.
Suggestioteoria
Tämä teoria on kuin eräänlainen perusnäkemys, joka liittyy jokaiseen hypnoottiseen tapahtumaan. Perusolettamuksena on, että hypnoosissa yksilön vastaanottokyky on huomattavasti kohonnut suggestioiden suhteen verrattuna normaalitilaan. Hypnoosissa vähentyy tietoiden osan kontrolloivan asema ja siten irrationaalisten tekijöiden kritiikitön hyväksyntä mahdollistuu. Alitajunta pulestaan saa hypnoosissa hallitsevan aseman. Tietoisen minän kriittinen kyky heikkenee ja suggestioiden vastaanottavaisuus pulestaan vahvistuu sen mukaan, mitä syvemmäksi hypnoosi muodostuu.
Rooliteoria
Whiten (1941) mukaan hypnoottinen käyttäytyminen perustuu hypnotisoitavan ja hypnotisoijan välillä olevaan hyvään kontaktiin. Tästä johtuen hypnotisoitava pyrkii käyttäytymään hypnotisoijansa odotusten mukaisesti ja alistuu hypnotisoijan toiveisiin. Hän näyttelee tietyn roolin, välttääkseen pettymyksen tuottamisen hypnotisoijalle. Kuitenkin muun muassa Estabrooks on osoittanut tämän piirteen olevan havaittavissa vain hypnoosin alkuvaiheessa, mutta erittäin harvoin tilan edetessä.
Stokvisin (1955) mukaan hypnoottiseen käyttäytymiseen sisältyy rooliajattelu. Hänen mukaansa hypnotisoitu näyttelee ja jopa syvässäkin hypnoosissa tiedostaa tilansa, jonka mukaan käyttäytyy. Hypnotisoitu jopa näkee itsekin näyttelevänsä, mutta ei osaa lopettaa, joka on Stokvisin mukaan tyypillinen ilmiö.
Psykosomaattisia teorioita
Weinhofferin (1963) mukaan suggestioalttius ja hypnoottiset ilmiöt perustuvat moninaisiin psykosomaattisiin prosesseihin. Hänen mukaansa suggestioalttius on ideomotorista toimintaa ja kaikki muu, lukuunottamatta hypnotisoijan sanoja, sisältyvät havainnon dissosiaatioon. Potilaan oman psyykkisen prosessin laajennukseksi muodostuu myös ääni, joka päätyy moninaisen havaintomaailman muntumiseen.
Wolbergin (1948) mukaan puolestaan hypnotisoitava saa hypnoottisessa vuorovaikutuksessa tyydytyksen aikaisemmille riippuvuussuhteilleen.
Bellakin (1955) mukaan hypnoosi merkitsee itsentä poissulkevaa minäprosessin toimintaa. Hänen mallissaan vallitsee verikaalinen, pystysuora liikkumissuunta, mikä ilmenee liikkeenä tietoisesta kohti alitajuisia, kuten psykoanalyyttisessa teoriassakin.
Lähteet:
Leo Hildén: Hypnoosi; parantava vaihtoehto, Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset, Keuruu 1987
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ketkäs unohdit? Mikään näistä teorioista ei käsittele virhekohtelua tai kuluttajahuijausta kokeneen potilaan tai opiskelijan tai haitasta kärsineen oikeusturvaa eikä hypnoositoimijan vastuuttamista...
Ovatko hypnoosicoachisi tai terapeuttisi laillistus ja pätevyys epäselviä? Entä hänen taustayhteisönsä tai oma oikeusturvasi suggerin asiakkaan? Askarruttaako Sinulle markkinoitu terapia tai "henkinen valmennus"?
Vertaistukea ja juridista neuvontaa saat MTKL:n neuvonnasta, Uskontojen uhrien tuesta ja Tukinaisesta.
- MTKL:n (Mielenterveyden keskusliitto) tietopalvelu Propelli: kuntoutusneuvojat puh. 0203 91920 (ma, ti ja to klo 9-14,ke klo 9-16).
- Tukinaisen kriisipäivystys, puh. 0800-97899, juristipäivystys, puh. 0800-97895
- Uskontojen uhrien tuki UUT ry puh. 0400 466 990
- Kuluttajahuijauksista ota yhteys viranomaisten yhteistyöverkostoon, ks. lisää http://www.nam.fi/ajankohtaista/uutiset/huijariverkosto .html
Myös Suomen Mielenterveysseura seuraa terapia-alan tarjontaa, laatua, markkinointia ja potilaan asemaa niillä:
http://www.mielenterveysseura.fi
Ole kriittinen ns. maallikkohoitoliikkeiden "suggesto-opastajien", "henkisten coachien", "hypnoosivalmentajien" ja "regressiohoitajien" ym ja erilaisten psykoryhmien tai terapialahkojen suhteen.
LUVATON TERVEYDENHUOLTO ON RIKOS
Terapia-alalla esiintyy myös laillistamatonta terapiaa. Luvaton terveydenhuolto on kuitenkin vastoin lakeja, esim. rikoslain 44. luku. Tarvittaessa voit ilmoittaa poliisille tai TEO:lle luvattoman terveydenhuollon epäilystä. Viranomainen selvittää mistä toiminnassa on ollut kyse.
SELVITÄ LAILLISTUS TERHIKKI-REKISTERISTÄ: VALVOTUN AMMATTILAISEN POTILAANA OLKEUSTURVASI ON PAREMPI
Laillistetulla tai nimikesuojatulla ammattiauttajalla on lääninhallituksen toimilupa, pakollinen potilasvakuutus ja työtä valvoo Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Terapeutin laillistuksen ja hänen saamansa mahdolliset huomautukset saat selville Terveydenhuollon Oikeusturvakeskuksen - Terhikki-rekisteristä: http://www.teo.fi.
Laillistettu ammattihenkilö ei saa käyttää kyseenalaisia, tehottomia tai haitallisia menetelmiä eikä harhauttaa potilasta keksityillä ammattinimikkeillä tai perusteettomilla terveysväitteillä.
Laillistettujenkin terveysammattilaisten toimiin voidaan puuttua potilas- ja terveydenhuollon ammattihenkilölain perusteella.
Nimikesuojatun tai laillistetun ammattihenkilön aiheuttamat hoitohaitat ja potilasvahingot sekä hänen saamansa rangaistukset hoitovirheestä tai huomautukset tai oikeuksien rajoitukset ovat julkisia; laillistamattomien terapeuttien hoitotyön laadusta ja menetelmien tehosta et saa luotettavaa julkista tietoa ja markkinoiden yhteisöihin voi liittyä epämääräisiä piirteitä.
POTILASJÄRJESTÖLTÄ TUKEA
Jos saamaasi hoitoon tai käytettyjen menetelmien pätevyyteen, terapeutin käyttämiin nimikkeisiin tai hänen markkinointiinsa liittyy ongelmia ota yhteyttä poliisiin, lääninhallituksen terveydenhuolto-osastoon ja toimijan ammattiliittoon. Ja ennen kaikkea tiedota aina tilanteestasi ja terapeutista potilas- ja mielenterveysjärjestöihin
- Suomen Mielenterveysseura http://www.mielenterveysseura.fi
- Mielenterveyden keskusliitto http://www.mtkl.fi
MTKL:n tietopalvelu Propelli: kuntoutusneuvojat puh. 0203 91920 (ma, ti ja to klo 9-14,ke klo 9-16). Sieltä saat myös oikeusneuvontaa.
TUKINAINEN AUTTAA TERAPIOISSA SEKSUAALISTA HÄIRINTÄÄ KOKENEITA NAISIA
Raiskauskriisikeskus Tukinainen auttaa myös terapiassa häirintää kokeneita naisia. Tarjolla on oikeusneuvontaa, ammattiapua ja vertaistukea.
Päivystyspuhelimen numeron löydät tästä:
http://www.tukinainen.fi
TERAPIAKULTEISSA VIRHEKOHDELTUJA AUTTAA USKONTOJEN UHRIEN TUKI
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/
Onpa maailmankuvasi todella musta ja kauhujen kammattovuuksia täynnä. Otan myötätunnolla ja surulla osaa tuskaasi.
Kommenttisi, teoreettisesti tai käytännöllisesti, nimimerkki jköölää.
- STT syksyllä 2005: "Terapeutti voi tehdä valittamisesta entistä vaikeampaa potilasta
syyllistämällä ja uhkailemalla. Pohjanmaalainen nainen sai kuulla olevansa skitsofreenikko, kun hän pyysi rahojaan takaisin epäonnistuneen
hypnoosihoidon jälkeen. Terapeutti uhkasi myös lähettää hänen peräänsä venäläisiä ganstereita, jos rahojen kärttäminen ei lopu. - Huonosti tehty vaihtoehtohoito voi johtaa ongelmiin, vaikka hoitaja olisikin liikkeellä vilpittömin mielin. Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa on törmätty tapauksiin, joissa fyysinen vaihtoehtohoito on nostanut pinnalle vanhoja seksuaalirikoksiin liittyviä traumoja".
- Seiska-lehti myöhemmin samana syksynä: "Eräissä lapsiin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa epäillään käytetyn erityiseen perehtyneisyyteen viittaavia suggestiivisia ja hypnoottisia menetelmiä - Olisi maailman ihme, jos mukaan ei tulisi ihmisiä, jotka käyttävät suggestiivisia ja manipulatiivisia menetelmiä väärin."
pari ketjua alempaa
laitan tähän "todellisen maallikon" jatkokysymyksen: onko palstalaisilla tietoja että maallikkoalalla olisi tehty seksuaali- ja väkivaltatraumojen hoitoja? jopa ilman psykoterapian laillisia pätevyyksiä...? eikös niihin voi liittyä oikeusturvaseuraamuksiakin (lastensuojelu, rikostutkinta) ja ehkä jälkihaittojakin (valemuistot, psyykkkiset haittareaktiot)...
tehdään..esim. insestimuistikuvia tehdään jatkuvast, tosin huonolla menestyksellä..
Esimerkiksi yhteistyössä poliisin kanssa täysin asiallisessa yhteisymmärryksessä ja luottamuksessa
ja tyydyttikö se