Katsoin vain
hiljaa kasvojasi
Yö on ottanut
sinut jälleen mukaansa
Haaveesi ja unesi kuljettavat
mielesi matkalle
jossa lennät tähtiesi kanssa, yksin
Olet kuorinut yltäsi
arjen tuskan ja ahdistuksen ja näytät niin
lempeältä, ihanan kauniilta
Utuisen hetken olet nyt
vapaa ihmisten vaatimuksilta,
minunkin rakkauteni
joka yksinäisenä
janoaa läsnäoloasi joka hetki
ja odottaa aamua
kuin kysyäkseen
olinko matkalla mukana
hiljaa kasvojasi
Yö on ottanut
sinut jälleen mukaansa
Haaveesi ja unesi kuljettavat
mielesi matkalle
jossa lennät tähtiesi kanssa, yksin
Olet kuorinut yltäsi
arjen tuskan ja ahdistuksen ja näytät niin
lempeältä, ihanan kauniilta
Utuisen hetken olet nyt
vapaa ihmisten vaatimuksilta,
minunkin rakkauteni
joka yksinäisenä
janoaa läsnäoloasi joka hetki
ja odottaa aamua
kuin kysyäkseen
olinko matkalla mukana
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pitää antaa mielen lentää vapaana...
Kaihoisa runo, Tarkkis, ja kovin kaunis!
Kiitos Mys, minä lennän taas..
Tarkkis
Ikävä istuu olkapäällä
kaihertaa sydäntä
ja toivoo ihmisen läsnäoloa
rakkauden aamun sarastusta.
***
Runosi elää, elää ...
Koskettavan kaunis.
Paremmin en itse sanoisi, kiitos
Tarkkis
Tarkka kynäsi on taas teroitettu:)
Sanasi soivat kauniisti!
T: Marin
Tarkkuus on vähän kärsinyt tauolla, mut tähtäillään.
Kiitos, Tarkkis
tähän kauneuteen ja herkkyyteen eläytyy,,,
kaihoisan kaunis on kaipauksesi,,,
Kiitos yölinnulle kauniista sanoista. Kumarran
Tarkkis