Hei!
Tietoa kaipaisin, miten nämä kuolinpesä asiat kannattaisi hoitaa.
Osakkaat siis leski ja kaksi lasta. Avioliitossa ei avioehtoa eikä vainajalla testamenttiä.
Perunkirjoitusta ei ole vielä tehty. Varallisuudet on tiedossa aika hyvin kaikilla osallisilla.
Osakkaat ei riitaisia, halutaan vain että kaikki menee parhaitenpäin ja viisaasti leskeä ajatellen.
Kuolinpesään jää asunto-osake, varoja ja hieman velkaa.
Itse ajattelin pennittömänä että tehdään jakamatonpesä, perintöverot tulee kuitenkin maksaa siinäkin, joten onko osittainen jako mahdollinen?
Ajattelin lähinnä, että varat jaettaisiin, että saadaan me lapset perintöverot maksettua (?)
Mitkä käytännössä ovat jakamattomuuden ja osituksen erot?. Leski jää asumaan asuntoon ja haluaa maksaa kulut asumisestaan (yhtiövastikkeet yms)
Voiko jakamattomassa kuolinpesässä olevaa omaa osaa käyttää esim asuntolainan vakuudeksi? Tällöin voisi päästää takaajat pinteestä.
Kiitos vastauksista?
Tietoa kaipaisin, miten nämä kuolinpesä asiat kannattaisi hoitaa.
Osakkaat siis leski ja kaksi lasta. Avioliitossa ei avioehtoa eikä vainajalla testamenttiä.
Perunkirjoitusta ei ole vielä tehty. Varallisuudet on tiedossa aika hyvin kaikilla osallisilla.
Osakkaat ei riitaisia, halutaan vain että kaikki menee parhaitenpäin ja viisaasti leskeä ajatellen.
Kuolinpesään jää asunto-osake, varoja ja hieman velkaa.
Itse ajattelin pennittömänä että tehdään jakamatonpesä, perintöverot tulee kuitenkin maksaa siinäkin, joten onko osittainen jako mahdollinen?
Ajattelin lähinnä, että varat jaettaisiin, että saadaan me lapset perintöverot maksettua (?)
Mitkä käytännössä ovat jakamattomuuden ja osituksen erot?. Leski jää asumaan asuntoon ja haluaa maksaa kulut asumisestaan (yhtiövastikkeet yms)
Voiko jakamattomassa kuolinpesässä olevaa omaa osaa käyttää esim asuntolainan vakuudeksi? Tällöin voisi päästää takaajat pinteestä.
Kiitos vastauksista?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kerro vielä, että omistiko puolisot osakkeen yhteisesti, onko velka yhteinen, onko leskellä enemmän vai vähemmän rahaa, kuin jäi puolisolta?
Sekin olisi hyvä tietää, että haluaako leski osituksessa rahaa vai isomman osuuden asunnosta?
Arveletteko lesken asuvan asunnossa yli 2 vuotta ja myyttekö asunnon lesken kuoltua?
Kuolinpesän asioiden kannattavinta hoitotapaa on vaikea arvioida, mutta ellei käypäsiä vastauksia ala tulla, niin kerron jotain mielipiteitäni illan kuluessa (nyt alkaa salkkarit).
Moro!
Yhteisomistus 50/50, sama velassa. Varannot lähes samat sekä leskellä että vainajalla. Velan tarkan määrän tiedän perunkirjoissa.
Leski haluaa vain asua asunnossa ja uskon että asuu vielä useita vuosia. Me lapset ei haluta myydä asuntoa tai aiheuttaa vaivaa.
Onko siis mahdollista, että pesä jaetaan mutta leski voi silti asua asunnossa ja homma jatkuu normaalisti kuten jakamattomassa pesässäkin (pienin poikkeuksin)
Eli tarkoitan, jos tulee jotain remppaa yhtiössä, niin jakamattomassa pesä ja sen varannot vastaa maksuista (?) mutta osituksessa jokainen osakemäärillään?
Kiitos monesta hyvästä vastauksesta muillekin
Korostan, että leskellä on puolisoiden omistamaan yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon lakiin perustuva hallinta, eli asumisoikeus perillisten tekemästä jaosta ja myynnistäkin riippumatta.
Kysymyksiisi vastaan kyllä, mutta älä sekoita lesken ja perillisten välillä tehtävää ositusta perillisten kesken tehtävään perinnön jakamiseen.
Yölliseen lisään vielä, että vähillä rahoilla osuuksien rukkailu osituksella ei muuten kannata, paitsi saisit leskeltä rahaa käteesi.
Ok.
Nimenomaan tarkoitan sitä, että ositus tehtäisiin, mutta mitään ei laitettaisi ns. jakoon, eli perinnönjakoa en ajattele. Vain siten, että jokaisella on selvillä mitä on kenelläkin, ettei mene myöhemmin mahdollisesti jyvät ja akanat sekaisin.
Tarkastelin tuossa perintöverojen määriä, joten saa jäädä se varojen jako homma tekemättä, loppupelissä aika pienet kun omaisuus ei ole mitään hirveitä.
Todellakin tarkoitus on, että kumpikin perillinen ja leski tietää mitä kukin omistaa. Jakamattomuus tuntuu alussa hyvältä, mutta tiedä sitten myöhemmin jos vaikka toinen perillinen alkaa vaatimaan yms ja homma alkaa maistumaan riialta.
Eli vielä,
Osituksessa siis lyödään paperille mihin perillisillä ja leskellä on oikeus? Mutta jos ositetaan, velkakin ositetaan?? TUon velan kohtalo on itselleni avoin, kuinka sen kohdalla menetellään niin osituksessa kuin jakamattomuudessa?
On aivan teidän omasta tahdostanne kiinni miten velka hoidetaan: maksetaanko se pois pesän varoista, ottaako leski sen kokonaan itselleen ja saa näin "lunastetuksi" isomman osuuden asunnosta itselleen, ottaako joku perillisistä sen itselleen vai otetaanko se kokonaan perillisten laskuun - vai jaetaanko puoliksi lesken ja perillisten kanssa.
Vaihtoehtoja on siis runsaasti!
...ja ihan itse keskenänne päätätte miten niiden kanssa menetellään.
Sait jo hyvän vastauksen velan käsittelyyn, mutta luonnollisesti lainan antajalta pitää tarkistaa mitkä vaihtoehdot voitte valita maksamisen sijaan ja millä ehdoilla. Lainaa saa edelleen hövelisti, joten loppuvelan voi kilpailuttaa toisestakin pankista ja maksaa uudella edullisemmalla lainalla entinen pois.
Huomautan vielä, että jäämistöositus tehdään lesken ja kuolinpesän kesken, eli leski ei sen jälkeen ole pesän osakas, mutta pesä ilman lesken omistamaa osuutta jää teidän sisarusten yhteisomistukseen ja yhteishallintoon. Jakokirjalla te sisarukset voitte jakaa (tasata) omistuksenne paperilla ja osan rahoista käteenne, mutta se ei ole välttämätöntä, koska ette voi lesken eläessä järkevästi myydä osianne.
Kuolinpesä jää olemaan verovelvollisena ja siitä on tehtävä tai siis nykyisin tarkastettava oma veroilmoitus.
Perunkirjoituksessa voi asunto-osakkeen aliarvostaa (verottajalla on joustoa?) perintöveron alentamiseksi. Mutta huomatkaa, että osakkeen myynnissä perintöveroarvon ylittävä hinta on voittoa, joka verotetaan rintaperillisen perintöveroon nähden n. tuplana, eli 28%.
Jäämistöositus ei ole perinnön jakamista perillisten kesken. Osituksessa todetaan lesken oma ja avio-oikeuden perusteella hänelle ehkä tuleva tasinko, sekä pesään perillisille jäävä varallisuus.
Pesän tai osajakona vain pesän rahat voi jakaa samantien, mutta jättäisin pesälle kuuluvia kuluja varten jonkin verran rahaa jakamatta.
Jos leski suostuu ja perilliset haluavat rahaa, niin asunto-osakkeita voidaan osittaa leskelle enemmän ja rahaa vastaavasti vähemmän. Osituksessa ei tarvitse käyttää perukirjan arvoa, mutta perintöveron takia poikkeamat pitäisi ilmoittaa myös verottajalle.
Em. osituksesta on se hyöty, että jos lesken kuoltua asunto myydään, niin myyntivoiton vero tulee vain perillisten pienemmästä osuudesta. Leskeltä jäävän isomman osuuden voi laittaa jo perukirjaan myyntihinnalla (miinus myyntikulut), jolloin siitä asunnon osasta selviää pelkällä perintöverolla.
Lesken isommasta osuudesta on se tappio, että lesken elinikäisen asumisoikeuden antama alennus perintöveroon hiukan kutistuu, ainakin jos osituskirja kulkeutuu verottajan käsittelyyn.
Vaikutus on laskettavissa lesken ikäkertoimen ja asunnon perintöveroarvon perusteella.
Koska leskellä on elinikäinen asumisoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin, niin asunnon osalta pesän voi pitää jakamattomana. Jakamattoman ja lesken asumisoikeuden rasittaman pesäosuuden käyttö oman velan vakuutena tuskin käy, mutta murtoluku-omistuksiin jaettu osuus saattaa kelvata lesken luvalla (kysy pankiltasi).
Kannattavimman hoitotavan joudutte kuitenkin itse valitsemaan omien näkymienne perusteella.
Kannattaa aloittaa tekemällä perunkirjoitus ja toimittamalla perukirja verottajalle.
Pesän velka, miten olette ajatelleet maksaa sen?
Pesässä voidaan tehdä osittainen ositus ja perinnnönjako, jolloin osa varoista ositetaan ja jaetaan. Perilliset saavat rahaa perintöverojen maksuun. Osittainen ositus ja perinnönjako on aina mahdollista ja voidaan tehdä niin usein kuin on tarve, kaikkea ei tarvitse jakaa kerralla.
Kaikkia pesän varoja ei kannata jakaa, usein kaikki rahat jaetaan ja kun sitten kuolinpesälle tulee menoja (esim. kiinteistöjen korjauskuluja), rahattomilta pesän osakkailta ei löydykään rahaa laskujen maksuun.
Koska leskelle ja asunnon hallintaoikeus, on luonnollista, että hän maksaa asunnon yhtiövastikkeet, ne kuuluvat hallintaoikeuden haltijalle lainkin mukaan.
Osuus kuolinpesästä kelpaa huonosti vakuudeksi. Ensinnäkin vakuuden realisointi on vaikeaa ja koska leskellä on hallintaoikeus, niin lähes mahdotonta. Jakamattoman pesän omistama esim. asunto kelpaa vakuudeksi vain kaikkien pesän osakkaiden suostumuksella.
Itse olen osituksen ja perinnönjaon viemistä pikaisesti loppuun saakka.
Syy on se, että leski saattaa avioitua uudelleen. Silloin voi syntyä sekavia tilanteita, kun leski kuolee ja hänen tulisi jättää lapsilleen perintöä.
Vaikka kuinka on laki olemassa, tulee ylimääräistä selvittelyä lesken ja tämän aviopuolison yhteisistä omistuksista. Silloin on parempi, että vanhaa kuolinpesää ei enää ole.
Äidin kuoltua pesä jäi isän ja kahden lapsen omistukseen. Isän kanssa sovittiin, että perintöverot hoidetaan (äidin ja) isän varoista. Isä on ihan järjissään, ja uuden naisenkin löydyttyä (joka nyt on jo historiaa) sanoi heti, ettei naimisiin ole tarkoitus. Silloisen (nuoren) venakkonaisen ilmestyttyä isän elämään (ikäeroa oli lähes 40v.) toki vähän säikähdettiin, mutta puhuttiin asiat halki, ja isähän saa eläkkeensä tuhlata keneen haluaa. Asunto on kuitenkin pesän omistuksessa, joten mitään ratkaisevia pätöksiä ei isäkään pystyisi tekemään ilman lasten suostumusta.
Asiat on hankalia, ja aina hyväksikäyttäjillä olisi mahdollisuutensa. Tilanne on katsottava ja puhuttava avoimesti, jos kerran riitaa ei ole ja kaikki osapuolet ovat "järjissään". Itse en olisi kehdannut ihanaa isääni alkaa kiusaamaan, ja nyt onkin jo "naisystävä" kadonnut, huomattuaan, ettei papan pieni omaisuus olekaan yksin hänen, vaan elelee pienellä eläkkeellään...
Tätä vaihtoehtoa ajattelin aluksi ja voi hyvinkin olla, että tällä mennään. Katsotaan kun perukirjat tehdään ja neuvotellaan asiasta mikä on sitten viisainta.
Kiitos vastauksesta.