Purkaan vähän tuntoja kun ei tästä hoitorumbasta tunnu pääsevän eikä tulevan toivottua tulosta.
Monet kertoo olevansa onnellisia toisten puolesta kun on tärpännyt ja niinhän sen kuuluu ollakin, mutta olemmeko todella onnellisia kun toisella kirjoittajalla tärppää ja itse tahkoaa tässä suossa ties kuinka kauan..???
Kyllä ainakin minä saan parempaa tukea ja mielialan kohoamaan siitä kun muillakin menee yhtä huonosti hoidoissa ja voidaan vain yhdessä toivoa seuraavan hoidon onnistumista.
Kummallinen tämä mieli..olis kiva kuulla jos joku muukin ajattelee saavansa tukea ja paremman mielen kun muillakin menee yhtä huonosti..onko teitä?
Monet kertoo olevansa onnellisia toisten puolesta kun on tärpännyt ja niinhän sen kuuluu ollakin, mutta olemmeko todella onnellisia kun toisella kirjoittajalla tärppää ja itse tahkoaa tässä suossa ties kuinka kauan..???
Kyllä ainakin minä saan parempaa tukea ja mielialan kohoamaan siitä kun muillakin menee yhtä huonosti hoidoissa ja voidaan vain yhdessä toivoa seuraavan hoidon onnistumista.
Kummallinen tämä mieli..olis kiva kuulla jos joku muukin ajattelee saavansa tukea ja paremman mielen kun muillakin menee yhtä huonosti..onko teitä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tietysti ymmärrän mitä ajat ajatuksellasi takaa, mutta kyllä minua ainakin laittaisi mietityttämään hoitojen kannattavuus jos ei positiivisia uutisia lukisi välillä. En tiedä olenko jollain tavalla erikoinen kun oikeasti olen tyytyväinen aina kun on plussa uutisia kehissä,tulee itsellekkin olo että hoidoista saadaan oikeasti tuloksiakin. Halauksia ja voimia sinulle ja toivottavasti saamme sinunkin plussautumisesta vielä iloita. Me olemme kuitenkin kaikki erilaisia,jos minä koen näin joku toinen,kuten sinä erilailla.
Ajatuksesi on ihan oikeutettu ja itse asiassa itse koin aivan samalla tavalla kun hoidot olivat menossa. Vasta nyt kun itselläni on onnistuneen hoidon tuloksena ihanat kaksoset, tyttö ja poika, voin sanoa olevani täysin sydämin onnellinen myös muiden puolesta. Jonkun mielestä ehkä itsekästä, mutta erilaisiahan me ihmiset olemme.
jos saa udella niin millä hoidoilla saitte teijän ihanaiset kaksoset?=)
se on aivan luonnollista.minullekin tuli negan jälkeen parempi olo kun luin että muillakin menee yhtä alamäkeen hommat kun mulla..mutta..eipä mennyt kun ehkä kk eteenpäin kun alkaa jo kaipaamaan plussa ilmoituksia ja nyt ainaklin minä luen niitä mieluimmin vaikkei niitä kauheesti tänne kai laitetakkaan..on tietty hetkiä että lukaa paska oloista ja saa siitä jotain turvaa.eihän kukaan meistä tahdo yksin tässä asiassa kamppailla ja mulla ainakaan ei kavereita ole jotka tajuis täst mitään.ei siis mitään.kesken lauseen saattavat naurahtaa et voispa hän antaa tän sikiävyyden sulle niin ei tartteis pillereit jauhaa kokoajan..hehehhh että varmasti naurattaakin..
täältä ne parhaat palat saa oloihinsa ;) voimia..ja MUISTAKAA
EI OLE NIIN SUURTA SADEPILVEÄ ETTEI SEN TAKAA JAKSAISI AURINKO NOUSTA HYMYILEMÄÄN...
..juuri pohdin, että se että käyn täällä lukemassa auttaa mua pikku hiljaa hyväksymään oman tilanteeni, että ei mun maailma kaadu jos nyt käykin niin etten omia muksuja saakaan. Pitkä tää prosessi on... Tähän mennessä on aina tuntunut hyvältä lukea jonkun plussasta, ehkä se onni tulee omallekin kohdalle, ehkä ei. Mutta muiden vauvat ei ole multa onneksi pois :)