Perhetyö
Perhetyö avohuollon tukitoimena
Perhetyön monet muodot
Esimerkki perhetyön määritelmästä
Perhetyön dokumentointi
Perhetyö avohuollon tukitoimena
Lastensuojelulaissa velvoitetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa perhetyötä .
Perhetyön täsmällinen ja kokonaisvaltainen määrittely on vaikeaa. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Perhetyö toimintana on kuitenkin vakiintunut kuntiin.
Lastensuojelulain perusteluissa perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua tai tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä.
Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä perhetyö ei voi olla pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on lisäksi aina läsnä.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävästä perhetyöstä tulee aina tehdä päätös ja tukitoimen järjestäminen tavoitteineen on kirjattava myös asiakassuunnitelmaan. Perhetyön tarve ja tavoitteet tulee kartoittaa heti työskentelyprosessin alkaessa, jotta työ olisi mahdollisimman tavoitteellista ja suunnitelmallista. Yhdessä perheen kanssa laaditulla suunnitelmalla myös motivoidaan ja sitoutetaan perhettä työskentelyyn.
Perhetyön alkukartoitus on joskus tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä kuin lastensuojelutarpeen selvitys. Perhetyön alkukartoitus ei kuitenkaan voi korvata lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen selvitystä .
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen laukaiseminen, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen korjaaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen on edelleen mahdollista.
Perhetyön monet muodot
Koska perhetyön käsite on niin moninainen, on joissakin kunnissa sekaannusten välttämiseksi ryhdytty nimittämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävää perhetyötä tehostetuksi perhetyöksi tai lastensuojelun perhetyöksi.
Silloin kun perhetyötä järjestetään lastensuojelun tarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, kohderyhmänä ovat kuntalaiset laajalti ja palvelun piiriin pääsemisen kynnys on matalahko. Ennaltaehkäisevää tai matalan kynnyksen perhetyötä tehdään myös neuvoloiden ja päivähoidon toimintaan kiinnitettynä. Esimerkiksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa on kehitetty neuvoloiden ja päivähoidon perhetyötä: Jaana Kemppaisen Perhetyö ja vertaisryhmätoiminta perhekeskuksessa – diasarjasta saat asiasta lisätietoa.
Kriisityötä tai ohjaavaa ja korjaavaa perhetyötä puolestaan voidaan järjestää esimerkiksi osana lastensuojelulaitosten tai lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ja osastojen toimintaa. Perhetyö sopii myös jälkihuollossa käytettäväksi esimerkiksi nuoren itsenäistymisprosessin tukena.
Esimerkki perhetyön määritelmästä
”Perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan.
Perhetyössä korostuvat perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tuki sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn.
Perhetyötä voidaan tehdä myös pitkäaikaisissa ja vaativissa ongelmatilanteissa lastensuojelun sosiaalityön tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna.
Perhetyön sisältö ja kohdentuminen ja muodot voivat vaihdella sen mukaan, minkä palvelusektorin alaisuudessa perhetyötä tehdään. Perhetyötä voidaan toteuttaa perhetapaamisina, perheen ja lapsen keskusteluina, kotikäynteinä, kerho- ja ryhmätoimintana, perhekuntoutuksena. Perhetyötä luonnehtii niiden sijoittuminen laitos- ja avohuollon välimaastoon. ”
Perhetyön dokumentointi
Miksi, miten ja mitä dokumentoidaan?
Dokumentointi on tärkeä osa lastensuojelutyötä. Dokumentointi toimii työntekijän työvälineenä sekä asiakkaan ja työntekijän aseman ja oikeuksien turvaajana. Hyvä dokumentointi auttaa työn suunnittelussa ja arvioinnissa.
Perhetyön dokumentoinnissa on tärkeää kirjoittaa konkreettisia havaintoja lapsesta ja perheen arjesta. Kirjoittamisen pitäisi kuitenkin tapahtua perhetyön viitekehyksestä käsin eikä olla autenttista perheen elämän raportointia. Perhetyöntekijän havainnot ja tulkinnat on erotettava selkeästi toisistaan. Tyylin tulee olla asiallista ja informatiivista. Kirjaamisen tavoitteena on palvella perhetyön prosessia, auttaa lastensuojelun tavoitteiden arviointia, tuottaa tarpeellinen informaatio mahdollisille muille viranomaisille ja olla asiakkaalle hyödyksi. Dokumentoinnin tulisi myös lisätä asiakkaan ymmärrystä perhetyöstä ja sen tavoitteista.
Asiakirjojen tarkoitus on kuvata tehtyä työtä, ei niinkään asiakkaan koko elämänkirjoa. Perheessä tapahtuvat positiiviset muutokset ja työssä onnistuminen on tärkeää dokumentoida. Muutoksia voi olla lapsen oireilun väheneminen, päihteiden käytön lopettaminen tai vaikka perheen yleinen virkistyminen ja masennuksesta selviäminen. Myös ongelmat, huolenaiheet ja työskentelyn esteet täytyy dokumentoida. Työntekijällä on arviointivastuu, hän joutuu pohtimaan ja arvioimaan, mitkä tiedot ovat olennaisimpia kirjata ylös työn ja asiakkaan kannalta.
Dokumentoinnissa on tärkeää huomioida lapsi tiedontuottajana. Lapsen tarpeet ja toiveet kirjataan siten, että ne on eroteltavissa vanhempien tai perhekokonaisuuden tuottamasta tiedosta. Lasten kokemuksia ja omia kuvauksia arjesta tehdään näkyviksi ja lapsen ääni saadaan kuuluville käyttämällä työskentelymenetelmiä, jotka on suunniteltu erityisesti lasten kanssa työskentelyyn.
Perhetyön dokumentointia ohjaa lainsäädäntö
Perhetyön dokumentointia ohjaavat monet lait. Osa lainsäädännöstä koskee kaikkea viranomaistoimintaa ja osa erityisesti lastensuojelutyötä.
Sosiaalityöntekijöitä velvoittaa lastensuojelulaki asioiden kirjaamiseen . Lastensuojelun työntekijöiden tulee merkitä lasta tai nuorta koskeviin asiakasasiakirjoihin lastensuojeluasian vireille tulosta lähtien kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot. Myös hallintolaki edellyttää työntekijöiltä tietojen kirjaamista: tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä.
Henkilötietolaissa säädetään henkilötietojen kirjaamiseen liittyvistä asioista . Käsiteltävien henkilötietojen tulee olla henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia. Lastensuojelua varten kerätyistä tiedoista muodostuu henkilötietolain tarkoittama henkilörekisteri, johon kuuluvat kaikki tätä tarkoitusta varten kerätyt ja talletetut tiedot. Osa tiedoista voidaan käsitellä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja osa voi olla paperimuotoisena. Tiedot voivat fyysisesti olla eri henkilöiden hallussa, esimerkiksi perhetyöntekijällä, lastensuojelun sosiaalityöntekijällä tai taloushallinnossa. Tietojen yhteydessä tulee olla tieto siitä, että ne kuuluvat lastensuojelun rekisteriin ja kuka on tietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä, päättää tietojen luovuttamisesta, korjaamisesta ja säilyttämisestä. Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä.
Tiedot ovat ehdottoman salassa pidettäviä. Asiakkaalla on oikeus tutustua häntä koskeviin dokumentteihin ja asiakkaalla tai hänen edustajallaan on oikeus saada asiakasta koskevia tietoja. Tästä säätää laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Asiakkaan oikeudesta tarkastaa asiakasrekisterin tietoja ja oikeuden toteuttamisesta säädetään henkilötietolaissa. Asiakkaan tiedonsaantioikeudesta säädetään myös laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.
Dokumentoinnille asettaa omat vaatimuksensa se, että perhekokoonpano saattaa muuttua asiakkuuden aikana. Kun lasta ja perhettä koskevia tietoja kirjataan, on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, kenen asiakastietoihin merkinnät tehdään. Monissa kunnissa käytäntöjä on sanellut asiakastietojärjestelmien tekniset mahdollisuudet tai aikoinaan sovittu käytäntö siitä, kuka on ”päämies” tai ”asiakas” lastensuojeluasioissa.
Perhetyötä dokumentoitaessa täytyy huomioida tietosuoja ja asiakkaan oikeus lukea vain omia asiakastietojaan. Jos tietoja on eri henkilöiden asiakastiedoissa, on tietojen etsiminen hankalaa ja perhekokoonpanon muuttuessa voi tietoja siirtyä perheeseen kuulumattoman henkilön tietoihin. Uusi lastensuojelulaki lähtee periaatteesta, jossa jokainen lapsi on erikseen lastensuojelun asiakas. Jokaisella perheen lapsella, johon lastensuojelun perhetyö kohdistuu, on siten oltava omat asiakastiedot ja dokumentit. Katso lisätietoja käsikirjan Tietosuoja –luvusta.
Perhetyön lausunto
Lastensuojelun perhetyöntekijöiltä saatetaan pyytää erilaisille tahoille selvitystä, arviointia tai lausuntoa perheen tilanteesta. Lausuntopyyntö kannattaa pyytää kirjallisena. On myös sovittava, kuka lausuntopyyntöihin organisaatiossa vastaa: perhetyön esimies vai esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä.
Kirjallisesta lausuntopyynnöstä tulisi käydä ilmi:
Pyytävä taho:
kuka / mikä taho pyytää selvitystä
Lausunnon kohde:
kenestä selvitystä pyydetään
Lausunnon tarkoitus:
mitä varten selvitystä/arviointia/lausuntoa pyydetään
Lausuttavat asiat:
asiat, joista selvitystä/arviointia/lausuntoa toivotaan
Määräaika:
mihin ajankohtaan mennessä lausunto pyydetään
Lähteet:
1. Rämö, Janika (toim.) (2004) Auta lasta ajoissa. Lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen arvioinnin erillisraportti Etelä-Suomen läänissä. Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 87. Helsinki: Etelä-Suomen lääninhallitus, 35-36. Saatavilla www-muodossa: Auta lasta ajoissa –raportti: http://www.poliisi.fi/lh/biblio.nsf/F990B36E5BE8ACC9C2256F2600468650/$file/Auta lasta ajoissa.pdf
2. Myllärniemi Annina: Lastensuojelun perhetyö ammattikäytäntönä – jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Power point –esitys, Stakes, Perhetyön seminaari 12.-13.6.2007.
Saatavilla: Perhetyö lastensuojelun avotyössä Myllärniemi. ppt
http://www.sosiaaliportti.fi/Page/cddef063-8421-4b7a-960c-fb4a0f34e37f.aspx [21.10.2007]
Perhetyö avohuollon tukitoimena
Perhetyön monet muodot
Esimerkki perhetyön määritelmästä
Perhetyön dokumentointi
Perhetyö avohuollon tukitoimena
Lastensuojelulaissa velvoitetaan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen järjestämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena tarvittaessa perhetyötä .
Perhetyön täsmällinen ja kokonaisvaltainen määrittely on vaikeaa. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Perhetyö toimintana on kuitenkin vakiintunut kuntiin.
Lastensuojelulain perusteluissa perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua tai tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan mm. tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä.
Perhetyötä tehdään yhteistyössä perheen ja perheenjäsenten kanssa, mutta keskeistä on aina lapsen edun turvaaminen. Osana lastensuojelutyötä perhetyö ei voi olla pelkästään tukea, vaan kontrollin elementti on lisäksi aina läsnä.
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävästä perhetyöstä tulee aina tehdä päätös ja tukitoimen järjestäminen tavoitteineen on kirjattava myös asiakassuunnitelmaan. Perhetyön tarve ja tavoitteet tulee kartoittaa heti työskentelyprosessin alkaessa, jotta työ olisi mahdollisimman tavoitteellista ja suunnitelmallista. Yhdessä perheen kanssa laaditulla suunnitelmalla myös motivoidaan ja sitoutetaan perhettä työskentelyyn.
Perhetyön alkukartoitus on joskus tarkoituksenmukaista tehdä samassa yhteydessä kuin lastensuojelutarpeen selvitys. Perhetyön alkukartoitus ei kuitenkaan voi korvata lastensuojelulain mukaista lastensuojelutarpeen selvitystä .
Lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävän perhetyön tavoitteena voi olla esimerkiksi kriisitilanteen laukaiseminen, uusien ongelmien ehkäiseminen tai tilanteen korjaaminen. Joskus tarvitaan lapsen ja perheen pitkäaikaista tukemista ja kannattelua, jotta lapsen kotona asuminen on edelleen mahdollista.
Perhetyön monet muodot
Koska perhetyön käsite on niin moninainen, on joissakin kunnissa sekaannusten välttämiseksi ryhdytty nimittämään lastensuojelun avohuollon tukitoimena järjestettävää perhetyötä tehostetuksi perhetyöksi tai lastensuojelun perhetyöksi.
Silloin kun perhetyötä järjestetään lastensuojelun tarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, kohderyhmänä ovat kuntalaiset laajalti ja palvelun piiriin pääsemisen kynnys on matalahko. Ennaltaehkäisevää tai matalan kynnyksen perhetyötä tehdään myös neuvoloiden ja päivähoidon toimintaan kiinnitettynä. Esimerkiksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa on kehitetty neuvoloiden ja päivähoidon perhetyötä: Jaana Kemppaisen Perhetyö ja vertaisryhmätoiminta perhekeskuksessa – diasarjasta saat asiasta lisätietoa.
Kriisityötä tai ohjaavaa ja korjaavaa perhetyötä puolestaan voidaan järjestää esimerkiksi osana lastensuojelulaitosten tai lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden ja osastojen toimintaa. Perhetyö sopii myös jälkihuollossa käytettäväksi esimerkiksi nuoren itsenäistymisprosessin tukena.
Esimerkki perhetyön määritelmästä
”Perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää ennaltaehkäisevää, kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan.
Perhetyössä korostuvat perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tuki sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn.
Perhetyötä voidaan tehdä myös pitkäaikaisissa ja vaativissa ongelmatilanteissa lastensuojelun sosiaalityön tukitoimena, kun lapsen huolenpito, tarpeet ja turvallisuus ovat uhattuna.
Perhetyön sisältö ja kohdentuminen ja muodot voivat vaihdella sen mukaan, minkä palvelusektorin alaisuudessa perhetyötä tehdään. Perhetyötä voidaan toteuttaa perhetapaamisina, perheen ja lapsen keskusteluina, kotikäynteinä, kerho- ja ryhmätoimintana, perhekuntoutuksena. Perhetyötä luonnehtii niiden sijoittuminen laitos- ja avohuollon välimaastoon. ”
Perhetyön dokumentointi
Miksi, miten ja mitä dokumentoidaan?
Dokumentointi on tärkeä osa lastensuojelutyötä. Dokumentointi toimii työntekijän työvälineenä sekä asiakkaan ja työntekijän aseman ja oikeuksien turvaajana. Hyvä dokumentointi auttaa työn suunnittelussa ja arvioinnissa.
Perhetyön dokumentoinnissa on tärkeää kirjoittaa konkreettisia havaintoja lapsesta ja perheen arjesta. Kirjoittamisen pitäisi kuitenkin tapahtua perhetyön viitekehyksestä käsin eikä olla autenttista perheen elämän raportointia. Perhetyöntekijän havainnot ja tulkinnat on erotettava selkeästi toisistaan. Tyylin tulee olla asiallista ja informatiivista. Kirjaamisen tavoitteena on palvella perhetyön prosessia, auttaa lastensuojelun tavoitteiden arviointia, tuottaa tarpeellinen informaatio mahdollisille muille viranomaisille ja olla asiakkaalle hyödyksi. Dokumentoinnin tulisi myös lisätä asiakkaan ymmärrystä perhetyöstä ja sen tavoitteista.
Asiakirjojen tarkoitus on kuvata tehtyä työtä, ei niinkään asiakkaan koko elämänkirjoa. Perheessä tapahtuvat positiiviset muutokset ja työssä onnistuminen on tärkeää dokumentoida. Muutoksia voi olla lapsen oireilun väheneminen, päihteiden käytön lopettaminen tai vaikka perheen yleinen virkistyminen ja masennuksesta selviäminen. Myös ongelmat, huolenaiheet ja työskentelyn esteet täytyy dokumentoida. Työntekijällä on arviointivastuu, hän joutuu pohtimaan ja arvioimaan, mitkä tiedot ovat olennaisimpia kirjata ylös työn ja asiakkaan kannalta.
Dokumentoinnissa on tärkeää huomioida lapsi tiedontuottajana. Lapsen tarpeet ja toiveet kirjataan siten, että ne on eroteltavissa vanhempien tai perhekokonaisuuden tuottamasta tiedosta. Lasten kokemuksia ja omia kuvauksia arjesta tehdään näkyviksi ja lapsen ääni saadaan kuuluville käyttämällä työskentelymenetelmiä, jotka on suunniteltu erityisesti lasten kanssa työskentelyyn.
Perhetyön dokumentointia ohjaa lainsäädäntö
Perhetyön dokumentointia ohjaavat monet lait. Osa lainsäädännöstä koskee kaikkea viranomaistoimintaa ja osa erityisesti lastensuojelutyötä.
Sosiaalityöntekijöitä velvoittaa lastensuojelulaki asioiden kirjaamiseen . Lastensuojelun työntekijöiden tulee merkitä lasta tai nuorta koskeviin asiakasasiakirjoihin lastensuojeluasian vireille tulosta lähtien kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot. Myös hallintolaki edellyttää työntekijöiltä tietojen kirjaamista: tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava tai muulla tavoin rekisteröitävä.
Henkilötietolaissa säädetään henkilötietojen kirjaamiseen liittyvistä asioista . Käsiteltävien henkilötietojen tulee olla henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeellisia. Lastensuojelua varten kerätyistä tiedoista muodostuu henkilötietolain tarkoittama henkilörekisteri, johon kuuluvat kaikki tätä tarkoitusta varten kerätyt ja talletetut tiedot. Osa tiedoista voidaan käsitellä automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ja osa voi olla paperimuotoisena. Tiedot voivat fyysisesti olla eri henkilöiden hallussa, esimerkiksi perhetyöntekijällä, lastensuojelun sosiaalityöntekijällä tai taloushallinnossa. Tietojen yhteydessä tulee olla tieto siitä, että ne kuuluvat lastensuojelun rekisteriin ja kuka on tietojen rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä, päättää tietojen luovuttamisesta, korjaamisesta ja säilyttämisestä. Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, ettei virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita henkilötietoja käsitellä.
Tiedot ovat ehdottoman salassa pidettäviä. Asiakkaalla on oikeus tutustua häntä koskeviin dokumentteihin ja asiakkaalla tai hänen edustajallaan on oikeus saada asiakasta koskevia tietoja. Tästä säätää laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Asiakkaan oikeudesta tarkastaa asiakasrekisterin tietoja ja oikeuden toteuttamisesta säädetään henkilötietolaissa. Asiakkaan tiedonsaantioikeudesta säädetään myös laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä.
Dokumentoinnille asettaa omat vaatimuksensa se, että perhekokoonpano saattaa muuttua asiakkuuden aikana. Kun lasta ja perhettä koskevia tietoja kirjataan, on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, kenen asiakastietoihin merkinnät tehdään. Monissa kunnissa käytäntöjä on sanellut asiakastietojärjestelmien tekniset mahdollisuudet tai aikoinaan sovittu käytäntö siitä, kuka on ”päämies” tai ”asiakas” lastensuojeluasioissa.
Perhetyötä dokumentoitaessa täytyy huomioida tietosuoja ja asiakkaan oikeus lukea vain omia asiakastietojaan. Jos tietoja on eri henkilöiden asiakastiedoissa, on tietojen etsiminen hankalaa ja perhekokoonpanon muuttuessa voi tietoja siirtyä perheeseen kuulumattoman henkilön tietoihin. Uusi lastensuojelulaki lähtee periaatteesta, jossa jokainen lapsi on erikseen lastensuojelun asiakas. Jokaisella perheen lapsella, johon lastensuojelun perhetyö kohdistuu, on siten oltava omat asiakastiedot ja dokumentit. Katso lisätietoja käsikirjan Tietosuoja –luvusta.
Perhetyön lausunto
Lastensuojelun perhetyöntekijöiltä saatetaan pyytää erilaisille tahoille selvitystä, arviointia tai lausuntoa perheen tilanteesta. Lausuntopyyntö kannattaa pyytää kirjallisena. On myös sovittava, kuka lausuntopyyntöihin organisaatiossa vastaa: perhetyön esimies vai esim. lastensuojelun sosiaalityöntekijä.
Kirjallisesta lausuntopyynnöstä tulisi käydä ilmi:
Pyytävä taho:
kuka / mikä taho pyytää selvitystä
Lausunnon kohde:
kenestä selvitystä pyydetään
Lausunnon tarkoitus:
mitä varten selvitystä/arviointia/lausuntoa pyydetään
Lausuttavat asiat:
asiat, joista selvitystä/arviointia/lausuntoa toivotaan
Määräaika:
mihin ajankohtaan mennessä lausunto pyydetään
Lähteet:
1. Rämö, Janika (toim.) (2004) Auta lasta ajoissa. Lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen arvioinnin erillisraportti Etelä-Suomen läänissä. Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 87. Helsinki: Etelä-Suomen lääninhallitus, 35-36. Saatavilla www-muodossa: Auta lasta ajoissa –raportti: http://www.poliisi.fi/lh/biblio.nsf/F990B36E5BE8ACC9C2256F2600468650/$file/Auta lasta ajoissa.pdf
2. Myllärniemi Annina: Lastensuojelun perhetyö ammattikäytäntönä – jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Power point –esitys, Stakes, Perhetyön seminaari 12.-13.6.2007.
Saatavilla: Perhetyö lastensuojelun avotyössä Myllärniemi. ppt
http://www.sosiaaliportti.fi/Page/cddef063-8421-4b7a-960c-fb4a0f34e37f.aspx [21.10.2007]
Vastaukset 2
Vanhimmat
olemme jo huostassa eikö nuo lastensuojelutoimet ole tarkoitetut niile jotka ovat ns sisäänheittovaiheessa?
Kyllä jos tarkoitit vain perhetyöntekijän osuutta tai tukiperheen. Mutta myöskin jälkihuollon yheydessä avuksi voi saada perhetyöntekijän tai sitten sa ns. määrätään.
Jälkihuollon toteuttaminen
Jälkihuollon tarkoituksena on helpottaa lapsen tai nuoren kotiutumista sijaishuollosta tai helpottaa nuoren itsenäistymistä. Käytettävissä ovat mitkä tahansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, joita on järjestettävissä yksilöllisen jälkihuoltotarpeen perusteella.
Jälkihuoltovelvoitteeseen kuuluu myös lapsen tai nuoren vanhempien tai muiden kasvatuksesta vastaavien henkilöiden tukeminen erityisesti sijaishuollon jälkeisessä kotiuttamistilanteessa. Tukeminen voi olla esimerkiksi vanhemmille järjestettäviä avohuollon palveluja tai taloudellista tukea.
Minulle tosin jäi hiukan epäselväksi että halusitko huostaanotto purusta tietoa vai oliko tämä tuomani tieto se mitä halusit?