Perhetyön organisointi ja perhetyöntekijänä toimiminen
Perhetyön organisointi
Perhetyöntekijän koulutus
Moniammatillinen yhteistyö
Laadukas perhetyö
Perhetyön organisointi
Perhetyötä järjestetään useimmissa kunnissa omana toimintana. Perhetyön käsite on selkiytymätön ja perhetyön nimikkeellä tehdään kunnissa sekä kodinhoitajien että perhetyöntekijöiden työtä. Perhetyö (lastensuojelun avohuollon tukitoimena) ja lapsiperheiden kotipalvelu pitää kuitenkin olla selkeästi erotettavissa toisistaan. Perheen tulee olla selvillä siitä, millä orientaatiolla perheessä työskennellään. Lastensuojelun asiakkuudesta ja siihen sisältyvistä tukitoimista täytyy aina tehdä selkeät päätökset.
Perhetyötä järjestetään myös ostopalveluna. Sosiaalitoimi voi ostaa perhetyötä järjestöiltä, kuten esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitolta (Alvari-perhetyö), Mannerheimin lastensuojeluliitolta tai Nuorten ystäviltä (Kori-perhekuntoutus) tai muilta yksityiseltä palveluntuottajalta.
Perhetyön aloittamista, tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksenteko on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Ostopalvelun tuottaja vastaa perhetyön sisällöstä ja laadusta niiden sopimusten mukaisesti, jotka kunnan ja palveluntuottajan välillä on solmittu. Perhetyötä tehdään lastensuojelupäätösten ja asiakassuunnitelman mukaisesti riippumatta palvelun tuottajasta.
Perhetyötä on kehitetty voimakkaasti 2000-luvulla ja sen toimintakenttä on laajentunut. Myös perhetyön organisointia on kehitetty. Perhetyön monimuotoisuuden ja erityisosaamisen turvaamiseksi ja kehittämiseksi perhetyö ja sen tukirakenteet on usein tarkoituksenmukaista järjestää yhteistyössä naapuri- tai seutukuntien kanssa.
Kuntayhteistyön kautta myös pienten kuntien perhetyöntekijöillä on mahdollisuus saada perhetyöntekijöille räätälöityä ryhmätyönohjausta ja vertaistukea omalta ammattiryhmältään.
Perhetyöntekijän koulutus
Perhetyöntekijät on uusi ammattiryhmä, jolta puuttuu täsmälliset tehtävänmääritykset ja myös koulutusvaatimukset. Perhetyötekijöinä työskentelee mm. kodinhoitajia, lähihoitajia, sosiaalikasvattajia ja ammattikorkeakoulun sosionomi(AMK) –tutkinnon suorittaneita. Osa heistä on suorittanut myös perhetyön erikoistumisopinnot, jotka antavat hyvät valmiudet perhetyöhön.
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen mukaan perhetyö kuuluu sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin samoin kuin avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti. Myös laitosten yhteydessä tehtävä perhetyö kuuluu pääasiallisesti sosiaaliohjaajan tehtäviin. Lähihoitajat puolestaan huolehtivat avohuollon tukitoimiin tai jälkihuoltoon liittyvästä kotona tehtävästä lähityöstä tai kotipalvelusta.
Perhetyöntekijöillä on mahdollisuus tavata kollegoitaan ja saada uusinta tietoa perhetyöstä vuosittain järjestettävillä valtakunnallisilla Perhetukipäivillä. Ne on järjestetty vuodesta 1997 alkaen ja yleensä syksyisin. Järjestämisvuoro on kiertänyt: 2004 Kokkola, 2005 Jyväskylä, 2006 Kemi ja 2007 Vantaa. Perhetukipäivien ohjelmia ja asiantuntijaluentoja ei ole koottu systemaattisesti internettiin. Vuoden 2006 materiaalit löytyvät tästä
Moniammatillinen yhteistyö
Perhetyötä tehdään usein monenlaisissa ristipaineissa keskellä moniammatillista verkostoa. Perhetyöhön myös kohdistuu paljon odotuksia.
Lastensuojeluprosessista vastaavalla sosiaalityöntekijällä ja asiakasperheellä voi olla toisistaan poikkeavia odotuksia perhetyötä ja perhetyöntekijää kohtaan. Yhteistyökumppaneilla on lisäksi omat toiveensa työskentelyn ja sen tuloksellisuuden osalta. Aina ei myöskään kaikilla perheenjäsenillä ole yhteistä näkemystä siitä, mitä muutoksia perhetyön avulla pitäisi saada aikaan.
Perhetyössä yhdistyy tuki ja kontrolli. Samalla kun perhetyöntekijät rakentavat luottamuksellista yhteistyösuhdetta lasten ja heidän perheidensä kanssa, on heidän toimittava myös kontrollantteina, jotka varmistavat, että lapsen etu toteutuu.
Perhetyöntekijän riskinä on työn kohteen hämärtyminen, asiakkaan ”mukaan meneminen” ja uupuminen. Perhetyöntekijän on pystyttävä säilyttämään ammatillisuutensa, vaikka hän työskenteleekin perheen kodissa ja hyvin lähellä asiakkaita.
Joskus asiakkaat pyrkivät liittoutumaan työntekijän kanssa ja jakamaan työntekijät tukijoiden ja kontrollanttien leireihin. On hyvin tärkeää, että lastensuojeluprosessista vastaavalla sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän välillä vallitsee luottamus toistensa ammattitaitoon ja on realistinen kuva toistensa työstä.
Selviytymistä ristipaineissa edistää avoin keskustelu perhetyön ja sosiaalityön mahdollisuuksista ja rajoista. Moniammatillinen yhteistyö on tehokasta ja tuloksellista silloin, kun ei tehdä päällekkäistä työtä ja jokainen keskittyy perustehtäväänsä eli siihen, minkä parhaiten osaa. Tähän päästään, kun on tarvittava tieto omasta ja yhteistyökumppaneiden toimenkuvasta ja vastuualueista, selkeät sopimukset työnjaosta ja kykyä oman työn rajaamiseen.
Moniammatillisessa verkostossa on erittäin tärkeää huolehtia tiedonkulun toimivuudesta. Perheellä ja viranomaisverkostolla täytyy olla tiedossa, mitä tietoa kerätään ja mitä tietoa kenellekin välitetään. Pääsääntöisesti perheen lastensuojeluasiasta vastaava sosiaalityöntekijä päättää, mitä tietoa perheestä vaihdetaan ja kenen kanssa. Perhetyöntekijä raportoi sosiaalityöntekijälle, joka vastaa perhetyön ja muiden tarvittavien avohuollon tukitoimien järjestämisestä.
Laadukas perhetyö
Perhetyön laadun takaamiseksi tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä ja riittävästi työntekijöitä työn määrään nähden. Perhetyöntekijöillä tulee olla mahdollisuus tarvittavaan lisä- ja täydennyskoulutukseen ja tarpeen mukainen työnohjaus. Heillä on oltava myös tarpeeksi aikaa työn suunnitteluun ja dokumentointiin.
Perhetyön laadun ja perhetyöntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi Etelä-Suomen lääninhallitus suositteli raportissaan v. 2004, että perhetyön mitoituksena on viidestä kymmeneen perhettä / perhetyöntekijä ja että kunnat tuottavat perhetyön lähipalveluna. Suosituksen mukaan perhetyön ohjaus ja tukitoimet voivat toteutua seudullisena yhteistyönä. Lastensuojelun kehittämisohjelman selvityksessä Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset esitetään (s.68), että mitoituskriteeristöä laadittaessa otettaisiin huomioon mm. työskentelyn laajuus (yhteistyöverkostot), intensiteetti ja ammatillinen vaativuustaso.
Lähteet:
1. Sarvimäki, Pirjo & Siltaniemi, Aki (toim.)(2007) Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:14, 31-32.
2. Rämö, Janika (toim.) (2004) Auta lasta ajoissa. Lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen arvioinnin erillisraportti Etelä-Suomen läänissä 2003. Helsinki: Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 87, 44.
Perhetyön organisointi
Perhetyöntekijän koulutus
Moniammatillinen yhteistyö
Laadukas perhetyö
Perhetyön organisointi
Perhetyötä järjestetään useimmissa kunnissa omana toimintana. Perhetyön käsite on selkiytymätön ja perhetyön nimikkeellä tehdään kunnissa sekä kodinhoitajien että perhetyöntekijöiden työtä. Perhetyö (lastensuojelun avohuollon tukitoimena) ja lapsiperheiden kotipalvelu pitää kuitenkin olla selkeästi erotettavissa toisistaan. Perheen tulee olla selvillä siitä, millä orientaatiolla perheessä työskennellään. Lastensuojelun asiakkuudesta ja siihen sisältyvistä tukitoimista täytyy aina tehdä selkeät päätökset.
Perhetyötä järjestetään myös ostopalveluna. Sosiaalitoimi voi ostaa perhetyötä järjestöiltä, kuten esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitolta (Alvari-perhetyö), Mannerheimin lastensuojeluliitolta tai Nuorten ystäviltä (Kori-perhekuntoutus) tai muilta yksityiseltä palveluntuottajalta.
Perhetyön aloittamista, tavoitteita ja lopettamista koskeva päätöksenteko on lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. Ostopalvelun tuottaja vastaa perhetyön sisällöstä ja laadusta niiden sopimusten mukaisesti, jotka kunnan ja palveluntuottajan välillä on solmittu. Perhetyötä tehdään lastensuojelupäätösten ja asiakassuunnitelman mukaisesti riippumatta palvelun tuottajasta.
Perhetyötä on kehitetty voimakkaasti 2000-luvulla ja sen toimintakenttä on laajentunut. Myös perhetyön organisointia on kehitetty. Perhetyön monimuotoisuuden ja erityisosaamisen turvaamiseksi ja kehittämiseksi perhetyö ja sen tukirakenteet on usein tarkoituksenmukaista järjestää yhteistyössä naapuri- tai seutukuntien kanssa.
Kuntayhteistyön kautta myös pienten kuntien perhetyöntekijöillä on mahdollisuus saada perhetyöntekijöille räätälöityä ryhmätyönohjausta ja vertaistukea omalta ammattiryhmältään.
Perhetyöntekijän koulutus
Perhetyöntekijät on uusi ammattiryhmä, jolta puuttuu täsmälliset tehtävänmääritykset ja myös koulutusvaatimukset. Perhetyötekijöinä työskentelee mm. kodinhoitajia, lähihoitajia, sosiaalikasvattajia ja ammattikorkeakoulun sosionomi(AMK) –tutkinnon suorittaneita. Osa heistä on suorittanut myös perhetyön erikoistumisopinnot, jotka antavat hyvät valmiudet perhetyöhön.
Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen mukaan perhetyö kuuluu sosiaaliohjaajan tehtäväalueisiin samoin kuin avohuollon tukitoimien sekä jälkihuollon toteuttaminen asiakassuunnitelmassa sovittujen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti. Myös laitosten yhteydessä tehtävä perhetyö kuuluu pääasiallisesti sosiaaliohjaajan tehtäviin. Lähihoitajat puolestaan huolehtivat avohuollon tukitoimiin tai jälkihuoltoon liittyvästä kotona tehtävästä lähityöstä tai kotipalvelusta.
Perhetyöntekijöillä on mahdollisuus tavata kollegoitaan ja saada uusinta tietoa perhetyöstä vuosittain järjestettävillä valtakunnallisilla Perhetukipäivillä. Ne on järjestetty vuodesta 1997 alkaen ja yleensä syksyisin. Järjestämisvuoro on kiertänyt: 2004 Kokkola, 2005 Jyväskylä, 2006 Kemi ja 2007 Vantaa. Perhetukipäivien ohjelmia ja asiantuntijaluentoja ei ole koottu systemaattisesti internettiin. Vuoden 2006 materiaalit löytyvät tästä
Moniammatillinen yhteistyö
Perhetyötä tehdään usein monenlaisissa ristipaineissa keskellä moniammatillista verkostoa. Perhetyöhön myös kohdistuu paljon odotuksia.
Lastensuojeluprosessista vastaavalla sosiaalityöntekijällä ja asiakasperheellä voi olla toisistaan poikkeavia odotuksia perhetyötä ja perhetyöntekijää kohtaan. Yhteistyökumppaneilla on lisäksi omat toiveensa työskentelyn ja sen tuloksellisuuden osalta. Aina ei myöskään kaikilla perheenjäsenillä ole yhteistä näkemystä siitä, mitä muutoksia perhetyön avulla pitäisi saada aikaan.
Perhetyössä yhdistyy tuki ja kontrolli. Samalla kun perhetyöntekijät rakentavat luottamuksellista yhteistyösuhdetta lasten ja heidän perheidensä kanssa, on heidän toimittava myös kontrollantteina, jotka varmistavat, että lapsen etu toteutuu.
Perhetyöntekijän riskinä on työn kohteen hämärtyminen, asiakkaan ”mukaan meneminen” ja uupuminen. Perhetyöntekijän on pystyttävä säilyttämään ammatillisuutensa, vaikka hän työskenteleekin perheen kodissa ja hyvin lähellä asiakkaita.
Joskus asiakkaat pyrkivät liittoutumaan työntekijän kanssa ja jakamaan työntekijät tukijoiden ja kontrollanttien leireihin. On hyvin tärkeää, että lastensuojeluprosessista vastaavalla sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän välillä vallitsee luottamus toistensa ammattitaitoon ja on realistinen kuva toistensa työstä.
Selviytymistä ristipaineissa edistää avoin keskustelu perhetyön ja sosiaalityön mahdollisuuksista ja rajoista. Moniammatillinen yhteistyö on tehokasta ja tuloksellista silloin, kun ei tehdä päällekkäistä työtä ja jokainen keskittyy perustehtäväänsä eli siihen, minkä parhaiten osaa. Tähän päästään, kun on tarvittava tieto omasta ja yhteistyökumppaneiden toimenkuvasta ja vastuualueista, selkeät sopimukset työnjaosta ja kykyä oman työn rajaamiseen.
Moniammatillisessa verkostossa on erittäin tärkeää huolehtia tiedonkulun toimivuudesta. Perheellä ja viranomaisverkostolla täytyy olla tiedossa, mitä tietoa kerätään ja mitä tietoa kenellekin välitetään. Pääsääntöisesti perheen lastensuojeluasiasta vastaava sosiaalityöntekijä päättää, mitä tietoa perheestä vaihdetaan ja kenen kanssa. Perhetyöntekijä raportoi sosiaalityöntekijälle, joka vastaa perhetyön ja muiden tarvittavien avohuollon tukitoimien järjestämisestä.
Laadukas perhetyö
Perhetyön laadun takaamiseksi tarvitaan ammattitaitoista henkilöstöä ja riittävästi työntekijöitä työn määrään nähden. Perhetyöntekijöillä tulee olla mahdollisuus tarvittavaan lisä- ja täydennyskoulutukseen ja tarpeen mukainen työnohjaus. Heillä on oltava myös tarpeeksi aikaa työn suunnitteluun ja dokumentointiin.
Perhetyön laadun ja perhetyöntekijöiden jaksamisen turvaamiseksi Etelä-Suomen lääninhallitus suositteli raportissaan v. 2004, että perhetyön mitoituksena on viidestä kymmeneen perhettä / perhetyöntekijä ja että kunnat tuottavat perhetyön lähipalveluna. Suosituksen mukaan perhetyön ohjaus ja tukitoimet voivat toteutua seudullisena yhteistyönä. Lastensuojelun kehittämisohjelman selvityksessä Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset esitetään (s.68), että mitoituskriteeristöä laadittaessa otettaisiin huomioon mm. työskentelyn laajuus (yhteistyöverkostot), intensiteetti ja ammatillinen vaativuustaso.
Lähteet:
1. Sarvimäki, Pirjo & Siltaniemi, Aki (toim.)(2007) Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:14, 31-32.
2. Rämö, Janika (toim.) (2004) Auta lasta ajoissa. Lasten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen arvioinnin erillisraportti Etelä-Suomen läänissä 2003. Helsinki: Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 87, 44.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Väärennös:
Ensimmäinen kontakti perhetyön toimesta perheeseen tapahtui 28.2.2002, jolloin pojat lähtivät perhetyöntekijän järjestämälle pilkkiretkelle. Ensivaikutelma pojista oli se että he olivat hiljaisia ja nälkäisiä. Vaatetus oli osin puutteellista, mutta meillä oli mukana antaa lisävaatetusta. Tämän retken päädyttyä saatoin pojat kotiin ja jäin odottamaan äidintuloa. Sabine tuli jonkin ajan kuluttua silloisen mies ystävänsä kanssa. Juttelimme retkestä, perhetyöstä ja siitä miten perhetyö voisi olla apuna ja mukana heidän perheessään. Yksi osa perhetyötä olisi esim. järjestää pojille vapaa-ajan toimintaa. Sabine hyväksyi tämän ajatuksen ja pääsimme sopimaan jo seuraavasta käynnistä, joka oli käynti uimahallissa.
Asiakaskertomus 01.03.2002/ Elina Hirvelä (pass.)
Alkuperäinen paperi on kirjoitettu näin:
" Eija Hintikka kertoo, että poikien pilkkiretki oli onnistunut hyvin mukana muitakin poikia. Pojat olivat olleet erittäin tyytyväisiä päiväänsä ja saalistakin oli saatu. Eija oli vienyt pojat kotiin ja Hannu oli tarjoutunut keittämään kahvit. Äidin kanssa oli alustavasti sovittu mm. uimahallikäynnistä. Sabine käy ATK-kurssia, joka loppuu huhtikuussa. Tilaisuuden tullen Eija aikoo ottaa puheeksi voisiko hän auttaa esim. kotitöissä, mutta annetaan perheen totutella käynteihin ensin rauhassa."
Sitten pitäisi vielä luottaa perhetyöntekijään ja yrittää toimia yhteistyössä!!!!?????
Nyt kun tämän jälkeen lukee opettajien, perheneuvolan, sosiaalitoimen, psykiatrian, ja lisää tämän perhetyön tekijän lausuntoja niin on selkeästi huomattavissa mistä nämä valheet ovat
Taas kipinä...jatkaa omia ketjujaan, joihin kukaan ei vastaa.
kun kaikenlaista vääristelyä ja valheita esitetty. Itselläni meni monta vuotta ennen kuin pääsin järkyttävist' valheista (joista siis seurasi jotain) eteenpäin, toipunut en ole vieläkään eikä ole lapsenikaan, jonka oppimisvaikeudet menivtä "äidin vaikean elämäntilanteen" -piikkiin, jota se ei edes ollut. Nyt on mennyt useampi vuosi ja ongelmat pahenee. Jä nämä onglmat siis liittyy hahmottamiseen.. Mukauttamisesta puhutaan kun oli lähtötilanne se, että äidin olosuhteiden vuoksi aliuoriutuja. Revi siitä sitten, kun ei apua saa............... Eli ymmärräm kipinää täysin
Saada keskustelua alkuun, jos ei kukaan aloita keksutelua, niin mikä keskustelu palsta tämä sitten on? Joten ajattelin vain auttaa aloittamisessa.... vastahan ei pakko ole...