Olen 60-luvun alussa syntynyt au-lapsi. Isäni tunnusti minut, mutta silloisen isyydenvahvistamislain tullessa voimaan, hän kerkesi menehtyä joten menetin kaikki perimisoikeuteni häneen. Mikä kurjinta, hänen vaimonsa sai tietää minusta vasta miehensä kuoleman jälkeen. Tiedän,että minulla on jossain pikkuveli ja-sisko.Muuta en sitten tiedäkkään.Nyt juureni kiinnostaisivat itseni ja omien lasteni ja perheen sairauksien vuoksi. Edes valokuvaa en isästäni ole nähnyt.Tutkimus kiinnostaisi mutta,mutta...!!!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
vaimoon ja pyydät häneltä lisätietoja.
Toinen vaihtoehto on tietysti pyytää kirkkoherranvirastosta virkatodistuksesi. Siinä pitäisi isäsi tiedot näkyä.
Riippuu kovin paljon minkälainen ihminen on. Sukututkimuksesta jos puhut niin tuskin saat mitään tietoja. Naiset vahtivat imagoaan niin tarkkaan että haluavat hävittää usein kaikki jäljet aviottomasta lapsesta, eikä heitä yleensä liikuta vähääkään se mitä sinä haluat. Toivottavasti olen tässä tapauksessa väärässä.
Ottaa yhteys vaimon lapsiin, siis sisaruksiin, heitä asia varmaan kiinnostaisi enemmän, kuin äitiään.
Moi
Kirkkoherran virastosta kanattaa aloittaa ja sitten netistä löytyy genealogian sivuilta tietoa.Sieltä olen löytänyt omasta suvustani aina 1600-luvulle asti.
En tiedä tarkalleen, mistä voisit etsiä isäsi perunkirjoja, mutta ne ovat julkista tietoa. Olen omien edesmenneitten sukulaisten perunkirjoihin voinut tutustua kansallisarkistossa, mutta ne ovat aikaisemmilta ajoilta. Maistraatista voisit tiedustella, jos sinulla on tarkka nimi ja kuolinaika.
Perunkirjassa on sukuselvitys, joss on mainitta vaimo ja kaikki lapset. Se on asiakirja, josta voisit lähteä.