Eli taas jälleen kerran surullisen kuuluisa tapaus "liian nuorena hankittu lapsia".... (siis kuitenkin joku ilmaisee asian näin)
Elikkäs ollaan oltu miehen kanssa pian 6v yhessä (ollaan 24v ja 27v), joista nyt puol vuotta naimisissa.
Meillä on ihana poju, joka pian on 1v (lapsi ei todellakaan ole mikään vahinko, yritettiin sitä miltei 2v) Minä palasin töihin pojun ollessa 9kk ja lähes tulkoon siitä lähtien minua on yksin kertaisesti ruennut ärsyttämään mieheni, Kotona kun olin niin minä hoidin kaikki siivoamiset, ruuan laitot, lähes tulkoon kokonaan pojun hoidon jne... Ja kun palasin töihin sanoin miehelle että hän sa ruveta auttamaan minua, mutta joo mä oon ku mikäkin kotiorja.
Perjantai iltaisin mies ottaa oikeudekseen ryypätä ihan perseet olalle ( mielestäni ei millään tavalla sopivaa perheeseen missä pieni lapsi) Olen yrittänyt useammin kuin kerran sanoa asiasta, mutta ei mitään tulosta..
Joo ja meillä on asuntolaina...
Siinä on lyhykäisyydessään meidän elämä, mut sitten haluisin esittää jokusen kysymyksen kaikille yh:lle, jotka ovat olleet pari suhteessa lasten synnyttyä!
Eli mikä oli viimeinen tikki että lähdit pari suhteesta? Miten olet pärjännyt lapsen/lasten kanssa keskenään taloudellisesti ja henkisesti?
Jotenkin minua myös se ahdistaa, että mitä kaikki muut sanovat. Tunnen epäonnistuneeni...
Mielestäni ei ole mitään järkeä maksaa vuokraa ja haluisinkin ostaa oman asunnon, mutta en tiedä saanko itekseni lainaa ( käyn töissä ja käteen jää kk noin1200€)
Tahtoisin rakastaa miestäni, mutta nykyään tuntuu vaan että kaikki mitä hän tekee niin ärsyttää minua
Elikkäs ollaan oltu miehen kanssa pian 6v yhessä (ollaan 24v ja 27v), joista nyt puol vuotta naimisissa.
Meillä on ihana poju, joka pian on 1v (lapsi ei todellakaan ole mikään vahinko, yritettiin sitä miltei 2v) Minä palasin töihin pojun ollessa 9kk ja lähes tulkoon siitä lähtien minua on yksin kertaisesti ruennut ärsyttämään mieheni, Kotona kun olin niin minä hoidin kaikki siivoamiset, ruuan laitot, lähes tulkoon kokonaan pojun hoidon jne... Ja kun palasin töihin sanoin miehelle että hän sa ruveta auttamaan minua, mutta joo mä oon ku mikäkin kotiorja.
Perjantai iltaisin mies ottaa oikeudekseen ryypätä ihan perseet olalle ( mielestäni ei millään tavalla sopivaa perheeseen missä pieni lapsi) Olen yrittänyt useammin kuin kerran sanoa asiasta, mutta ei mitään tulosta..
Joo ja meillä on asuntolaina...
Siinä on lyhykäisyydessään meidän elämä, mut sitten haluisin esittää jokusen kysymyksen kaikille yh:lle, jotka ovat olleet pari suhteessa lasten synnyttyä!
Eli mikä oli viimeinen tikki että lähdit pari suhteesta? Miten olet pärjännyt lapsen/lasten kanssa keskenään taloudellisesti ja henkisesti?
Jotenkin minua myös se ahdistaa, että mitä kaikki muut sanovat. Tunnen epäonnistuneeni...
Mielestäni ei ole mitään järkeä maksaa vuokraa ja haluisinkin ostaa oman asunnon, mutta en tiedä saanko itekseni lainaa ( käyn töissä ja käteen jää kk noin1200€)
Tahtoisin rakastaa miestäni, mutta nykyään tuntuu vaan että kaikki mitä hän tekee niin ärsyttää minua
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehdottaisin että varaisit ajan sosiaalityöntekijän luota, toivottavasti paikkakunnallasi on hyviä tyyppejä. Kerro tarinasi hänelle. Keskustele mitä voisit tehdä. Ainakin miehesi ryyppääminen on lapsellista vastuunpakoilua.
Pärjäät kyllä yksinkin mutta älä nyt mitään asuntoa vielä osta. Kotikuntasi tukee sinua varmaan asunnon saamisessa. Tarvitset kuitenkin selvästi apua ja miehesi pitää saada mukaan keskustelemaan. Olisiko seurakunnallanne perheneuvontaa? Tai perheneuvolaa.
Onko vanhemmat tukenasi?
Et ole eka etkä vika jonka suhde kaatuu. Älä muista ihmisistä välitä, voimia omiin ratkaisuihin!
ensimmäisen lapseni nuorena,17v,mies oli 24v,ja 12v.olin naimisissa narsistin,alkoholi ongelmaisen ex-mieheni kanssa,joka kyllä töissä kävi,ja vielä pari vuotta sitten kuukauden yritin uusiks,silloin tajusin,että ei se ikinä muutu.nyt mulla ihana mies,ja sen kanssa vauva,ja se on mun neljälle mullekkin lapselle tosi hyvä isä.
harmittaa vaan,etten lähtenyt aikasemmin,vanhimmalla tytöllä isänsä kohtelun takia syömishäiriö ja käytöshäiriö,mutta nyt jo menossa parempaan suuntaan,kun muutettiin maalle
Käsi sydämelle: KAIKKIKO syyt ja seuraukset, oireet ja ongelmat ovat ja olivat ex-miehen aiheuttamaa??????????????????????