tekniikkalaji vaan taidelaji. Hyvä valokuvaaja rajaa veret seisauttavan kuvan vaikka pokkarilla. Ei aina tarvitse olla paras putki ja runko, jotta saisi hyvän ja mielenkiintoisen valokuvan, se olisi liian helppoa.
Valokuvaus
ei ole
704399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
Sitten vaan niitä pokkarilla otettuja mestariteoksia malliksi esille. Saas nähdä kuinka monta ei-aurinkkoisenpäivän kuvaa pystyt esittämään.
Älä suotta kursaile, foorumin väki odottaa veret seisahtuneena esimerkkejäsi pokkariotoksistasi...
"Ei aina tarvitse olla paras putki ja runko, jotta saisi hyvän ja mielenkiintoisen valokuvan, se olisi liian helppoa."
Et kai aikuistenoikeasti väitä ettei laatulasit- ja rungot oleellisesti kasvata hyvän kuvan ottamisen mahdollisuuksia? Ja mitä tarkoittaa terminologiassasi "aina" ja mitä tarkoittaa "paras" kun sellaista ei edes ole olemassa.
Olet osin oikeassa, pelkkä hyvä kamera ei riitä vaan pitää olla myös näkemystä.
Pelkkä näkemys ei kuitenkaan riitä ellei ole hyvää kameraa, ei välttämättä kalleinta mahdollista mutta tietyt arvot pitää täyttää. Pitää olla sopiva objektiivi, kunnon runko jossa on riittävän hyvä kenno jne. Sitten voidaan laukoa mestariotoksia.
Hyvien esitettävien kuvien tulisi olla suurennettavissa ainakin A3 kokoon joten min 10M pikseliä lienee riittävä.
Joo, tekniikka pitää olla kunnossa, pikseleitä ei kyllä tarvita noin paljoa.
Hyviä perus-tasoja on mikä tahansa digijärkkäri jossa on 2.7Mpix tai enemmän. Tuolla on tehty jo valokuva-kirjoja.
Sen jälkeen ratkaisevaksi muodostuu se kuvaaja siellä kameran takana.
Hasselbladin digiperät muuten alkavat kuudesta megapikselistä.
Kaikkien osien pitää olla siedettävällä tasolla, niin objektiivi, runko, kuin kuvaajakin. Lopuksi vielä sää sanoo osansa, jos ollaan ulkona.
Muuten, et kai tosissasi väitä, että 2,7 MP:llä saisi A3 kokoisia kunnollisia kuvia!?
"Ohjesäännön" mukaan jo A4 vaatii 9 Megapikseliä.
Kodakin ohjeen mukaan kinodiaa sai suurentaa vain 6 kertaiseksi!!!
Hyvin harva, tuskin kukaan, ammattilinen printtailee A3-kokoisia kuvia.
ja tarvittaessa shalaidat poistuvat interpoloimalla pikseleitä lisää. Ei siinä tietysti "oikeaa" informatioa tule lisää, mutta kuva on kaunis.
Ja mitä on huono kuva tulostettuna helvetin isoksi? Pelkkää ...
Ja tuolla 2.7Mpix-rungolla on todellakin tehty kuvakirja. Eikä jäljessä ole minkäänlaista moittimista.
ei ne pikselit...
tulee tilattua A3 kokoisia kuvia ja usein suurempiakin.
Interpolointi kuitenskin pehmentää kuvaa, ei hyvä.
8 miljoonaa riittää aika pitkälle, mutta 2,7 on liian vähän.
"Kodakin ohjeen mukaan kinodiaa sai suurentaa vain 6 kertaiseksi"
Lopeta heti rupattelu, mene ja käännä vaikka kasvimaa, et tiedä kinokoosta edes perusteita...perkeleen ammattilaiset kirjoittaa mitä parhaaksi näkee.
Tilaavatko asiakkaasi todellakin A3-kokoisia kuvia?
Jo on maailma muuttunut. Minnekkähän nuo kuvat joutuvat kun niitä ei kenenkään kotona näe, ja lehtiin tulevat kuvat ovat järestään paljon pienempiä.
Eihän kuvia ole tarkoitus katsella kolmenkymmenen sentin päässä jos niiden koko on tuota luokkaa.
Muistatko muuten sen testin kun ihmisiltä kyvyttiin printatuista kuvista (30*40) mikä oli paras, kuvat oli printattu 3, 6 ja 12mpix tiedostoista.
Suurin piirtein kukaan ei erottanut kuvia toisistaan.
Löytyy vaikkapa digikamera.net:in uutisista jos viitsii kaivella.
On aika yleinen koko.Lähes joka viikko niitä menee, tänäänkin tilasin 4 kpl.
Pikesleiden tarvetta lisää kökkö kinoformaatti josta pitää cropata päistä pois, 4:3 kuvasuhde olis mulle paljon parempi.Periaatteessa kaikki studiokuvat pitää ottaa tarkkuudella josta voi tehdä 50x60 kuvia. Niitä menee sillointällöin ja 40x50 useammin.
Paljon mukavampi olis kun ihmiskuvissa hiukset toistuisivat mahdollisimman hyvin, eikä semmosena epämääräisenä mössönä.Paljon parempi että kuva on terävä ja sitä saa sopivasti pehmennellä kuin että alku olis surkee. tästäkin on omakohtaisia kokemuksia.
Digillä softaaminen ei kuintenkaan ole samaa mitä filmillä kuvatessa kunnon softareilla, sitä heinoa terävä softattua kuvaa (6x7kameralla)jää digillä kaipaamaan.....
Kun kuvat onnistuu 100%:sti niin aika hyviä tulee yllättävän pienillä pikselimäärillä. Käytännössä ei ihan kaikki mene aina ihan nappiin, niin silloin paremmalla kameralla tulee hieman enemmän pelivaraa...siitä saa vielä tyydyttävän kuvan.
Paljon mukavampi on myydä kuvaa jota voi katsoa lähempää kuin jotain mössöä...vaikka se asiakkaalle kelpaisikin.
"Kodakin ohjeen mukaan kinodiaa sai suurentaa vain 6 kertaiseksi!!!"
Eli siis kinodiasta ei saa kymppikuvaakaan?!?! Mä kyllä kyseenalaistasisin joko kodakin ohjeet tai sitten olet ymmärtänyt jotakin väärin tai sitten minä ymmärsin väärin.
Onhan noita pieniä pikselimääriä tullut testailtua esim. työkavereilla. Huvikseni olen tehnyt 6Mpix kuvista osasuurennoksia 10x15-kokoon siten, että koko kuva-alasta olisi tullut luokkaa 40x60cm ja jopa 50x75cm ja käytännössä kaikki muut paitsi luuppien kanssa kuvia tarkkailevat ovat olleet sitä mieltä, että esitetyt tarkkuudet riittävät hyvin 10-kuviin. Onhan tuossa suuremmassakin suurennoksessa 6Mpix kuvan tulostustiheys n. 100 dpi ja printterit interpoloivat sen vielä moninkertaiseksi.
Alle puoli Mpix riittää siis 10-kuvaan, jos kuva on muuten hyvä ja tarkka ja tulostettu hyvällä tulostimella. Tottakai 2Mpix tai enemmän näyttää erittäin läheltä katsottuna vielä paremmalta, mutta ihmissilmällä ei voi 10-koossa enää pikseleitä tai epätarkkuutta erottaa eikä näin ollen tarkkuuttakaan hyödyntää. Oikeat valokuvat ovat edelleenkin miltei liukuvasti muuttuvia "analogi"kuvia ja tulostimilla tehdyissä kuvissa interpolointi piilottaa pikseleiden sahalaidan.
Tuleehan noita 6Mpix kennolla kuvattuja kuvia katseltua kuvankäsittelyvaiheessa mittakaavassa 1:1 tuossa kuvaputkella ja siinä ne näyttävät yleensä vielä hyviltä eli käytännössä sellaisilta, että n. 50-75 cm julisteet seinällä ovat riittävän hyviä. Ainakin tässä meikäläisen putkessa on vain noin miljoona pikseliä.
Yli 6Mpix tarkkuuksia tarvitaan tietysti, jos pitää tehdä erittäin suuria kuvia tai osasuurennoksia, mutta sitten eivät ainakaan mitkään kamerapakettien mukana tulleet objektiivit enää laadullisesti riitä.
Kiitos.
Kyllähän 6 kertaa on jo 21,6x14,4 senttiä.
Noin tosiaan väitettiin 70-luvun lopussa kodakin filmiesitteessä. Jos vielä kodakin silloisen esitteen löytää voi asian itsekin todeta.
Tuolilta putosin minäkin. Myöhemmissä sitä ei enää ole ollut, eikä silloin mainittuja erotuskykyjäkään.
Jollette satu tietämään, niin filmien laatu romahti rajusti 1978, kun hopea oli kultaa kalliimpaa ja sen käyttöä vähennettiin filmeissä.
Kyllä se on lapsukaiset siten, että nykyiset digit on leluja. Jollet jostain syystä voi käyttää kaikkia mahdollisia pikseleitä niin pulassa olet.
Croppailuun ei ole varaa kuin kymppikuvissa, mutta sellaisiahan te enimmäkseen räpellättekin.
Toki muotokuvat ovat varmaan alue jossa erottelukykyä kaipaa, hiusten pitää todellakin näkyä erikseen.
Usein kuvat eivät kuitenkaan ole noin henkilöäkohtaisia. Niinsanotut "taidekuvat" ala Puusa toimivat kuvan, ei tekniikan ehdoilla.
Ennen käytettiin vaseliinilla töhrittyjä suotimia pehmentämään ihon virheitä, taitaa olla taakse jäänyttä tekniikkaa?
Noissa osasuurennoksissa huomaa että pikkelssejä saisi olla enemmän. Jos otetun kuvan jakaa 3x3 ruutuihin, ja haluaisi siitä keskimmäisestä tehdä kymppikuvan, meinaa yleensä tuo 6mpix olla alakanttiin, interpoloimalla saa suht siedettävän, mutta ei kyllä kymppikuvaa suurempaa kehtaa tuolla tavalla teettää. Tietysti voisi ostaa pidemmän putken niin ei tarvi rajailla niin paljon, mutta valovoima ei ole halpaa.
kuin muotokuvat.
Puusamaiset kuvat menee jossain läpi, mutta tääläpäin ei kelpaisi. Jossain taidekuvissa tuntuu kuvan nimi ja osuva syvällinen kuvateksti kuvaa ja sen laatua tärkeämpi;)
Vaseliini ja sukkahousut on paremmin filmijuttu, digillä sitä voi matkia helpommin jälkeenpäin, vaikka ihan hyvän softauksen tekeminen vaatii taitoa. Kuitenkin kuvaus on hyvä tehdä ilman pehmennystä, josvaikka kuvaa tarvittaisiinkin selvempänä ilman softia ja ihon tasoittelu on helppo tehdä tietsikalla.
Negan retusointi käsin on yks juttu mitä Wanhanajan muotokuvaaja tarvitsee, tai sitten meikkari, mutta meikkarikaan ei voi tehdä kaikkea mitä negalta yleensä korjaillaan...
Näinhän se on, mutta 6 Mpix riittää silti suurempiin kuin 3xkymppikuvan kokoisiin suurennoksiin, sillä isoja kuvia katsotaan yeensä kauempaa.
Esimerkiksi tauluja seinällä katsellaan yleensä kauempaa kuin kuvan lävistäjän mitan päästä.
Jos katsotaan lävistäjän mitan päästä ja on hyvin tarkka näkö (silmän erotuskyky n. 1 kulmaminuutti), voi 1.5-sivusuhteisesta kuvasta erottaa n. 2900 vaakapistettä ja n. 1900 pystysuunnan pistettä. Kokonaisresoluutio 6 Mpix siis riittää tämän tyyppiseen taulun katsomiseen.
10-kuvaa katsellaan tyypillisesti kuitenkin suhteessa kauempaa, sillä vain hyvin likinäköiset voivatkaan katsella kuvaa alle 30 cm päästä. 30 cm katseluetäisyydellä riittää edellä lasketulla tavalla n. 2 Mpix.
Käytännössä vähempikin riittää, jos silmä ei ole ihan noin tarkka ja jos kuvan tulostuksessa on hieman interpoloitu. Ilman interpolointiakin riittää 1.5 kulmaminuutin erottavalle katselijalle edellä esitetyissä tilanteissa n. 2.4 Mpix ja n. 0.9 Mpix.
vuosi kulta hopea
1975 161 4.0
1976 124 4.3
1977 147 4.7
1978 193 5.9
1979 306 21.8
1980 612 16.4
luvut dollaria/unssi, lähde http://www.kitco.com/
Joten "ilmien laatu romahti rajusti 1978, kun hopea oli kultaa kalliimpaa ja sen käyttöä vähennettiin filmeissä." ei pidä paikkaansa.
Niin kävi. Suurin poru oli papereissa.
Otetaan vuorokauden mittainen testituokio. Kuvataan valoisassa ja hämärässä, liikkuvaa ja paikallaanpysyvää kohdetta, makroa, maisemaa, lintuja ym. Lopuksi verrataan pokkarilla ja järkkärillä samassa paikassa otetut kuvat. Jos et luota omiin kykyihisi, pyydä jotain kokenutta kuvaajaa. Uskallan kyllä keskivertoharrastajanakin lähteä kisaan, halpisrungolla ja aika halvalla putkella. Mietitään sitten lopuksi mistä kuvanlaadun erot johtuu, kuvaajasta vai kamerasta.
...., mutta huomaatko kuinka nämä insinöörit hermostui sun ajatuksesta;-)
..yhdyn tuohon väittämään. Valokuvaus ei ole tekniikkalaji vaan taidelaji.
Siitä voidaan tehdä tekniikka ja väline urheilua. Mutta tosi asia, että jos saadaan vaikka kännykkäkameralla tunelmaltaa ja kuvana erinnoimainen. Tietysti kuvan laatu, voi aiheuttaa joillekkin näppylöitä. Niin mitä väliä?
En sulje tosi asiaa siitä että hyvällä (järestelmädigi)kameralla saadaan kuvalaadullisesti helpommin myttyynkin mennyt kuva näyttämään paremmalta. Mutta suurin tekijä kuitenkin on kameran takana olevalla kuvaajalla.
Jos tällä ns. kuvaajalla ei ole näkemystä/taiteellistä silmää kuvattavasta kohteesta näkyy tämä hänen kuvissa, yleensä että se sisältö tahtoo jäädä jonnekkin. Vaikka kuvien laatu olisi välineiden ansiosta erinomainen.
ketjun väittämällä, että hyvät välineet ei takaa laatua.
Kuvataan esim. rakennuksen julkisivua. Toinen kuvaaja löytää näkemästään mielenkiintoisen objektin rajaamalla kuvaksi ja toinen taas ei kirveelläkään. Lopputulokseen ei tässä tapauksessa välineillä ole olennaista merkitystä. Eli.. pienemmälläkin panostuksella voit aikaansaada huippujälkeä.
Sinänsä valokuvaus ja sen välineet on harrastus siinä, missä mikä muukin harrastus ja mukava se on huippuvälineillä kuvata.
Ei ole ollenkaa huono asia aloittaa harrastusta kittipaketilla ja kuitenkin voi saada huipputuloksia.
Aika, paikka, ja silmää valokuvata.
http://www.worldsfamousphotos.com/oklahoma-city-bombing-1995.html
http://www.worldsfamousphotos.com/fire-on-marlborough-street-1975.html
http://www.worldsfamousphotos.com/abbey-road-1969.html
" tekniikkalaji vaan taidelaji. Hyvä valokuvaaja rajaa veret seisauttavan kuvan vaikka pokkarilla. Ei aina tarvitse olla paras putki ja runko, jotta saisi hyvän ja mielenkiintoisen valokuvan, se olisi liian helppoa."
No, katsotaanpa tarkemmin ihan itse esittämiäsi esimerkkejäsi:
http://www.worldsfamousphotos.com/oklahoma-city-bombing-1995.html
-Näyttäisi olevan varsin valovoimainen obiska bokehista päätellen, ei missään tapauksessa kittikamaa tai väittämäsi halpispokkari.
http://www.worldsfamousphotos.com/fire-on-marlborough-street-1975.html
"On July 22, 1975, photograph Stanley J. Forman working for the Boston Herald American newspaper when a police scanner picked up an emergency: “Fire on Marlborough Street!”"
-Kuvaaja on ammattilainen ja kuva vuodelta 1975 eli noin neljännesvuosisata ennen kuin koko "kittilasi" -termi edes oli keksitty digikuvauksesta puhumattakaan. Lisäksi pokkari ei olisi ikipäivänä ehtinyt tarkentamaan putoavaan ihmiseen... ei missään tapauksessa kittikamaa tai väittämäsi halpispokkari.
Kumpikin edellisistä edustaa topicciin nähden poikkeuksellisen huonoja esimerkkejä.
http://www.worldsfamousphotos.com/abbey-road-1969.html
-Yksi sentään mikä voisi olla tottakin. Kirkkaan aurinkoisena päivänä ponotyskuva aurinkoiselta kadulta, selvää kitikamaa.
Valitettavasti omat, itse linkitämäsi esimerkit puhuvat itseäsi vastaan, esimerkkisi eivät todellakaan ole otettu millään pokkarilla pl. ehkä tuo viimeinen.
M.O.T.
esimerkkejä. Parempia D40/D40X;
http://www.flickr.com/photos/7733020@N03/1263512822
http://www.flickr.com/photos/83166711@N00/486874468
http://www.flickr.com/photos/11331411@N00/1147071242
http://www.flickr.com/photos/9766351@N08/2061716263
http://www.flickr.com/photos/93697104@N00/747915810
ja pari sataa lisää:
http://www.pixel-peeper.com/cameras/?camera=403&p=1
Kyseisen sivuston mallikuvien takia menin äkkiä kauppaan ostamaan kyseisen linssin 99,- eurolla.
http://www.pixel-peeper.com/lenses/?lens=42&p=1
" tekniikkalaji vaan taidelaji. Hyvä valokuvaaja rajaa veret seisauttavan kuvan vaikka pokkarilla. "
Eli hänellä on tekniikka hallussa.
hyvä kuvaaja RAJAA kuvan vaikka tyhjällä diakehyksellä, mutta se ei aina riitä....
Tekniikan hallitseminen on yksi hyvän valokuvaajan tarvitsemista taidoista. Yksin se ei riitä mutta ilman sitä et voi onnistua muutakuin sattumalta.
Miksiköhän ammatikseen kuvaavat hoitaa ne hääkuvauskeikat ym. aina järkkärillä? Eikö ne luota omiin taitoihin niin paljon että vetäisivät saman lopputuloksen vaikka sillä iksuksella?
Monesti varmaan riittäisi pokkari niihin kuviin. Muttakun se ei asiakkaalle oikeen mee kaaliin, että saman kuvan voi tehdä hyvä mies (tai nainen) pokkarilla tai järkkärillä. Eli ammattilainen voi luottaakkin, mutta asiakas ei. Ja maksava asiakas on aina oikeessa (silloinkin kun se on väärässä).
riittäisi pokkari hääkuviin.
No mitä kavereitten kuvia katellu, ni ihan samanlaisia kuvia on vieraat räpsiny. Nyt en siis tarkota studiossa otettuja kuvia vaan nimenomaan häistä otettuja kuvia. (nokei kahdet häät ollu missä ollu palkattu kuvaaja)
Niin et vain voi myöntää asiaa koska täten kaventaisit omaa leipääsi;)
Fakta-> Hyvä pokkari kuvaaja ottaa parempia kuvia kuin tumpelo Canonisti viiden tonnin vehkeineen.
jollain pokkarilla helpoissa olosuhteissa sattumalta saatuun hyvään onnenkantamoiseen kuvia joita jotkut ottaa keskimäärin kaikissa tilanteissa järkkäreillä, niin luulenpa että pokkarikuvaajat ovat aika heikoilla.
Itse en kuvaa dokumentaarisesti, enempi noita virallisempia kuvia muutamat parit/kesälauantai, studiossa ja erimoisissa miljöissä. Myös vihkitilaisuuksia kirkossa tulee kuvailtua, mutta juhlapaikalla vähempi.
Enemmin tahdon kuvata useampaa paria kuin katsella yhden parin menemisiä koko päivän.
Ennen kuin tätä kinaa jatketaan pitää määrittää mikä on hyvä kuva.
Onko se kuva joka näyttää kymppikuvana hyvältä vai mitä se vaatii? Muutoin tästä ei tule loppua.
Kuvan laatu riippuu tilanteesta/käyttötarkoituksesta.
Moneen tarpeeseen 10-kuva riittää, mutta mielestäni esimerkiksi Vuoden Luontokuvaksi ei oikein 3-miljoonan pikselin pokkarikuva riitä. Se on kuitenkin semmonen juttu että jokin tosihyvälaatuinen 30x40 paperikuva pitäis saada....
kyvystä nähdä asioita kameran kanssa, eikä niinkään tekniikasta tai kuvien koosta.
Ottavansa pokkarilla 1000 $:n kuvan. Joskus se onnistuukin, jos ei ole kilpailua ja kohde on sovelias.
Juuri kilpailu tekee sen, että välineet ratkaisee.
Otetaampa vaikka sisällä tapahtuva kuvaus salamalla. Pokkari on heti out, koska useimpiin ei ole mahdollista saada siedettävän tehoista ja tarpeeksi säädettävää salamaa.
Useimmissa varsinaisissa pokkareissa on vain programautomatiikka ja se pudottaa kuvaajan taidot tehokkaasti pois.
Manuaalinen tarkennus mahdotonta tai arvailunvaraista. Sekin liittyy kuvaajan taitoihin.
Valotuksen korjaus tietää aikaa vieviä menuseluksia.
Terävyysalueen hallinta ei onnistu pokkarilla ollenkaan.
Etsin on ihan kelvoton. Sillä ei kuvaa voi edes rajata tarkasti liian alhaisen erotuskyvyn vuoksi.
Suorilla räpylöillä räpsiminen aiheuttaa aina ylimääräistä heiluntaa, joka näkyy virheellisinä rajauksina ja tärähtäneisyytenä.
Ei pokkarilla voi kilpailla järjestelmän kanssa. Mutta myöskään palkkikamera, joka tuottaa monin verroin parempaa kuvaa, kuin yksikään "järjestelmä" ei selviä "kömpelyytensä" vuoksi tilannekuvauksesta.
Kamera pitää siis olla TEHTÄVÄN mukaan, eikä vain pelkän teoreettisen kuvanlaadun mukaan.
Vasta sitten, kun välineet on tehtävän mukaiset ratkaisee kuvaajan taito.
Pokkarillakin pärjää pitkälle, kunhan vain pysyy "lestissään".
Valokuvaus on välineurheilua, siitä ei pääse mihinkään. Pitkässä juoksussa voittaa aina rikkain, jolla on varaa hankkia tarvittavat välineet ja aikaa käyttää niitä.
Ilman kameraa ei kuvia synny. Välineellisyys poistuu vasta sitten, kun kaikki voivat ottaa kuvia ilman mitään teknisiä apuvälineitä.
Tasa-arvoisiksi tullaan vasta kun kaikilla on samat mahdollisuudet.
Maalaus ei ole välineurheilua. Sitä voi harrastaa vaikka sormella. Maalaajan taito ratkaisee tuloksen, mutta kameralla voi saada hyvän kuvan ihan tapaturmaisesti. Kameran automatiikka lissä mahdollisuutta.
Toisaalta elefantitkin osaa maalata tauluja ja kissat piirtää, joten se siitä.
Itselleni sattui pian 28 vuotta sitten täysi munaus kuvatessani erästä ylioppilasta ulkona kukkivan tuomen alla.
Otin sarjan kuvia ja huomasin, että filmin herkkyys oli täysin pielessä. Säädin ja otin uuden sarjan ja taas huomasin, että kamera oli manuaalilla, vaikka valotus piti olla automatiikalla.
Canon A1 on perin hankala manuaalilla, koska säädetyt arvot ei näy etsimessä. Vain valotusmittarin ehdotukset.
Säädin taas ja otin kolmannen sarjan.
Olin todella hämmästynyt, kun sain diafilmit. Kaikki ruudut oli aivan oikein valottuneita kaikista söhläyksistäni huolimatta.
pokkarin edut järkkäriin nähden häissä:
pieni ja huomaamattomampi, järkkäri usein häiritsee ihmisiä psykologisesti.
pokkarissa laukaisuääni on olematon vrt. järkkärin peilin heilumiseen ja sulkimen räpsähtelyyn.
järkkärin etuja pokkariin nähden häissä:
nopeus. syväteävyyden hallinta. katon kautta salaman mahdollisuus(toki joissain pokkareissakin). ylivoimainen dynamiikka(varsinkin RAWina, joka sekään ei tosein meinaa aina riittää kun vaatteet ovat yleensä naisilla jotain, mut miehellä mustaa). kuvausfrekvenssi(harva pokkari raksuttaa 10kuvaa sekunnissa).
Mun mielestä paras tapa on se, et on kuvaaja, kuvaa sit millä vehkeillä tahansa ja on vieraat, jotka kuvaavat ihan millä tahansa.
Kun kaikki kuvaavat ja lähettävät kuviaan hääparille, saavat he laajan kuvallisen setin juhlistaan, joka ilmentää juhlia monista eri näkökulmista.
Myöskin tutut saavat toisistaan parempia kuvia kun vieraat, joten kannattaa laittaa joka pöytäseurueeseen sit vaikak joku jolla kamera ;-)
Tiedän useitakin tapauksia, jossa aloittelija on ostanut heti hyvät välineet, mutta kuitenkin hänestä on kehittynyt taitava kuvaaja. Toki tiedän vielä enemmän tapauksia, jossa kamera jäi pölyttymään kun vaihdettiin kalliiseen videokameraan...
Laitteen hinnalla ei mitään vaikutusta kuvaajan kykyyn nähdä, mutta se vaikuttaa paljonkin mahdollisuuteen näkemyksensä kuvaamiseen. Digikamerat ovat siitä hienoja, että monet aikaisemmin vain ammattilaisten osaamat kikat ovat kaikkien käytössä (esimerkiksi epäterävä maski).
En miellä meidän tavallisten pulliaisten kuvaamista taiteeksi vaan pikemmin käsityöksi. Kun katsoo paikallisen lehden kuvia, huomaa että tekniikka on paremmin hallussa kuin kyky nähdä (lehden toimittaja kuvaa ja meitä säännöllisesti auttavia harrastelijoita on melkoinen liuta).
... on paljon kuvauskohteita, jotka vaativat paljon myös tekniikalta. Yksi tyypillisempiä kallissta tekniikkaa vaativia kohteita on lintukuvaus. Hyvä kuvaaja tietysti tuntee kalustonsa rajoitukset, eikä yritä mitään sellaista, josta tietää, ettei se onnistu.
Ihan perus kuvauksessakin nykyiset pokkarit täysautomaatteina asettavat paljon rajoituksia. Ei yksinkertaisesti onnistu, jos kuvaan ei pääse vaikuttamaan. Onnistunut kuva on paljon muutakin, kuin vain rajaus.
Eli pokkari kylä, mutta siinä täysyy olla kunnolliset käsisäädöt. Canonin G9, on tyydyttävä pokkari, vaikka siinä on täälläkin paljon repostellut ongelmat: huono valovoimainen lasi ja kohiseva kenno.
Vuoden luontokuva-kilipailun voittaja vuojelta 2005
http://www.vuodenluontokuva.fi/default.asp?V_DOC_ID=1903
ja kalustona canonin a 70 digipokkari. enkä tosiaankhaan usko että canonin pokkari olis silonkhaan ollu mitenkhään ylivertanen muihin verrettuna ;-)
pera
näköjään Suomen Luontokuvaajilla onkin tarkoitus saada vain lisää harrastajia yhdistyykseensä, enpä kovin paljon sitä puljua enää arvosta.
Kyllähän pokkarilla saa hyvässä valaistuksessa, paikallaan pysyvästä kohteesta, jossa ääretön syväterävyys on paikallaan, ihan kelpo kuvia. Mihinkään muuhun ne ei sitten sovellukaan. Eipä kävisi mielessäkään lähteä millään poversotilla kuvaamaan lintuja, tai lavaesityksiä hämärässä tunnelmavalaistuksessa, pikkutarkkaa makrokuvausta...
eikä varmaan mikroskoopilla tutkimaan tähtitaivaan valoilmiöitä. mutta vaikka mie panisin sen 50k€:tä kalusthoon ja lähtisin roudarin kans urheilukentäle kuvvaamhaan kisoja, niin tuskinmie mithään ihimeenpää sielä saisin aikaseksi. toisaalta se roudari saattas ottaa sen nelijän mekapikselin pokkarin perstaskusta ja löytää tilanteesta semmosia näkymiä että niitä kattelis ihan ilola, vaikka porukala. elikkä minusta tämän kupletin juoni oli juuri siinä että kalustola ei korvata sitä mikä tuolta korvienvälistä uupuu ja toisaalta hyvä näkemys korijaa melekoset puutteet kalustosa. "-tai ainaki isommat tuopit ;-)"
pera
teknikkalaji saatin juuri kuvat ulos uusista laitteista ja voin vakuuttaa että en ole viellä parempia digikuvia nähnyt, laitteet on objektiivi Rodenstock Apo Sironar digi 135mm, Rollei lenscontrol,sensori P.one P45 , Elinchrom rengassalama, kaikki asennettu Durst Laborator,in, tuon arvolla saisa rekkakuormallisen niitä pokkareita millä ei taatusti saa parempaa kuvaa.
Miksi päiväunissasi ei käytetä parasta kaupasta saatavaa optiikkaa?
(Coastal optics)
rengassalama....parempia juttuja löytyy jopa Elinchromeltakin.
Rengassalama siksi kun objektien pinnoitus on sellainen että tuo salamatyyppi on hyvä tuohon, on kylläkin muutama Elinchrome softboxilla häyvyttämään varjoja.
Tuo Rodenstock siksi että se on olemassa, onhan hölmöä hankki uutta jos on ehkä parasta mitä saa digikuvaukseen.
mitä tekemistä alamatyypillä ja objektiivin pinnoitteella on keskenään.
Objektin eli kohteen, kuvattavan esineen pinnotusta.
taitaa sulla olla aika ykstoikkoiset aiheet;) erikoistuminen huipussaan.
Parhaat heijastimet/valaisimet ei oo softboxeja eikä rengassalamoja....
Ei tämä homma mitään taidetta ole kohteet on vain toistettava painokelpoisesti sellaisina kuin ovat, turha näistä on kinuta suutari pysyköön lestissään, kysehän oli että pokkarilla ei saa kunnon kuvia jonka halusin kertoa omalla tavalla, valokuvauksesta tiedän myös jotakin olen sitä ikäluokka että olen kuvannut Rolleiflexseistä alkaen olen jopa omistannut Canon 2D,een aikoinaan, viitaten nimimerkkiisi.
..sen Canonin 2D:n ;)
Kuvaatkos jotain Anttilan luettelokuvia...vaiii..
Ihan oikein että kamat ostetaan tarpeen mukaan.
Ei Anttilan vaan hyvin korkeatasoisia tuoteluetteloja, se Canon IID oli maineikas mittaetsinkamera Canonilta joskus -50 luvulta ei siis digirunko, harmitta vieläkin ettei ole tallella!
..niin selvä kun tällä forumilla vaan voi olla;)
Tuossa on parasta mitä rahalla saa:
http://www.coastalopt.com/uv-coastalopt-slr-lens.html
Eipä silti, kyllähän tuo mainitsemasikin kelpo peli on.
Taitaa tuossa olla liian pieni piirtoympyrä P.One P45 sensoriin?
Piirtäminen on taidetta,
Maalaaminen on taidetta
Valollapiirtäminen on taidetta!
(siis jos joku ei tiedä mikä on valolla piirtämistä niin se on kuvaamista VALOKUVAAMISTA.)
SE ON TAIDETTA!
Mielestäni valokuva on parhaimmillaan todellisuuden tallenusmuotona. Höystettynä tietenkin valokuvaajan näkemyksellä. Mutta ei se varsinaista taidetta ole. Kun kuvaa ryhdytään manipuloimaan voimakkaasti tai siihen lisätään vieraita elementtejä, niin se ei ole enää valokuva.
Kaikkein paskinta katseltavaa on uransa alussa olevien ns. valokuvataiteilijoiden erittäin teennäiset kuvakollaasit yms. kokeileva bullshit!
mutta kuvaajan näkemys käyttää olevaa valoa tekee siitä taiteen muodon, oli välineet mitä ovat.
Kohdistanetko tuon minuun?;
"Kaikkein paskinta katseltavaa on uransa alussa olevien ns. valokuvataiteilijoiden erittäin teennäiset kuvakollaasit yms. kokeileva bullshit!"
Oma on näkemykseni kuvaamisesta.
En todellakaan lukenut läpi kaikkia tämän viestiketjun viestejä. Eli en kohdistanut tuota kommenttia mitenkään erityisesti sinuun!
Enää ei sitten tarvitsekaan kuin määritellä, että mitä se "taide" sitten on? onko "taide" teoksen ominaisuus? määrittyykö taide kulttuurisesti, poliittisesti tai sosiaalisesti? mistä viitekehyksestä sitä oikein tarkastelemme?
Taide on hieman monimerkityksinen sana. Sitä käytetään mielestäni hieman väärin kuten montaa muutakin ilmaisua nykyään. Itse olen laittanut sen merkitsemään mitä tahansa jota voi kuunnella, katsella, maistaa, haistaa tai tuntea eli aistia ja jota ei oikein maalaisjärjellä voi ymmärtää.
Teoksia jotka kuulostavat, maistuvat, näyttävät jne. hyvältä pidän vain onnistuneina ja arvokkaina teoksina jota ennen sanottiin taiteeksi.
Muista kummista määritelmistä esimerkkinä vaikka nykyään käytetty paljouden mitta. Sanotaan yleisesti, että joku tuote tai palvelu on 10 kertaa halvempi jos se maksaa 1/10 osan vertailtavasta. Tosiasiahan on, että jos joku tuote maksaa 100 yksikköä ja joku toinen on sitä 10 kertaa halvempi niin 100:sta pitää vähentää 10x100 eli 1000 yksikköä. Toisin sanoen 100 hintaisen vehkeen saa mukaansa ja vielä pizzarahoiksi 900 lisää eli -900 on 10 kertaa pienempi/halvempi kuin 100. Ainakin vanhan laskuopin mukaan.
Olemme antaneet mainosmiesten vaikuttaa tässä laskentaymmärrykseemme. Mainoksessa 10 kertaa halvempi vaikuttaa selvästi huokeammalta kuin maksaa vain kymmenesosan.
Valitan, että sepustukseni hieman esimerkin osalta poikkesi varsinaisesta aiheesta ja pyydän anteeksi.
http://www.kenrockwell.com/tech/notcamera.htm
"Your equipment DOES NOT affect the quality of your image. The less time and effort you spend worrying about your equipment the more time and effort you can spend creating great images. The right equipment just makes it easier, faster or more convenient for you to get the results you need."
Toki kaikkein tärkein kuvan tuottamiseen vaiikuttava tekijä on siellä kameran takana, mutta johan tuossa lainauksessakin kerrotaan mitä hyvät välineet tekevät:"...makes it easier, faster or more convenient for you to get the results you need."
Sama juttu jokaisessa harrastuksessa, Jarkko Nieminen "pesee" kenet tahansa meistä tenniksessä käyttämllä halvinta mailaa mitä urheiluliikkeestä saa vaikka meillä olisi yber-kallis supermaila kädessä. Silti hän ei käytä sitä halpista pelatessaan.
Mitä vaikeammat kuvausolosuhteet ovat (valoja kohde), sitä enemmän paremman rungon ja putken ominaisuudet nousevat esille mikäli kuvaaja niitä välineitä osaa täysipainoisesti hyödyntää. PISTE!
.... päätit sitten laittaa pisteen tälle joutavalle keskustelulle;)
Tämä koko topikki on malliesimerkki siitä, että jos joku onneton yrittää kyseenalaistaa markkinointihegemonian ilosanomaa, pitää hänet porukalla huutaa kumoon. On vähintäänkin kerettiläistä väittää, että valokuvauksessa olisi kyse jostakin muusta kuin mtf-, cccp- tai jostain vitun eukäyristä. Lopullisen veriseksi loukkaukseksi muuttuu väite, jos se kyseenalaistaa sen yleisen totuuden, että valokuvauksessa on kyse ostamisesta.
Nyt viimein pitää maailman palata raiteilleen ja meidän kaikkien on ymmärrettävä ettei kenenkään kamera ole kaskaan tarpeeksi hyvä valokuvaukseen vaan on aina ostettava uusi. Mennään siis nyt kaikki rivissä ostamaan anttilaan näitä "järkkäriksi" naamioituja pokkareita (kun niihin vielä saisi videon, lcd:n ja tetriksen..... no ehkä sitten ensikuun mallissa).