Laki ja oikeus

Ansa

Laki on kaikille sama mutta oikeus ei.
Noudattavatko tuomarit lakia,vaan rehoittaako mielivalta oikeuslaitoksessa ?
Mahtaako oikeuslaitoksessa korruptio olla miten yleistä ?
Uskotko että Suomi on oikeusvaltio ja mikäli uskot, niin oletko joskus joutunut oikeuslaitoksen kanssa tekemisiin.

Miten on mahdollista voittaa juttunsa oikeudessa, jos koko asiakokonaisuus perustuu tekaistuihin valheisiin toisen osapuolen taholta ?

Mielenkiinnolla seuraan, syntyykö keskustelua edes aiheista, joita esitin.

25

984

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • koomikko

      Oikeudenmukaisuus kuulostaa pikemminkin uskonnollta, mutta
      toisaalta hyvin perustellessa asioita oikeudenmukaisuus toteutuu ilman mutinoita ja nämä oikeusdenmukaisuudenraiskaajat jäävät kyllä tarvittaessa kiinni.

      Epäoikeudenmukaisuus on pikemminkin ollut jonkilaista epätietoisen uhittelua, mielikuvilla pelaamista ja puolustuskyvyttömän rankaisemista provomielessä. Epäoikeudenmukaisuus voi olla pelkää tavoilla pelaamista jossa oikeudenmukaisuus ei toteudu, mutta asioita korvataan jälkikteen sitten jollakin toisella tavalla.

      Laki on juuri sitä mitä kirjaan kirjoitetaan ja päivän kehitys-suunta laissa on huono. Kehityksen ollessa pelkkää tiskirättijuristin mielihalua vääntää kulttuurikansanvastaista lakia, joka sekin on pahimmillaan tulevaisuudessa enemmänkin sanamuotoa painottavaa haistattelulakia kuin sisältöpohjaista asiatekstiä.

    • Leo Salmela
    • ???

      Testi

    • oikeutta

      Laki on kaikille sama,mutta oikeus ei,siinä olet aivan oikeassa,tuomarit tuijottavat vain pykäliin,vääntävät niitä oman mielihalunsa ja mielialansa mukaisesti,ns. maalaisjärjen käyttö olisi myös sallittua mutta,jos sitä ei ole suotu,niin sitä on paha käyttää,päätöksistä päätellen tästä luonnonvarasta on siellä huutava puute,kyllähän kaikille,oli sitten herra tai narri,raha kelpaa,hyvä esim. tämä tuomittu varatuomari,joka usealta taholta kavalsi varoja itselleen,vastaavia tapauksia on jatkuvasti,ko. henkilö on syyllistynyt myös asiakirja väärennöksiin,esim. käräjäoikeuden kanslian leiman väärentämiseen ym ym,oikeudesta Suomessa,on eräs korkeasti koulutettu laki asiantuntija sanonut,että Suomessa on oikeutta niin vähän,että sitä ei riitä kaikille, (oma lisäys),onkohan maalaisjärjen käytössä sama ongelma,naistuomarit ainakin uskovat kaiken,mitä esim. oikeudessa vastaajana oleva nainen sanoo,vaikka se on todistettavasti pelkkää paskaa,asian edetessä,vastaajan erittäin vilkas,(sairas) mielikuvitus keksii uusia asioita,ja kaikki menee läpi,tämäkin kertoo tuomarin osaamattomuudesta,suppeasta maailmankatsomuksesta,taitamattomuudesta,"putkinäöstä",asiaa kohtaan,ainkin alioikeuksissa pärjää näköjään hyvin,kun antaa tulla tuutin täydeltä paskaa,se uskotaan,toditettavissa oleva totuus ei,mutta onneksi on olemassa korkeampia tahoja,joihin voi näiden alimpien töppäyksistä valittaa,tsemppiä kaikille,periksi ei anneta .

    • Tahra

      Lain tavoite on oikeudenmukaisuus IHMISTEN kesken. Laki on ihmisten luomus, se vastaa yleistä käsitystä oikeudesta ja se on säädetty ihmisiä varten.
      Tietty asia saattaa olla jonkun mielestä oikein toisen mielestä ei.

      Tuomarien on noudatettava lakia ja tulkittava sitä tarkoituksenmukaisesti.

      Oikeuslaitoksessa saattaa olla korruptiota, mutta Suomessa perin harvinaista.

      Suomi edustaa oikeusvaltiona huippua maailmassa. Olen jatkuvasti oikeuslaitoksen kanssa tekemisissä, olematta mitenkään sidoksissa siihen.
      Teidän 30 vuoden kokemuksella mistä puhun.

      Oikeudessa jutut ratkaistaan esitetyn näytön perusteella. Puhutaan näyttö(todistus)taakasta, eli toisen, jolla on näyttötaakka, on osoitettava toisen väitteet vääriksi.

      Syntyy varmasti keskustelua, josta jo näin etukäteen voi sanoa, että se valtaosin perustuu asennevammaisuuteen ja tiedon ja kokemuksen puutteeseen.

      • Leo Salmela

        oikeusvaltion "huippua".

        >>

        http://www.aretalogia.com/aretalogia27/sivu.4.html


      • mitä voin tehdä

        Tahran vastaus oli todella selvä, mutta nyt puhun oikeustapauksesta, jossa ei voi tulla kyseeseen näyttö tai todistustaakka, kun selvät paperit kertovat, että kannetta ei voida nostaa. Asia tutkittiin ja kannetta voitiin jatkaa. Laamanni kysyi käräjäoikeudessa vielä istunnon päätyttyä vastapuolelta "ootteko te nyt tyytyväisiä"?

        On niin selvästä asiasta kyse, että asia olisi pitänyt ratkaista lain mukaan ja yhtenäisyys huomioiden, tapaus on ainutkertainen jolloin tapauksessa ei huomioitu lakia. Annettiin selvä lainvastainen päätös.
        Valitus tehtiin hoviin. Päätös ei muuttunut ja KKO ei antanut valituslupaa. Esittelijän mukaan asia oli muuttunut toiseksi, kuin mistä muutosta ja valituslupaa pyydettiin.

        Tapaus on niin törkeä (siviilitapaus)että sitä ei voi käsittää, eikä ymmärtää Suomen oikeuslaitoksessa tapahtuneeksi. "Tuohan on kuin elokuvissa - ei voi olla totta"! Näin tuttavani ovat reakoineet oikeuslaitoksen tekemään "oikeusmurhaan".

        Löytyisikö lakimies, joka lähtisi ajamaan asiaa käräjäoikeuden laamannia ja hovioikeuden laamannia, sekä KKO:n esittelijäsihteeriä vastaan?


      • lexis
        mitä voin tehdä kirjoitti:

        Tahran vastaus oli todella selvä, mutta nyt puhun oikeustapauksesta, jossa ei voi tulla kyseeseen näyttö tai todistustaakka, kun selvät paperit kertovat, että kannetta ei voida nostaa. Asia tutkittiin ja kannetta voitiin jatkaa. Laamanni kysyi käräjäoikeudessa vielä istunnon päätyttyä vastapuolelta "ootteko te nyt tyytyväisiä"?

        On niin selvästä asiasta kyse, että asia olisi pitänyt ratkaista lain mukaan ja yhtenäisyys huomioiden, tapaus on ainutkertainen jolloin tapauksessa ei huomioitu lakia. Annettiin selvä lainvastainen päätös.
        Valitus tehtiin hoviin. Päätös ei muuttunut ja KKO ei antanut valituslupaa. Esittelijän mukaan asia oli muuttunut toiseksi, kuin mistä muutosta ja valituslupaa pyydettiin.

        Tapaus on niin törkeä (siviilitapaus)että sitä ei voi käsittää, eikä ymmärtää Suomen oikeuslaitoksessa tapahtuneeksi. "Tuohan on kuin elokuvissa - ei voi olla totta"! Näin tuttavani ovat reakoineet oikeuslaitoksen tekemään "oikeusmurhaan".

        Löytyisikö lakimies, joka lähtisi ajamaan asiaa käräjäoikeuden laamannia ja hovioikeuden laamannia, sekä KKO:n esittelijäsihteeriä vastaan?

        valita euroopan ihmisoikeusneuvostoon


      • Tahra
        mitä voin tehdä kirjoitti:

        Tahran vastaus oli todella selvä, mutta nyt puhun oikeustapauksesta, jossa ei voi tulla kyseeseen näyttö tai todistustaakka, kun selvät paperit kertovat, että kannetta ei voida nostaa. Asia tutkittiin ja kannetta voitiin jatkaa. Laamanni kysyi käräjäoikeudessa vielä istunnon päätyttyä vastapuolelta "ootteko te nyt tyytyväisiä"?

        On niin selvästä asiasta kyse, että asia olisi pitänyt ratkaista lain mukaan ja yhtenäisyys huomioiden, tapaus on ainutkertainen jolloin tapauksessa ei huomioitu lakia. Annettiin selvä lainvastainen päätös.
        Valitus tehtiin hoviin. Päätös ei muuttunut ja KKO ei antanut valituslupaa. Esittelijän mukaan asia oli muuttunut toiseksi, kuin mistä muutosta ja valituslupaa pyydettiin.

        Tapaus on niin törkeä (siviilitapaus)että sitä ei voi käsittää, eikä ymmärtää Suomen oikeuslaitoksessa tapahtuneeksi. "Tuohan on kuin elokuvissa - ei voi olla totta"! Näin tuttavani ovat reakoineet oikeuslaitoksen tekemään "oikeusmurhaan".

        Löytyisikö lakimies, joka lähtisi ajamaan asiaa käräjäoikeuden laamannia ja hovioikeuden laamannia, sekä KKO:n esittelijäsihteeriä vastaan?

        Ratkaisu, joka on käynyt KKO:ssa (ei valituslupaa) ei voi olla lain vastainen. Siis laintulkinta ei voi olla väärin. Mikäli kysymys olisi sellaisesta asiasta, johon ei ohjetta laista löydy, myös siinä tapauksessa ratkaisu on oikea. Vastapuoli oletettavasti on sitä mieltä ?

        Tuomionpurkua voi KKO:lta hakea silloin, mikäli asiassa on tuomion antamisen jälkeen tullut esiin jotain ratkaisevasti uutta näyttöä.


      • Lawmaker
        mitä voin tehdä kirjoitti:

        Tahran vastaus oli todella selvä, mutta nyt puhun oikeustapauksesta, jossa ei voi tulla kyseeseen näyttö tai todistustaakka, kun selvät paperit kertovat, että kannetta ei voida nostaa. Asia tutkittiin ja kannetta voitiin jatkaa. Laamanni kysyi käräjäoikeudessa vielä istunnon päätyttyä vastapuolelta "ootteko te nyt tyytyväisiä"?

        On niin selvästä asiasta kyse, että asia olisi pitänyt ratkaista lain mukaan ja yhtenäisyys huomioiden, tapaus on ainutkertainen jolloin tapauksessa ei huomioitu lakia. Annettiin selvä lainvastainen päätös.
        Valitus tehtiin hoviin. Päätös ei muuttunut ja KKO ei antanut valituslupaa. Esittelijän mukaan asia oli muuttunut toiseksi, kuin mistä muutosta ja valituslupaa pyydettiin.

        Tapaus on niin törkeä (siviilitapaus)että sitä ei voi käsittää, eikä ymmärtää Suomen oikeuslaitoksessa tapahtuneeksi. "Tuohan on kuin elokuvissa - ei voi olla totta"! Näin tuttavani ovat reakoineet oikeuslaitoksen tekemään "oikeusmurhaan".

        Löytyisikö lakimies, joka lähtisi ajamaan asiaa käräjäoikeuden laamannia ja hovioikeuden laamannia, sekä KKO:n esittelijäsihteeriä vastaan?

        "Valitus tehtiin hoviin. Päätös ei muuttunut ja KKO ei antanut valituslupaa. Esittelijän mukaan asia oli muuttunut toiseksi, kuin mistä muutosta ja valituslupaa pyydettiin."

        Asia oli muuttunut toiseksi? Näinkö esittelijä sanoi. Eli jos olette valittaessanne hoviin tai korkeimpaan tehneet virheen ja selvästi lain vastainen päätös on saanut lainvoiman, on ainoa mahdollisuus hakea tuomionpurkua korkeimmalta oikeudelta. Hakuaika on viisi vuotta.


      • koomikko

        Itselläni kaksi tappiota okeuslaitoksesta. Ensimmäisessä tiesin kyttälaitoksen käyvän kireällä ja olin hieman vittuuntunut raha-ahneiden virkaloisten mössötyksiin ja valitin hieman turhasta asiasta, olin tuolloin rikoksen uhri ja minulle ei sitten edes kerrottu oikeudenkäynnistä jossa syyttäjä vaati virheellisillä tiedoilla liianpientä korvausta rikoksentekijöiltä. En saanut asiaani hovioikeuteen vaatimuksista huolimatta. Perustuslakia siis rikottiin.

        Toinen asia koski vapaudenriistoa jolloin pyysin apua oikeusavustajalta oikeudenkäyntiä varten. Oikeusavustajankansliasta vastattiin ettei heillä ole aikaa, enkä ole tähänpäiväänasti saanut asiaani oikeuteen. Perustuslakia rikottiin.

        Kertaalleen jouduin oikeuteen jossa nimettömien lakimiesten toimesta, minulta vaadittiin melkoisia korvauksia kuluista joita ei ollut olemassakaan. Haasteenhaussa oikeustalolta vinoiltiin ja kierreltiin ja kaarreltiin kysymykseeni jossa pyrin selvittämään oikeuttani hankkia oikeusavustaja. Haisi meinaas paskalta se paperi.

        Ihmettelenkin kovasti lainkäyttöä jossa minä olisin jokin lainsuojaton. Käytännössä siis poliisit kävelevät perässäni jopa kioskille, saavat sitten korkeintaankin parkkisakon aikaiseksi. Miksi helkutissa minua kohtaan saa rikkoa kaikkia mahdollisia sääntöjä vaikka itse joudun noudattamaan sääntöjä aivan kuten muidenkin ja tyhjästähän minuakin saa rangaista.

        Hei!

        Minä olen Koomikko. Minua saa pahoinpidellä, herjata, solvata, vapauteni saa riistää ja kidutuskin on mahdollista. Vaatimaton omaisuuteni on sinun, tervetuloa varastamaan. Yksityisyyttä en edes halua, joten oletko kiinostunut terskani halkaisijamitoista. Töitä taikka rahaa minä en tarvitse. Olenhan kävelevä kone, paristoni kestää vuoteen 2030 asti, joten ruoka on täysin turhaa.


      • valitus
        lexis kirjoitti:

        valita euroopan ihmisoikeusneuvostoon

        EU:n ihmisoikeustuomioistuimeen.


      • ratkaisua
        Tahra kirjoitti:

        Ratkaisu, joka on käynyt KKO:ssa (ei valituslupaa) ei voi olla lain vastainen. Siis laintulkinta ei voi olla väärin. Mikäli kysymys olisi sellaisesta asiasta, johon ei ohjetta laista löydy, myös siinä tapauksessa ratkaisu on oikea. Vastapuoli oletettavasti on sitä mieltä ?

        Tuomionpurkua voi KKO:lta hakea silloin, mikäli asiassa on tuomion antamisen jälkeen tullut esiin jotain ratkaisevasti uutta näyttöä.

        1947 syntynyt lapsi - äiti kuollut - avioisä
        (83 v.)elossa, mutta ei kuultu, kun isyys kumottiin - myöntää ettei ole biologinen isä luki pöytäkirjassa. Isyys kumottiin. Käo istunto oli kestänyt valmistelu 5 min. ja pääkäsittely 5 min.

        Ja

        Isyys vahvistettiin samaiselle lapselle ja tämä hyvävarainen vainaja oli ollut haudassa jo vuosia.
        Oli muutaman vuoden kaksi isää elävä ja kuollut, kunnes kuolleesta tehtiin isä. Näin varmistettiin rintaperillisen osa. Kuollut ei ollut tunnustanut, ei veritestiä, ei makaamisnäyttöä, ei mitään nimiä missään paperissa perinnön jättämisestä.
        Isyslaki on aika tutuksi tullut tässä muutaman vuoden sisällä. KKO:n käsittelyyn esittelijä vei isyyden vahvistamisen sijasta perintöriidan ja kertoi puhelimessa. Näin voitiin hylätä valitus.


      • lainvastaisesta tuomiosta
        Lawmaker kirjoitti:

        "Valitus tehtiin hoviin. Päätös ei muuttunut ja KKO ei antanut valituslupaa. Esittelijän mukaan asia oli muuttunut toiseksi, kuin mistä muutosta ja valituslupaa pyydettiin."

        Asia oli muuttunut toiseksi? Näinkö esittelijä sanoi. Eli jos olette valittaessanne hoviin tai korkeimpaan tehneet virheen ja selvästi lain vastainen päätös on saanut lainvoiman, on ainoa mahdollisuus hakea tuomionpurkua korkeimmalta oikeudelta. Hakuaika on viisi vuotta.

        Käsitykseni on, että ennen vuotta 1976 syntyneiden isyys on pitänyt vahvistuttaa viimeistään 1981 ja sen jälkeen kannetta ei ole voitu nostaa
        DNA-testi on veritesti ja vain isästä, lapsesta ja lapsen äidistä. Elossa oli vain lapsi. Kaiken lisäksi vielä avioliitossa syntynyt ja siksi avioisää ei voitu/haluttu kuulla. Vainaa on nyt jo avioisäkin, eikä tiennyt mitään mitä poika puuhasi. Tyttö oli yksin perillinen.

        Suomessa on otettu käyttöön Ruotsin tapaan oikeudenkäynti rikoksen tekovälineeksi. Valehtelulla ja akkojen puheilla pärjää oikeudessa. Missä voisi olla virhe?


      • Lawmaker
        lainvastaisesta tuomiosta kirjoitti:

        Käsitykseni on, että ennen vuotta 1976 syntyneiden isyys on pitänyt vahvistuttaa viimeistään 1981 ja sen jälkeen kannetta ei ole voitu nostaa
        DNA-testi on veritesti ja vain isästä, lapsesta ja lapsen äidistä. Elossa oli vain lapsi. Kaiken lisäksi vielä avioliitossa syntynyt ja siksi avioisää ei voitu/haluttu kuulla. Vainaa on nyt jo avioisäkin, eikä tiennyt mitään mitä poika puuhasi. Tyttö oli yksin perillinen.

        Suomessa on otettu käyttöön Ruotsin tapaan oikeudenkäynti rikoksen tekovälineeksi. Valehtelulla ja akkojen puheilla pärjää oikeudessa. Missä voisi olla virhe?

        Ei ole virhettä tehty missään.

        "Käsitykseni on, että ennen vuotta 1976 syntyneiden isyys on pitänyt vahvistuttaa viimeistään 1981 ja sen jälkeen kannetta ei ole voitu nostaa"

        Viittaat tässä lakiin isyylain voimaanpanosta 7 §:ään. Sen mukaan silloin, kun isyyttä ei ole lapselle ollenkaan vahvistettu ennen 1981 lokakuuta, isyyskannetta ei voida enää lainkaan nostaa.

        Koska kuitenkin lapsi on ollut aviolapsi alunperin eli hänellä on ollut laissa vahvistettu isä (=aviomies), tilanteeseen ei sovelleta lakia isyyslain voimaanpanosta 7 §:ää. Miksi? Koska tämä 7 §:ssä oleva rajoitus kanteen nostamiselle koskee vain avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Kertomassasi tapauksessa lapsi ei ollut alunperin avioliiton ulkopuolella syntynyt vaan aviolapsi. Isyyskanne voidaan tällöin siis nostaa (ks. KKO:n ennakkopäätös 1993:58). Sillä oliko uusi isä jo kuollut, ei ole merkitystä, jos näytön muuten on katsottu riittävän.


      • On ollut näyttö
        Lawmaker kirjoitti:

        Ei ole virhettä tehty missään.

        "Käsitykseni on, että ennen vuotta 1976 syntyneiden isyys on pitänyt vahvistuttaa viimeistään 1981 ja sen jälkeen kannetta ei ole voitu nostaa"

        Viittaat tässä lakiin isyylain voimaanpanosta 7 §:ään. Sen mukaan silloin, kun isyyttä ei ole lapselle ollenkaan vahvistettu ennen 1981 lokakuuta, isyyskannetta ei voida enää lainkaan nostaa.

        Koska kuitenkin lapsi on ollut aviolapsi alunperin eli hänellä on ollut laissa vahvistettu isä (=aviomies), tilanteeseen ei sovelleta lakia isyyslain voimaanpanosta 7 §:ää. Miksi? Koska tämä 7 §:ssä oleva rajoitus kanteen nostamiselle koskee vain avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Kertomassasi tapauksessa lapsi ei ollut alunperin avioliiton ulkopuolella syntynyt vaan aviolapsi. Isyyskanne voidaan tällöin siis nostaa (ks. KKO:n ennakkopäätös 1993:58). Sillä oliko uusi isä jo kuollut, ei ole merkitystä, jos näytön muuten on katsottu riittävän.

        On ollut äiti ja isät elossa veritestin antamassa ja avioeron asumusero meneillään, kun uusi mies oli jo kuvioissa. Sille ollut tdistaja.

        Jutusta josta kerroin on voinut kertoa 15 henkilöä vainajan omaisia.

        Lapsi jonka isä oli tiedossa. Maksanut elatusmaksut ja todistajia koko kylä, ei voinut periä, kun isä ei halunnut tunnusta perinnön antamisen vuoksi. Ei voinut nostaa kannetta, koska viiden vuoden määräaika oli kulunut, eikä tiennyt siitä, jotta olisi voinut vahvistuttaa isyytensä tuolloin 1981. Vastaus on ollut, että laki pitää tuntea. - Emmekö me kaikki ole lain edessä samanarvoisia ja näitä AU-lapsia on kymmeniätuhansia eillei satojatuhansia.

        Kertomassani tapauksessa ei ollut kyse AU-lapsesta, eikä leskimiehellä ollut avioliitostaan lasta. Siittämiskykyisyyttä ei voitu testata.

        Miten näytetään 50 vuoden takaa ja kun isää ja äitiä ei voida kuulla. Voidaanko harkiten tehdä päätös, että sinulle vahvistetaan isä, jolla on enemmän omaisuutta kuin omalla avioisälläsi?


      • Lawmaker
        On ollut näyttö kirjoitti:

        On ollut äiti ja isät elossa veritestin antamassa ja avioeron asumusero meneillään, kun uusi mies oli jo kuvioissa. Sille ollut tdistaja.

        Jutusta josta kerroin on voinut kertoa 15 henkilöä vainajan omaisia.

        Lapsi jonka isä oli tiedossa. Maksanut elatusmaksut ja todistajia koko kylä, ei voinut periä, kun isä ei halunnut tunnusta perinnön antamisen vuoksi. Ei voinut nostaa kannetta, koska viiden vuoden määräaika oli kulunut, eikä tiennyt siitä, jotta olisi voinut vahvistuttaa isyytensä tuolloin 1981. Vastaus on ollut, että laki pitää tuntea. - Emmekö me kaikki ole lain edessä samanarvoisia ja näitä AU-lapsia on kymmeniätuhansia eillei satojatuhansia.

        Kertomassani tapauksessa ei ollut kyse AU-lapsesta, eikä leskimiehellä ollut avioliitostaan lasta. Siittämiskykyisyyttä ei voitu testata.

        Miten näytetään 50 vuoden takaa ja kun isää ja äitiä ei voida kuulla. Voidaanko harkiten tehdä päätös, että sinulle vahvistetaan isä, jolla on enemmän omaisuutta kuin omalla avioisälläsi?

        "Lapsi jonka isä oli tiedossa. Maksanut elatusmaksut ja todistajia koko kylä, ei voinut periä, kun isä ei halunnut tunnusta perinnön antamisen vuoksi. Ei voinut nostaa kannetta, koska viiden vuoden määräaika oli kulunut, eikä tiennyt siitä, jotta olisi voinut vahvistuttaa isyytensä tuolloin 1981."

        Näin se juuri menee. Au-lapsen, joka on syntynyt ennen 1.10.1976, isyyttä ei voi kanneteitse vahvistaa (laki isyyslain voimaanpanosta 7 §).

        "Emmekö me kaikki ole lain edessä samanarvoisia ja näitä AU-lapsia on kymmeniätuhansia eillei satojatuhansia."

        Valitettavasti emme ole yhdenvertaisia lain edessä tässä asiassa. Saa nähdä miten käy, kun joku au-lapsi vie asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Asia saataa loukata lapsen oikeutta perheeseen ja vanhempiin.

        "Kertomassani tapauksessa ei ollut kyse AU-lapsesta, eikä leskimiehellä ollut avioliitostaan lasta. Siittämiskykyisyyttä ei voitu testata."

        Mahdoton arvioida näyttökysymystä täällä netissä. Näytön arviointi on kuitenkin aina harkintaa. Totuus kun ei paljasta itseään meille itsestään. Jonkun (eli tuomarin oikeudenkäynnissä) on harkittava, mitä pidetään totena. Siihen on tyytyminen.


      • harkinnanvarainen
        Lawmaker kirjoitti:

        "Lapsi jonka isä oli tiedossa. Maksanut elatusmaksut ja todistajia koko kylä, ei voinut periä, kun isä ei halunnut tunnusta perinnön antamisen vuoksi. Ei voinut nostaa kannetta, koska viiden vuoden määräaika oli kulunut, eikä tiennyt siitä, jotta olisi voinut vahvistuttaa isyytensä tuolloin 1981."

        Näin se juuri menee. Au-lapsen, joka on syntynyt ennen 1.10.1976, isyyttä ei voi kanneteitse vahvistaa (laki isyyslain voimaanpanosta 7 §).

        "Emmekö me kaikki ole lain edessä samanarvoisia ja näitä AU-lapsia on kymmeniätuhansia eillei satojatuhansia."

        Valitettavasti emme ole yhdenvertaisia lain edessä tässä asiassa. Saa nähdä miten käy, kun joku au-lapsi vie asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Asia saataa loukata lapsen oikeutta perheeseen ja vanhempiin.

        "Kertomassani tapauksessa ei ollut kyse AU-lapsesta, eikä leskimiehellä ollut avioliitostaan lasta. Siittämiskykyisyyttä ei voitu testata."

        Mahdoton arvioida näyttökysymystä täällä netissä. Näytön arviointi on kuitenkin aina harkintaa. Totuus kun ei paljasta itseään meille itsestään. Jonkun (eli tuomarin oikeudenkäynnissä) on harkittava, mitä pidetään totena. Siihen on tyytyminen.

        Isyyslain mukaan isyys vahvistetaan VAIN ja ainoastaan biologiselle isälle. ILMAN MAKAAMISNÄYTTÖÄ isyyttä ei saa vahvistaa. Kun ja jos äiti on kuollut ja siittämisestä on kulunut kymmeniä vuosia, niin mahdottomuuden edessä ollaan. Laki ei tunne isyyden vahvistamista kuolleelle. Kuolleen kunnianloukkaus on rikoslain mukaan rangaistava teko.

        Isyyslääketieteellinen näyttö on tilastollista todennäköisyysnäyttöä. Dna-testiä ei isyysasioissa voi tehdä mistä hyvänsä. Veritutkimulaki ei tunne esim. hiustuppoja eikä salli käytettävän muuta kuin veritestiä "tilastoimiseen". Isyysasioissa veritesti tehdään VAIN isästä, lapsesta ja lapsen äidistä ja kaikkien tulee olla yhtäaikaa läsnä, kun verikoe otetaan. Henkilön tunnistus on erittäin tärkeä Dna-testiä varten.

        Avioisän isyyttä tuskin koskaan voidaan kumota. Täytyy olla erittäin paina syy avioisän isyyden kumoamiseen. Isyyttä ei voi vaihtaa taloudellisten etujen saamiseksi. Siksipä harkiten ei voida toista miestä isäksi vahvistaa. Jos näin tapahtuu, niin tuomioistuin on menetellyt mielivaltaisesti eli lainvastaisesti.

        Mikäli näyttöä harkitaan, niin miehen siittämiskyky on testattava ensimmäiseksi, mikäli mies on lapseton esim. avioliitossaan. Lapsettomuus voi olla myöv naisesta johtuva, mutta jos sekin asia on haudan takana (edellä kerrotussa tapauksessa kävi ilmi)niin miten harkitaan, kuka harkitsee? Hieman asioista perillä olevana sanoisin, että laki on tehty tuomarin avuksi ja ko. isyyslaki on joka sanelee miten asia pitää ratkaista. Tuomarin tulee miettiä ja harkita myös asioiden moraalista puolta.

        Lopuksi

        Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei sa olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
        Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.
        Tuomari ottakoon kaiken vaarin siitä, mikä lainsäätäjän tarkoitus oli; muutoin sitä käytetään VÄÄRIN ja väännetään toisaalle kuin lainsäätäjän mieli oli.

        Tuomiolla tulee olla SELVÄT PERUSTEET ja todistukset tukena ja tuomarin tulee tuomita perusteiden (laki) mukaan. kanteen nostaneella pitää olla selvät perusteet kanteensa nostamiselle ja todistukset.
        Isyyttä vahvistettaessa tulee kuulla asianosaista tai asianosaisia. Isää tai oletettua isää ja äitiä kuullaan ensisijaisesti. Isyyslaki on säädetty lapsen (alle 15 v.) eduksi ja suojaksi ei aikamiesten/-naisten rahanahneuden vuoksi.


      • ojastako oppisi otat
        Lawmaker kirjoitti:

        Ei ole virhettä tehty missään.

        "Käsitykseni on, että ennen vuotta 1976 syntyneiden isyys on pitänyt vahvistuttaa viimeistään 1981 ja sen jälkeen kannetta ei ole voitu nostaa"

        Viittaat tässä lakiin isyylain voimaanpanosta 7 §:ään. Sen mukaan silloin, kun isyyttä ei ole lapselle ollenkaan vahvistettu ennen 1981 lokakuuta, isyyskannetta ei voida enää lainkaan nostaa.

        Koska kuitenkin lapsi on ollut aviolapsi alunperin eli hänellä on ollut laissa vahvistettu isä (=aviomies), tilanteeseen ei sovelleta lakia isyyslain voimaanpanosta 7 §:ää. Miksi? Koska tämä 7 §:ssä oleva rajoitus kanteen nostamiselle koskee vain avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia. Kertomassasi tapauksessa lapsi ei ollut alunperin avioliiton ulkopuolella syntynyt vaan aviolapsi. Isyyskanne voidaan tällöin siis nostaa (ks. KKO:n ennakkopäätös 1993:58). Sillä oliko uusi isä jo kuollut, ei ole merkitystä, jos näytön muuten on katsottu riittävän.

        Kerro nyt ihmeessä meille isättömille aikuistuneille lapsosille, miten isyys vahvistutetaan kuolleelle! Ja miten sen avioisän isyys kumotaan?!
        Sä olet helvetti joku laamanninketale ja tulet omiasi mielivaltaisia tekojasi kertomaan tänne palstalle ja moni pulassa oleva vieä saattaa
        uskoa sinun juttujasi.

        Isyyslain voimaanpanon 7 §:ssä sanotaan, että "kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, jos mies on kuollut".


      • lakimiehille ja -naisille !
        harkinnanvarainen kirjoitti:

        Isyyslain mukaan isyys vahvistetaan VAIN ja ainoastaan biologiselle isälle. ILMAN MAKAAMISNÄYTTÖÄ isyyttä ei saa vahvistaa. Kun ja jos äiti on kuollut ja siittämisestä on kulunut kymmeniä vuosia, niin mahdottomuuden edessä ollaan. Laki ei tunne isyyden vahvistamista kuolleelle. Kuolleen kunnianloukkaus on rikoslain mukaan rangaistava teko.

        Isyyslääketieteellinen näyttö on tilastollista todennäköisyysnäyttöä. Dna-testiä ei isyysasioissa voi tehdä mistä hyvänsä. Veritutkimulaki ei tunne esim. hiustuppoja eikä salli käytettävän muuta kuin veritestiä "tilastoimiseen". Isyysasioissa veritesti tehdään VAIN isästä, lapsesta ja lapsen äidistä ja kaikkien tulee olla yhtäaikaa läsnä, kun verikoe otetaan. Henkilön tunnistus on erittäin tärkeä Dna-testiä varten.

        Avioisän isyyttä tuskin koskaan voidaan kumota. Täytyy olla erittäin paina syy avioisän isyyden kumoamiseen. Isyyttä ei voi vaihtaa taloudellisten etujen saamiseksi. Siksipä harkiten ei voida toista miestä isäksi vahvistaa. Jos näin tapahtuu, niin tuomioistuin on menetellyt mielivaltaisesti eli lainvastaisesti.

        Mikäli näyttöä harkitaan, niin miehen siittämiskyky on testattava ensimmäiseksi, mikäli mies on lapseton esim. avioliitossaan. Lapsettomuus voi olla myöv naisesta johtuva, mutta jos sekin asia on haudan takana (edellä kerrotussa tapauksessa kävi ilmi)niin miten harkitaan, kuka harkitsee? Hieman asioista perillä olevana sanoisin, että laki on tehty tuomarin avuksi ja ko. isyyslaki on joka sanelee miten asia pitää ratkaista. Tuomarin tulee miettiä ja harkita myös asioiden moraalista puolta.

        Lopuksi

        Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei sa olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
        Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.
        Tuomari ottakoon kaiken vaarin siitä, mikä lainsäätäjän tarkoitus oli; muutoin sitä käytetään VÄÄRIN ja väännetään toisaalle kuin lainsäätäjän mieli oli.

        Tuomiolla tulee olla SELVÄT PERUSTEET ja todistukset tukena ja tuomarin tulee tuomita perusteiden (laki) mukaan. kanteen nostaneella pitää olla selvät perusteet kanteensa nostamiselle ja todistukset.
        Isyyttä vahvistettaessa tulee kuulla asianosaista tai asianosaisia. Isää tai oletettua isää ja äitiä kuullaan ensisijaisesti. Isyyslaki on säädetty lapsen (alle 15 v.) eduksi ja suojaksi ei aikamiesten/-naisten rahanahneuden vuoksi.

        Jos tuohon voi luottaa, niin hyvä on muistaa, että kuollelle ei voi isyyttä vahvistaa. Esim. jos kuolleella on ollut testamentti, niin kenellä on oikeus muuttaa sitä viimeistä tahtoa. Titenkin testamentti laadittuna asianmukaisesti ja selvästi kirjoitettuna, jos perillisistä joku jätetään perinnöttä.

        Muistan kuinka eräs iäkkäänpuoleinen henkilö kysyi, voinko jättää perinnötömäksi heittiö poikani ja antaa hänen perintöosansa suoraan hänen lapsilleen testamentilla.
        Lautamiesjärki jo sanoo, että tottakai ja näin pitää tehdä. Ei äidin ja isän perintöjä pidä kurkusta alas laskea.


      • Lawmaker
        harkinnanvarainen kirjoitti:

        Isyyslain mukaan isyys vahvistetaan VAIN ja ainoastaan biologiselle isälle. ILMAN MAKAAMISNÄYTTÖÄ isyyttä ei saa vahvistaa. Kun ja jos äiti on kuollut ja siittämisestä on kulunut kymmeniä vuosia, niin mahdottomuuden edessä ollaan. Laki ei tunne isyyden vahvistamista kuolleelle. Kuolleen kunnianloukkaus on rikoslain mukaan rangaistava teko.

        Isyyslääketieteellinen näyttö on tilastollista todennäköisyysnäyttöä. Dna-testiä ei isyysasioissa voi tehdä mistä hyvänsä. Veritutkimulaki ei tunne esim. hiustuppoja eikä salli käytettävän muuta kuin veritestiä "tilastoimiseen". Isyysasioissa veritesti tehdään VAIN isästä, lapsesta ja lapsen äidistä ja kaikkien tulee olla yhtäaikaa läsnä, kun verikoe otetaan. Henkilön tunnistus on erittäin tärkeä Dna-testiä varten.

        Avioisän isyyttä tuskin koskaan voidaan kumota. Täytyy olla erittäin paina syy avioisän isyyden kumoamiseen. Isyyttä ei voi vaihtaa taloudellisten etujen saamiseksi. Siksipä harkiten ei voida toista miestä isäksi vahvistaa. Jos näin tapahtuu, niin tuomioistuin on menetellyt mielivaltaisesti eli lainvastaisesti.

        Mikäli näyttöä harkitaan, niin miehen siittämiskyky on testattava ensimmäiseksi, mikäli mies on lapseton esim. avioliitossaan. Lapsettomuus voi olla myöv naisesta johtuva, mutta jos sekin asia on haudan takana (edellä kerrotussa tapauksessa kävi ilmi)niin miten harkitaan, kuka harkitsee? Hieman asioista perillä olevana sanoisin, että laki on tehty tuomarin avuksi ja ko. isyyslaki on joka sanelee miten asia pitää ratkaista. Tuomarin tulee miettiä ja harkita myös asioiden moraalista puolta.

        Lopuksi

        Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei sa olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.
        Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.
        Tuomari ottakoon kaiken vaarin siitä, mikä lainsäätäjän tarkoitus oli; muutoin sitä käytetään VÄÄRIN ja väännetään toisaalle kuin lainsäätäjän mieli oli.

        Tuomiolla tulee olla SELVÄT PERUSTEET ja todistukset tukena ja tuomarin tulee tuomita perusteiden (laki) mukaan. kanteen nostaneella pitää olla selvät perusteet kanteensa nostamiselle ja todistukset.
        Isyyttä vahvistettaessa tulee kuulla asianosaista tai asianosaisia. Isää tai oletettua isää ja äitiä kuullaan ensisijaisesti. Isyyslaki on säädetty lapsen (alle 15 v.) eduksi ja suojaksi ei aikamiesten/-naisten rahanahneuden vuoksi.

        Kuolleen isyys voidaan vahvistaa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen (KKO 1993:58) mukaan. Tässä tapauksessa mies, jonka isyys vahvistettiin, oli kuollut vuonna 1977. KKO on perustellut ratkaisuaan tältä osin seuraavasti (suora lainaus): "Rajoitus, jonka mukaan kannetta ei saa nostaa jos vastaaja on kuollut, on lain esitöissä esitetty säädettäväksi sen vuoksi, että niissä tapauksissa, joissa vastaaja on kuollut, ei yleensä voida näytöllä riittävästi osoittaa isyyden olemassaoloa. Säännös on sisällytetty lakiin ilmeisesti sen johdosta, että rajoitettaisiin lopputulokseltaan epävarmoja ja näytön suhteen puutteellisia oikeudenkäyntejä. Nyt käsiteltävänä oleva tapaus osoittaa, ettei miehen kuolema poikkeuksetta poista mahdollisuutta riittävän näytön esittämiseen."

        Aviomiehen isyys on lain mukaan helpommin kumottavissa kuin tunnustamisen tai oikeuden päätöksen kautta vahvistettu isyys. Aviomiehen isyyshän perustuu vain oletukseen, joka on laissa asetettu (isyyslaki 2 §). Oikeuden lainvoimaisella päätöksellä vahvistetun isyyden kumoaminen onnistuu vain hakemalla tuomion purkua. Sen myöntämiskynnys on korkea.


      • Lawmaker
        ojastako oppisi otat kirjoitti:

        Kerro nyt ihmeessä meille isättömille aikuistuneille lapsosille, miten isyys vahvistutetaan kuolleelle! Ja miten sen avioisän isyys kumotaan?!
        Sä olet helvetti joku laamanninketale ja tulet omiasi mielivaltaisia tekojasi kertomaan tänne palstalle ja moni pulassa oleva vieä saattaa
        uskoa sinun juttujasi.

        Isyyslain voimaanpanon 7 §:ssä sanotaan, että "kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, jos mies on kuollut".

        Saat vastauksen sekä kysymykseen, miten voidaan isyys vahvistaa kuolleelle että isyyslain voimaanpanolain 7 §:n tulkinnasta KKO 1993:58 päätöksestä. Tapaus käsittelee molempia asioita.


      • päätöstä ei löydy
        ojastako oppisi otat kirjoitti:

        Kerro nyt ihmeessä meille isättömille aikuistuneille lapsosille, miten isyys vahvistutetaan kuolleelle! Ja miten sen avioisän isyys kumotaan?!
        Sä olet helvetti joku laamanninketale ja tulet omiasi mielivaltaisia tekojasi kertomaan tänne palstalle ja moni pulassa oleva vieä saattaa
        uskoa sinun juttujasi.

        Isyyslain voimaanpanon 7 §:ssä sanotaan, että "kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, jos mies on kuollut".

        Finlex ei ehkä julkaise kaikkia päätöksiä netissä tai sitten en osannut hakea, mikäli saamani asianumerot ovat oikeat, eli
        Käo nro 2236 tai nro 49,v.-99 ja HHO nro 2742 v. 2001, KKO 0504
        Jos ei löydy, niin miksi ei löydy?


      • käytetään oikein
        koomikko kirjoitti:

        Itselläni kaksi tappiota okeuslaitoksesta. Ensimmäisessä tiesin kyttälaitoksen käyvän kireällä ja olin hieman vittuuntunut raha-ahneiden virkaloisten mössötyksiin ja valitin hieman turhasta asiasta, olin tuolloin rikoksen uhri ja minulle ei sitten edes kerrottu oikeudenkäynnistä jossa syyttäjä vaati virheellisillä tiedoilla liianpientä korvausta rikoksentekijöiltä. En saanut asiaani hovioikeuteen vaatimuksista huolimatta. Perustuslakia siis rikottiin.

        Toinen asia koski vapaudenriistoa jolloin pyysin apua oikeusavustajalta oikeudenkäyntiä varten. Oikeusavustajankansliasta vastattiin ettei heillä ole aikaa, enkä ole tähänpäiväänasti saanut asiaani oikeuteen. Perustuslakia rikottiin.

        Kertaalleen jouduin oikeuteen jossa nimettömien lakimiesten toimesta, minulta vaadittiin melkoisia korvauksia kuluista joita ei ollut olemassakaan. Haasteenhaussa oikeustalolta vinoiltiin ja kierreltiin ja kaarreltiin kysymykseeni jossa pyrin selvittämään oikeuttani hankkia oikeusavustaja. Haisi meinaas paskalta se paperi.

        Ihmettelenkin kovasti lainkäyttöä jossa minä olisin jokin lainsuojaton. Käytännössä siis poliisit kävelevät perässäni jopa kioskille, saavat sitten korkeintaankin parkkisakon aikaiseksi. Miksi helkutissa minua kohtaan saa rikkoa kaikkia mahdollisia sääntöjä vaikka itse joudun noudattamaan sääntöjä aivan kuten muidenkin ja tyhjästähän minuakin saa rangaista.

        Hei!

        Minä olen Koomikko. Minua saa pahoinpidellä, herjata, solvata, vapauteni saa riistää ja kidutuskin on mahdollista. Vaatimaton omaisuuteni on sinun, tervetuloa varastamaan. Yksityisyyttä en edes halua, joten oletko kiinostunut terskani halkaisijamitoista. Töitä taikka rahaa minä en tarvitse. Olenhan kävelevä kone, paristoni kestää vuoteen 2030 asti, joten ruoka on täysin turhaa.

        Kaikki tuomarit, neuvokset ja sihteeristö viis veisaa laista. Asioita sovitaan tuomarin ja asiamiehen välillä jo ennen oikeuden istuntoa eli asia on päätetty kun joudut kuultavaksi leivättömän pöydän ääreen.

        Sinun pitää olla "joku" ennenkuin saat oikeutta, koska sitä on kuulema niin vähän, että sitä ei esim. sinun tapaukseesi ole riittänyt - oikeutta.


      • Lawmaker
        päätöstä ei löydy kirjoitti:

        Finlex ei ehkä julkaise kaikkia päätöksiä netissä tai sitten en osannut hakea, mikäli saamani asianumerot ovat oikeat, eli
        Käo nro 2236 tai nro 49,v.-99 ja HHO nro 2742 v. 2001, KKO 0504
        Jos ei löydy, niin miksi ei löydy?

        Finlexissä julkaistaan ymmärtääkseni vain korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ns. ennakkopäätökset. Ei siis edes kaikkia korkeimpien oikeuksien päätöksiä.

        Ennakkopäätös on muotoa (ratkaisuvuosi):(ennakkopäätöksen julkaisunumero). Esim. KKO 1993:58 kohdalla itse asianumerot ja päätöksen ratkaisunumerot ovat ihan muuta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      653
      8014
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      468
      2296
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2220
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1791
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1292
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1244
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1180
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      854
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      833
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      766
    Aihe